Nimi: Tähtisilmä
Ikäraja: Sallittu
Yhteenveto: Äiti ojensi viisi vuotiaalle Jeg Morgensille pientä poikavauvaa. Pellavapäinen Jeg otti pikkuveljensä vastaan ja piteli poikaa sylissään. Äiti luki katseesta isoveljen ilon ja muisti saman ilon pidellessään ensimmäistä kertaa omaa pikkusiskoaan sylissään.
Haaste: Yksilönelämäkaari Jeg Morgenstenilla. Jegin löydät myös tarinasta Takapenkin teinit.
Oma sana: Mulla on kerrassaan liikaa, ihan liikaa, tarinoita, joissa Rigel esiintyy päähenkilönä ja Jeg jää jonnekin varjoihin, vaikka isovelikin on ihana. Joten tästä lähtee yksilönelämäkaari haaste pyörimään ja Jeg ekana, lapsi-Jeg. Ja ihan varoitukseksi, en todellakaan osaa kirjoittaa lapsista, niiden mieleen on niin hankala sukeltaa, joten antakaa se anteeksi.
Tähtisilmä
”Katso, Jeg. Sinun pikkuveljesi.”
Äiti ojensi viisi vuotiaalle Jeg Morgensille pientä poikavauvaa. Pellavapäinen Jeg otti pikkuveljensä vastaan ja piteli poikaa sylissään. Äiti luki katseesta isoveljen ilon ja muisti saman ilon pidellessään ensimmäistä kertaa omaa pikkusiskoaan sylissään.
”Äiti”, Jeg sanoi ja pojan äiti hymyili näyttäen ottavansa kysymyksen valmiina vastaan. ”Mikä vauvan nimeksi tulee?”
”Rigel. Orionin kirkkain tähti”, äiti vastasi pörröttäen poikansa vaaleita hiuksia.
”Miksei minua ole nimetty tähdeksi?” Jeg kysyi osaamatta muotoilla kysymystä sen paremmin.
Äiti vain hymyili.
”Kulta, sinä sait nimesi setäsi mukaan. Isäsi veljen.”
”Oliko isilläkin Rigel niminen pikkuveli?”
Nyt äiti jo nauroi. Jeg ei kerta kaikkiaan käsittänyt, mikä siinä oli niin hassua.
”Ei, rakas. Isällä oli Jeg niminen isoveli”, äiti hymyili. Jeg piti äidin hymystä, se oli niin kaunis. Se toi mieleen taivaan. Jeg siirsi katseensa äidistä veljensä kasvoihin. Hitaasti, hyvin hitaasti, silmät aukenivat ja Jeg näki veljensä silmät ensimmäistä kertaa. Ne loistivat kuin kirkkain tähti. Tähden mukaanhan Rigel oli saanut nimensä – ainakin jos äitiin oli uskomista. Jegin mielestä isin veljen nimi oli parempi, paljon parempi.
Mutta Rigel oli hyvä kakkonen.
