Ikäraja - K-11 varmuudeksi
Genre - fluffy todellakin!
Ja sänkysöpöily, koska minä ja Dokumentti xD (siis keksittiin se, ei sänkysöpöilty)
Paritus - Drarry
A/N: Hei, saan syyttää tästä nyt Dokumenttia, koska se vaati jostain kumman syystä mun kirjoittaa sille Dracoa sängyssä, kun olin yhdessä kommentissa heittänyt läpällä ehdotuksen, että jos kirjoittaisin sille sitä? Hmm, tästä opin että älä ehdota mitään läpällä tai joku ottaa sen tosissaan. Ei vaan, kyllä tää oli ihan hyvä idea kirjoittaa, niin nyt sain sitten tämänkin parituksen korkattua.
Haasteet: Kerää kaikki hahmot (Harry Potter)
Tuhiseva siili
Harry heräsi kauniina syysaamuna auringon paistaessa verhojen raosta hänen silmiinsä. Harry venytteli, haukotteli hieman, hieroi unia silmistään ja käänsi kylkeään. Ensimmäinen asia mitä hän näki vierellään, oli hänen rakas miehensä Draco Malfoy. Dracon vaaleat hiukset olivat sotkeentuneet tämän luultavasti pyöriessä unissaan, mikä Harrysta oli aika söpöllä tavalla hassua, kun hän itse ei pyörinyt sängyssä lainkaan, ainakaan omasta mielestään. Draco tosin väitti muuta. Miehen harmaat silmät olivat vielä kiinni tämän ollessa vielä unessa, ja lihaksikas rintakehä kohoili tasaisen hengityksen tahtiin. Harryn teki mieli herättää toinen ja tehdä tämän hengityksestä nopea ja epätasainen, mutta hän ei viitsinyt toisen ollessa niin suloinen nukkuessa.
Harry jäi tuijottamaan rakastavasti nukkuvaa miestään ja ajatukset harhailivat menneisyyteen Harryn odottaessa toisen heräämistä. Kuinka hän oli Tylypahkassa ollessaan vihannut toista niin paljon. Nykyään se tuntui jo niin mahdottomalta, että hän pystyisi vihaamaan jotain niin rakastettavaa. Oli totta, että Dracon ulkokuori saattoi olla kova ja kylmä, mutta Harry oli aina sitä mieltä ettei kukaan ihminen voinut olla täysin paha. Niin ei myös Dracokaan. Koulun päätyttyä heidän muutettua kumpikin omiin suuntiinsa, Harry päätti ottaa riskin ja lähettää Dracolle kirjeen, jossa ehdotti ”uudelleen aloittamista” nyt, kun ei ollut koulua ja sen tuomia ryhmäpaineita ympärillä. Draco oli suostunut ja siitä oli lähtenyt heidän uusi vaiheensa, jossa entiset vihat unohdettiin ja keskityttiin ainoastaan keskustelemaan siitä, millaisia he pohjimmiltaan olivat ja näin tutustuttiin toisen sisempään olemukseen. Harry oli tottunut luomaan mielipiteensä Dracosta muiden tavoin vain tämän ehkä hieman tunnekylmän ulkokuoren perusteella. Nykyään Harry kuitenkin tiesi Dracolla olevan myös lämmin sydän ja että Draco osasi olla ystävällinen niille, ketkä sen ansaitsivat. Kauanhan se oli kestänyt, mutta ajan kuluessa ja molempien aikuistuessa oli heistä tullut kaikesta huolimatta ystäviä.
Harry ei oikeastaan edes tiennyt, miten ystävyys oli rakkaudeksi muuttunut. Yhtenä päivänä vain Dracon käydessä hänen luonaan he olivat istuneet vaistomaisesti lähempänä toisiaan, Harry oli ujuttanut kätensä Dracon käteen, he olivat katsoneet toisiaan silmiin ja Harryn yllätykseksi Draco oli tehnyt ratkaisevan liikkeen ja suudellut häntä. Olihan jonkinlainen syvä kiintymys aistittavissa ollut jo heidän aiemmisissakin tapaamisissa ja viimeisimmissä kirjeissä ennen sitä iltaa, mutta Harry ei ollut jostain syystä osannut olettaa sen tarkoittavan sitä, mitä se sitten alkoi tarkoittaa sen suudelman jälkeen. Nyt he olivat olleet yhdessä jo 5 vuotta, oikeastaan tasan viisi vuotta.
