Nimi: Etten tekisi mitään harkitsematonta
Kirjoittaja: Rowena
Ikäraja: S
Tyylilaji: Draama
Henkilöt: Hestia Jones ja James Potter
Yhteenveto: Ilta, jona James vei näkymättömyysviittansa Dumbledorelle.
Kirjoittajan sana: Tämä osallistuu 12+ virkettä XIX –haasteeseen, sanalista löytyy lopusta. Tällä kierroksella käsiraudat oli mulle kaikkein vaikein sana
.
Etten tekisi mitään harkitsematontaLokakuun sumu oli tiheää, läpipääsemätöntä. Tylyaho lepäsi sen sisällä hiljaisena ja unisena. Kaikki noidat ja velhot tiesivät, että näinä aikoina kannatti pysytellä sisätiloissa aina pimeän laskeuduttua, sillä pimeys ja sille sielunsa myyneet eivät tunteneet armoa.
Mutta kun kello löi yksitoista, yhden pimeän talon ulko-ovi avautui, ja Hestia Jones astui ulos kuistille savukerasia kädessään.
”Näytät säädyttömän hyvältä tupakoidessasi, mutta nyt sille ei ole aikaa”, kuului matala miesääni pimeydestä. Sanat eivät pelästyttäneet Hestiaa, joka oli tiennyt odottaa vierasta. Hän työnsi savukerasian taskuunsa ja yritti kaikkoonnuttaa mielestään sen suloisen, mutta katkeran kivun, jonka miehen sanat olivat hänen mieleensä palauttaneet. Siitä huolimatta Hestia tunsi punaisen värin hiipivän poskilleen avatessaan oven ja pitäessään sitä hetken auki, ennen kuin itse meni sisälle.
Kun Hestia oli saanut ulko-oven lukittua suojaloitsuin, hän kääntyi ympäri ja kohtasi James Potterin, jolla oli käsissään näkymättömyysviitta ja… käsiraudat.
”Dumbledoren uusin älynväläys tai suorastaan älynleikkaus on kätkeä Harry, Lily ja minut salaisuudenhaltijalla. Toin sinulle porttiavaimen, jolla pääsee kilpiloitsujen ohi”, James sanoi ja ojensi käsirautoja Hestialle, joka hetken ystävänsä sanoja sulateltuaan kuitenkin pudisti päätään.
”En usko, että porttiavaimella pääsee salaisuudenhaltijan kätkemään paikkaan, muistatko esimerkiksi Helena Korpinkynnen hedelmän, joka…”
”Antiikkiset hedelmät mädätköön haudassaan! Luuletko sinä, että minusta on hupaisaa jäädä vangiksi omaan kotiini?”
Hestia antoi Jamesin tuskaisten sanojen valua ymmärrykseensä ja tajusi vasta sitten salaisuudenhaltijan tarkoittavan sitä, ettei James voisi tavata enää ketään muita kuin vaimoaan, poikaansa ja salaisuudenhaltijaansa. Hestia tunsi rakastuneen naisen epätoivon nousevan pintaan, mutta yritti vaientaa sen kuullakseen Jamesin hädän.
”Sinulla on yhä näkymättömyysviitta”, Hestia sanoi hiljaa, mutta tällä kertaa James pudisti päätään.
”Vien sen Dumbledorelle vielä tänään, etten tee mitään harkitsematonta”, James sanoi ja hänen ruskeat silmänsä olivat oudon kirkkaat. Hestia ymmärsi, ettei tulisi näkemään ystäväänsä pitkään aikaan, ja teki epämääräisen liikkeen kohti Jamesia. Askeleeksi sitä ei voinut sanoa, pikemminkin se oli verkkaan ja empien tehty nyökkäys ja painonsiirto kohti ahdistuneelta näyttävää Jamesia.
”Älä jätä porttiavainta minulle, etten minäkään tekisi mitään harkitsematonta”, Hestia sanoi eikä yllättynyt nähdessään Jamesin katseen muuttuvan viileäksi. Hestia tiesi sanojensa kolahtaneen Jamesin herkkään ylpeyteen, vaikka mies varmasti itsekin tajusi Hestian olevan oikeassa. James tunki käsiraudat kaapunsa taskuun ja käveli Hestian ohi ovelle.
”Voi hyvin, Jones”, James sanoi, ennen kuin näkymättömyysviitan hento hohde piilotti hänet, ja ovi avautui ja sulkeutui.
Sillä hetkellä Hestia tiesi, että oven kolahduksen myötä jotakin peruuttamatonta oli tapahtunut, hän tiesi, että ei saisi enää antaa itsensä haaveilla typeryyksiä.
Mutta hän ei tiennyt Jamesin seisovan yhä kuistilla näkymättömyysviittansa suojissa Hestian tullessa muutamaa minuuttia myöhemmin tupakalle.
Sanat:
sumu, hiljainen, armo, kun, säädytön, sana, kipu, väri, käsiraudat, leikkaus, kilpi, hedelmä, mädätä, hupaisa, valua, rakastunut, yhä, kirkas, liike, verkkaan, viileä, kolahtaa, ohi, hohde, haaveilla.