Ficin nimi: Pukukoppiunelmia
Kirjoittaja: Thelina
Tyylilaji: unelmointia pienellä UST:lla
Ikäraja: K-11
Paritus: Harry/Draco
Yhteenveto: Draco viivyttelee huispauskentän pukuhuoneessa nähdäkseen erään tietyn rohkelikon.
Vastuunvapaus: Kunnia kaikesta J.K. Rowlingin luomasta kuuluu hänelle.
A/N: Lahjoitan tämän ficletin juhannustaiaksi
overloadille, joka toivoi slashia, Dracoa ja urheilua
Sijoitin tämän mielessäni kuudenteen vuoteen, sieltä poimin tuon Luihuisen huispauskapteenin nimenkin, kun olin sen aivan unohtanut. Osallistuu haasteisiin
Harry/Draco - kaikkien aikojen paritus! #2 ja
Arkifest III, haaste nro 10, otsikkohaaste:
Pukukoppiunelmia.
Pukukoppiunelmia“Menkää te edeltä, minulla kestää vielä hetken”, Draco sanoo joukkuetovereilleen, jotka jo odottelevat häntä suihkunraikkaina pukuhuoneen ovella, treenikassit ja luudat käsissään.
“Hyvä on, nähdään sitten oleskeluhuoneessa”, Luihuisen huispausjoukkueen kapteeni Urquhart sanoo, johdattaen porukan ulos kirpeään syysilmaan. Ovi kolahtaa kiinni ja Draco jää yksin hiljaiseen, vesihöyryn ja hienhajun kyllästämään huoneeseen. Hän tekee pari raikastusloitsua pelikenkiinsä ja tunkee ne kassiin. Huispauskaapu saa saman käsittelyn, eikä Draco pidä kiirettä järjestellessään vaatteitaan ja tavaroitaan. Hiusten kampaamiseenkin saa kulumaan hetken: tyylikkäästi leikattu malli alkaa olla hieman ylikasvanut, eikä ole helppoa saada suortuvia asettumaan paikoilleen sivujakaukseen.
Kammattuaan tukkansa Draco pukee ylleen kauluspaidan ja alkaa napittaa sitä kiinni ylhäältä alaspäin mahdollisimman hitaasti. Viime viikkoina hänestä on tullut suorastaan mestari viivyttelyssä, eikä tämäkään kerta ole poikkeus. Hän ei kuitenkaan ikinä kehtaisi myöntää joukkuekavereilleen, etteivät hidastelun syynä suinkaan ole pikkutarkka varustehuolto ja hiustenlaitto, vaan…
Dracon sydän heittää voltin, kun pukukopin ovenkahva painuu alas ja tummahiuksinen hahmo astuu sisään.
“Malfoy”, Potter tokaisee, nyökäten kohteliaasti.
Dracon posket punehtuvat eikä hän saa sanaa suustaan. Hän ei tiedä, missä vaiheessa Potter lakkasi olemasta hänelle niin helvetin ärsyttävä - ehkä samoihin aikoihin, kun hän itse oli huomannut tunteidensa kuumenevan tämän lähellä aivan toisella tavalla kuin ennen. Entinen piikittely on jäänyt historiaan, eikä kumpikaan tunnu kaipaavan sitä. Dracolla ei ole aavistustakaan, onko se hyvä vai huono asia.
Potter valitsee huoneen toiselta puolelta vapaan pukukaapin, laskee Tulisalamansa nojaamaan sen viereen ja alkaa riisua koulukaapuaan. Joukkueensa kapteenina hän tulee aina paikalle etuajassa valmistelemaan Rohkelikon huispausharjoituksia, jotka alkavat keskiviikkoisin melkein heti Luihuisen treenien jälkeen. Draco huomaa usein uppoutuvansa unelmoimaan tuosta pienestä hetkestä kahden joukkueen harjoitusaikojen välissä, kuvitellen kuinka jonakin päivänä Potter kääntyisi kaavun riisuttuaan häntä kohti, astelisi hitaasti lähemmäksi ja työntäisi sitten kätensä hänen hiuksiinsa, samalla kun toinen käsi vaeltaisi kylkeä pitkin alas, pujahtaisi housuihin ja…
Draco havahtuu, kun Potterin paljas selkä peittyy huispauskaapuun ja tämä istahtaa penkille solmimaan saappaidensa nyörejä. Draco jatkaa kiireesti kauluspaitansa napittamista, vaikkei tahdo sormiensa tärinältä millään saada nappeja osumaan kohdalleen. Hän tuntee Potterin katseen pyyhkivän ihoaan, niin että jalkovälissä kihelmöi. Draco sulkee housujensa sepaluksen, kiskoo jalkaansa sukat ja kengät ja heilauttaa kaavun ylleen, yrittäen vaikuttaa mahdollisimman normaalilta.
Potter nappaa Tulisalaman käteensä ja suuntaa ovelle.
“Nähdään, Malfoy”, Potter sanoo, iskien hänelle silmää leveästi hymyillen.
“Nähdään”, Draco sopertaa. Pukukopin ovi sulkeutuu pamahtaen. Draco ottaa luutansa ja kassinsa ja harppoo Potterin perään.
Ensi viikkoon, Draco ajattelee, jääden vielä hetkeksi seisomaan kentän laidalle. Potter vilkaisee häntä olkansa yli, eikä Draco voi olla hymyilemättä.
Hänestä alkaa vahvasti tuntua siltä, ettei hänen jokaviikkoinen pukukoppiunelmointinsa ole sittenkään ollut aivan turhaa.