Harry palasi ajatuksistaan takaisin nykyhetkeen ja ryhtyi kuuntelemaan Dracon aamutuhinaa. Samalla kun Draco hengitti sisään ja päästi ilmat ulos, se ilma tuli eräänlaisena tuhahduksena ulos kuin nenä olisi pienesti tukossa. Harrylle tuli elävästi mieleen tuhiseva siili, mutta Draco ei pitänyt tästä vertauksesta. Harry naurahti. Hetken kuluttua tämä Harryn jumaloima siilituhina lakkasi ja Dracon harmaat silmät aukenivat. Harry oli herättänyt Dracon naurahduksellaan (että tuo yksi osasikin olla herkkä heräämään pienestäkin!).
”No huomenta kulta”, Harry sanoi ja siveli sormella toisen poskea hymyillen. Vihreiden silmien katse kohtasi pian harmaat ja Draconkin huulet kaartuivat väsyneeseen hymyyn. ”Ollaankos sitä vähän tokkurassa?”
”No väkisinkin, kun sinunlaisesi komistus nauraa ja herättää minut sillä”, Draco tuhahti (taas se siili tuli Harryn mieleen) ja veti Harryn lähemmäs itseään. ”Mutta sinun nauruäänesi on niin seksikäs, että heräsin siihen ihan mielelläni”, Draco jatkoi sitten kuiskaten Harryn korvaan. Harry ei voinut vastustaa toista ja tämän läheisyyttä vaan suuteli Dracoa suoraan suulle.
”Mhmm, Potter”, Draco sanoi nauttien selkeästi hetkestä. ”Kauan sinä olet oikein ollut jo hereillä siinä vieressä?”
”Niin kauan, että onnistuin kuuntelemaan sinun siilituhinaasi usean minuutin”, Harry sanoi ja Draco pompahti saman tien istumaan niin että Harry lennähti pienesti pois tämän yltä.
”Vittuun se siili! Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa sinulle, Potter, ettei sitä vertausta saa käyttää?” Draco sanoi ärtyneenä, mutta Harry tunnisti kuitenkin sieltä myös sen huvittuneisuuden. Kyllä Harry tiesi, ettei Draco voinut vastustaa hänen siilivertaustaan. Jollain tasolla se varmasti kiihottikin häntä (kuten myös Harrya), mikä olisi hyvä, sillä Harry oli ehtinyt jo tottua aamupanoihin, eikä tämäkään aamu olisi varmastikaan poikkeus.
”No anteeksi, Draco. Ja monta kertaa minun on sanottava sinulle, että minusta käytetään etunimeä?”
”Potter kuulostaa paljon seksikkäämmältä”, Draco tokaisi ja veti Harryn taas viereensä.
”Vai niin, itse olet paljon seksikkäämpi kuin kaikki Potter-nimiset ihmiset yhteensä”, tokaisi Harry ja sipaisi hiussuortuvat pois Dracon kasvoilta.
”Kiitos samoin”, Draco vastasi ja Harry sai tuntea pian Dracon kädet tutkimassa hänen vartalonsa sopukoita. Mutta ei kestänyt kauaakaan, ennen kuin Harryn kädet löysivät tiensä Dracon kyljille sivelemään niitä. Harry vei kasvonsa Dracon kaulalle. Hän tiesi, että Draco nauttisi siitä, mitä hän seuraavaksi tekisi. Harry etsi huulillaan Dracon kaulakuopan ja puhalsi siihen hellästi viileää ilmaa. Kuten hän arvasikin, Draco värähti hänen allaan (miten kummassa Harry oli päässyt päälle?)
”Potter, sinä teet minut hulluksi tuolla”, Draco sanoi jo hieman epätasaisesti hengittäen. Ja Harry kun luuli olevansa se nopeammin kiihottuva.
”Sinä teet minut hulluksi ihan sillä, että olet olemassa”, Harry sanoi ja suuteli Dracoa pitkään.
Valitettavasti Harryn määräysvalta ei kestänyt kauan, vaan pian hän sai huomata Dracon ja hänen vaihtaneen paikkaa niin, että hän oli alla.
”Aina yhtä ylimielinen Draco Malfoy”, Harry tokaisi ennen kuin Draco vaiensi hänet suudelmaan.
”Ja sinä olet aina yhtä huomionkipeä Potter.”