Fandom: One Piece
Disclaimer: En omista hahmoja enkä maailmaa, enkä saa leikkimisestä muuta kuin hyvää mieltä.
Otsikko: Vettä ja leipää
Kirjoittaja: Kaatosade
Hahmot ja paritus: Sanji & Law/Luffy
Ikäraja: K-11
Genre: draama, huumori
Summary: Hän ei koskisi siihen kirottuun elintarvikkeeseen, piste.
A/N: Ei päätä eikä häntää. Keksin joskus, miten hienon Law-aiheisen ficin tällä otsikolla voisi kirjoittaa, mutta idea jäi pitkäksi aikaa toteuttamatta. Aistihaaste potki tarttumaan ideaan, tässä maku. Lisäksi myös Spurttiraapale IV -haasteeseen, käytin kaikki viikon inspiraatiosanat (mustua, hyytävä, sokeripala, pelata, ommel, suloinen, peukalo).
Postaaminenkin on vielä myöhässä, koska oli koomapäivä ja oikoluku oli yhtä herkullista kuin rotanmyrkky. Mutta tulihan tämä nyt tehtyä.
Vettä ja leipää
1.
Allianssi olkihattupiraattien kanssa osoittautui Lawille monella tapaa haasteelliseksi. Hän oli arvannut, että Luffy tekisi hänen elämänsä hankalaksi miljoonalla tavalla, mutta rakastuminen yllätti hänet täysin. Sitä miljoonatta ja ensimmäistä tapaa hän ei ikinä olisi arvannut.
Eikä hän ollut arvannut sitäkään, että päätyisi eräänlaiseen kylmään sotaan Luffyn kokin kanssa siksi, etteivät ihan kaikki pöydän antimet houkutelleet häntä. Kun hän kehtasi ohittaa värikylläisen voileipätarjottimen ottamatta yhtään mitään, Sanjin mieli vaikutti mustuvan niin radikaalisti, että ehkäpä muutama terapiaistunto Chopperin hoivissa olisi ollut paikallaan.
Law yritti olla haastamatta turhaa riitaa hullujen liittolaistensa kanssa, mutta tästä hän ei joustaisi. Hän ei koskisi siihen kirottuun elintarvikkeeseen, piste.
2.
Sanji aloitti hyökkäyksensä aamun varhaisimpina tunteina, jotka useimmat käyttivät nukkumiseen. Juuritaikina oli hyytävän pelottava ase.
Kun Law laahusti keittiöön hiukset pystyssä ja silmät lupsahdellen, häntä vastassa oli juuri uunista otetun leivän lämmin aromi. Viljainen ja hiivainen. Leipäinen. Ensimmäisellä kerralla hän oli lyönyt oven kiinni ja perääntynyt suosiolla, miten helvetissä hänen olisi ollut tarkoitus nauttia aamiaista tuossa huoneessa ennen tuuletusta?
Ajan mittaan hänen oli kuitenkin pakko taipua tulemaan keittiöön. Luffy kyllä pyydettäessä nouti hänelle ruokaa, mutta tapasi syödä siitä leijonanosan ennen kuin tarjotin päätyi hänen haltuunsa, joten nälkäkuolema uhkasi. Eikä Law myöskään halunnut, että Luffy vetäisi kokin vihat niskaansa hänen vuokseen.
3.
Joka-aamuinen altistuminen erilaisille tuoreille leiville ilahdutti kaikkia olkihattuja, jotka innoissaan latoivat viipaleiden päälle kaikki kuviteltavissa olevat lisukkeet ja kehuivat käntyt maasta taivaaseen. Law puolestaan kokosi ne kaikki kuviteltavissa olevat lisukkeet lautaselleen eikä koskenut leipiin. Ihan maittava aamiainen sekin oli. Kun joku vain olisi viitsinyt tuulettaa keittiön.
"Tarvitset enemmän energiaa ja hiilihydraatteja", Sanji väitti katsellessaan Lawin lautasta.
"Saatat olla oikeassa", Law myönsi. Luffyn seura osasi olla uuvuttavaa, varsinkin sen jälkeen, kun heidän suhteensa oli edennyt seksiin saakka.
Sanji tyrkkäsi sämpylätarjotinta paremmin Lawin ulottuville.
Law ei edes katsonut sitä, vaan vastoin tapojaan lisäsi kahviinsa kolme sokeripalaa. Se siitä energian ja hiilihydraattien vajeesta.
