Ficin nimi: Kolme kutsua Lilyn ja Jamesin häihin
Ikäraja: Sallittu
A/N: Pitkästä aikaan päädyin ficiä kirjoittamaan ja mikäs sen parempi aloitella kuin ihanilla raapaleilla <3
Idea on napattu
Kolme kertaa kun... III- haasteesta
Petunia DursleyNorsunluun valkea kirjekuori lepäsi postilokerossa. Pitkät, hoikat sormet kurottautuivat ottamaan sen varovaisesti esiin uteliaiden silmien alle, jotta saatettiin lukea sanat, "Herra ja Rouva Dursley".
Ensin hän luuli, että se oli kutsu hienoon juhlaan. Sellaiseen, johon pukeuduttiin iltapukuun ja jossa tapasi monia tärkeitä ja arvovaltaisia henkilöitä. Petunian silmät kiiltelivät innosta, sillä hänen mielessään avautui suora väylä sisäpiireihin.
Nainen tarttui paperiveitseen ja ujutti sen kärjen kirjekuoren reunan alle. Kirjekuori avautui siististi ja uteliaat sormet hapuilivat kutsua sen sisältä. Naama venähti, kun ensimmäiset sanat oli luettu. Kutsu se oli, mutta tapahtuma ei ollut lainkaan mieluinen. Typerä Lily.
Ääntäkään päästämättä putosi kutsu paperikorin pohjalle.
Sirius MustaIllalla kotiin tullessaan Sirius Musta potkaisi kenkänsä eteisen nurkkaan ja takki lensi huolettomasti nojatuolille lojumaan. Päivän posti tiputettiin keittiönpöydelle odottamaan vielä hetken ennen kuin sitä ehdittäisiin tarkemmin tutkimaan.
Leveä, iloinen virnistys levisi miehen kasvoille, kun hän avasi erään kirjekuoren ja kutsu ilmestyi sen sisältä. Tätä hän olikin ehtinyt odottaa jo muutaman tovin.
Olihan Sirius toki jo aikasemmin saanut tietää, että James menisi naimisiin. Hän oli saanut tietää siitä ensimmäisenä, sillä olihan hän sentään tuleva bestman. Mutta kutsun saaminen konkretisoi asiaa vielä enemmän ja nyt oli varmaa, ettei James uskaltaisi enää siirtää häitään. Ei enää nyt, kun kutsut oli jo lähetetty.
Severus KalkarosPimeän tultua Severus istui yhä keittiönpöydän ääressä. Hän vain tuijotti eteensä ja puristi kädessään valkeaa paperinpalaa. Välillä nyrkissä ollut käsi tärisi, aivan kuin mies olisi taistellut jotain tunnetta vastaan, joka jo hetken päästä meni ohi.
Ennen oli Severus rakastanut Lilyä. Katsellut tyttöä ja toivonut, että hän saisi olla se onnellinen mies, jota kohti Lily jokin päivä astelisi kirkon keskikäytävää pitkin. Se, jonka kanssa Lily vanhenisi ja harmaantuisi.
Toisin kuitenkin kävi. Lily löysi elämäänsä toisen prinssin jota rakastaa. Niin oli jäänyt Severuksen rakkaus vain puolikkaaksi. Hän oli puolikas prinssi, aina.
Ote herpaantui paperin ympäriltä ja kyyneleet alkoivat valua hiljalleen pitkin poskia.