Nimi: Qu'on aurait pas dû partager, a bout de mots, de rêve
Kirjoittaja: Ajatar
Beta: KatieB
Ikäraja: K-11
Summary: Je t'aime, je t'aime, comme un loup, comme un roi, comme un homme que je ne suis pas
Varoitukset: Maininta itsemurhasta
***
"Je t'ai volé ce sang, qu'on aurait pas dû partager, a bout de mots, de rêves, je vais crier"
Pianosta soljuva musiikki aaltoili mollista duuriin hienovaraisesti kuin tuulenvire. Ero sävelten välillä oli kuin äänetön kuiskaus, jonka käskystä melankolia vaihtui korkealta soivaan pinnallisen iloiseen sointiin. Sirot sormet virheettömästi lakattuine englanninpunaisine kynsineen löysivät paikkansa oikeilta koskettimilta. Enkelimäinen laulu kaikui kylmistä tammisista seinistä kuin seireenin kutsu, joka epätoivoisena kutsuu elämänlähdettään. Eebenpuinen piano kiilsi kelmeästi raskaiden ikkunaverhojen raosta siivilöityvien talvipäivän viimeisten auringonsäteiden syleilyssä.
"Auraient peut-être pu nous aider, dans ce silence amer, j'ai décidé de pardonner"
Piano ja nainen, sen särkyvän hetken verran he olivat yhtä. Jakoivat saman tuskan, saman sirpaleisen sydämen. Ainoina kuuntelijoinaan vuosien kuluttamiin kehyksiin ikuistetut edesmenneet sukulaiset, jotka tuijottivat kivettyneesti ohitse, eikä näiden katsetta saanut kiinni.
"Satan nous regardait danser, j'ai tant voulu la guerre, de corps qui se faisaient la paix"
Nainen tuijotti suoraan eteensä, välittämättä silmäkulmistaan karkailevista kyynelistä. Petetyistä, katkerista, suolaisista kyynelistä, jotka äänettömästi putoilivat mustan samettimekon helmalle. Sen sävy oli mustempi kuin yksikään yö, syvempi kuin yksikään suru. Silkkisellä vyöllä roikkui peurannahkaisessa tupessaan tikari, vaarattoman näköinen. Teräväksi hiottu terä välähti laskevan auringon viimeisissä säteissä, musiikin jatkaessa soimistaan. Uhrautuvan veren valuessa tumman mekon rintamuksella, verenpunaisten huulten lausuessa dramaattisesti laulun viimeisiä sanoja.
"Je t'aime, je t'aime, comme un fou, comme un soldat, je t'aime, je t'aime, je t'aime"
Ja särjetty sydän löi viimeisen lyöntinsä samaan tahtiin viimeisen sävelen kanssa. Vain rikkumaton hiljaisuus jäi jäljelle, enkelinlaulun kaikuessa voimattomana seinillä.