4.
Sanji paistoi kaikkia kuviteltavissa olevia leipälajeja pehmeästä valkoisesta ranskanleivästä täysrukiiseen. Hän paistoi patonkeja, mutta vain kerran – oli liian kamalaa katsoa, kuinka Luffy söi ne. Sellainen näky ei soveltunut herkkien ladyjen silmille, ja ilmiselvästi se myös toi Lawin mieleen ruokapöytään sopimattomia ajatuksia.
Sairashuoneen sängyn naristessa seinän takana Sanji päätti kokeilla korppuja ja näkkileipiä, kuivatti niitä uunin jälkilämmössä. Niitä oli hauska nakertaa, mutta Law ei niihin koskenut.
Hän teki naan-leipää sekä pitaleipiä, kauraleipää, perunarieskoja, pettuleipää ja jopa öylättejä. Hän teki leipätikkuja ja vierrelimppua. Hän höysti sämpylätaikinat porkkanalla ja erilaisilla siemenillä.
Yksikään leipomus ei houkutellut Lawia maistamaan niitä. Oli aika pelata korkeammilla panoksilla.
5.
Kun he päätyivät tuntemattomalle vehreältä näyttävälle saarelle, Luffy ehdotti kahdenkeskistä tutkimus- ja eväsretkeä. Law ei nähnyt syytä kieltäytyä, vaikkei toivonutkaan eväiltä liikoja.
Hän mulkoili Luffyn käsivarrella keikkuvaa koria. Sitä peitti ruudullinen liina, jonka reunoissa oli sievää koristeommelta, eikä hän erityisemmin tahtonut tietää mitä Sanji oli heille pakannut. Varmaan vettä ja leipää kuin joillekin vangeille.
Oli joka tapauksessa mukava tutkailla saarta Luffyn kanssa ilman muiden tunkeilevaa läsnäoloa. He totesivat, että Luffyn pirunmarjanvoima oli pahuksen kätevä mikäli halusi naida puuta vasten. He myös löysivät puron, jossa oli kätevä huuhdella sotkut ja jonka rannalla lojuminen oli mitä rentouttavinta. Vaikka eväskori sisältöineen vaanikin vierellä.
6.
Sanjin kokoamassa eväskorissa oli lopulta muutakin kuin leipiä, mutta se ei Lawia paljon lämmittänyt. Luffyn lempipaistit katosivat sillä sekunnilla, kun eväät otettiin esille, kuten Sanji varmaan oli arvannutkin.
Jos vaihtoehdoiksi annettiin voileivät tai nälkäisyys, Law valitsi ilman muuta jälkimmäisen.
Luffy ei pitänyt siitä. Luffyn mielestä nälkäisyys oli elämän pahimpia asioita, minkä lisäksi hän sai omantunnonpistoksia hotkaistuaan paistit heti ottamatta selvää siitä, jäikö jäljelle mitään Lawille kelpaavaa.
Law tarttui leipäpalaan. Ei siksi, että Sanji olisi päihittänyt hänet ruokasodassa vaan siksi, että hänen energiansaannistaan huolestunut Luffy oli helvetisti liian suloinen.
Se maistui viljaiselta hötöltä ja tuntui siltä, ettei massaa ikinä saisi nielaistuksi.
7.
"Maistoin sitä, toivottavasti olet nyt onnellinen", Law murahti Sanjille palatessaan takaisin Thousand Sunnylle. Ilmeestä päätellen makuelämys ei ollut suuremmin ilahduttanut häntä, kuten ei myöskään se, että hänet kiikutettiin keittiöön Luffyn olalla.
Sanji ei uskaltautunut kysymään mielipidettä niistä leivistä. Pariskunnan retken aikana hän ei ollut pyöritellyt peukaloitaan, vaan oli kaiken varalta valmistanut ison tarjottimellisen onigireja. Hän asetti tarjottimen keittön pöydälle ja tunsi onnistuneensa kokkina, kun Law hyökkäsi välipalojen kimppuun innolla, joka veti vertoja laumalle nälkiintyneitä olkihattupiraatteja.
Sanattomasta sopimuksesta he päätyivät siihen tulokseen, ettei makuasioista kannattanut kiistellä. Ja kai miehellä, joka päätyi romanttiseen suhteeseen Luffyn kanssa, täytyi muutenkin olla vähän erikoinen maku.
