author: Sienis
rating: S
genre: drama
disclaimer: I do not own the characters or places of amazing J.K. Rowling. All recognizable belongs to her.
A/N: Huaaaaaa meitsi julkaisee jotakin! Inspiraatio lähti Kiirsun haasteesta, laitan sen sitten tuonne tekstin jälkeen. Tämä lähti kyllä ihan omille raiteilleen siitä, mitä ajattelin ensin kirjoittavani, mutta taidan kyllä tykätä tästä näin enemmän. Spesiaalimaininta Neiti Syksylle, joka rohkaisi kun töksähtelin tämän kanssa
haasteet: FF100: Draco Malfoy, 003. Loppu
Pakenen (meripihkasilmiisi)
1. Hämärä (150 sanaa)Hämärällä kujalla kaikuu kiireiset askeleet. Platinapäinen mies tietää, että häntä seurataan, vaikka ketään ei taakse vilkaistessa näykään. Jopa sää tuntuu painostavan häntä usvallaan. Hän pysähtyy ja nojaa seinää vasten. Pinnallinen hengitys kuristaa kurkussa. Mies koittaa tasata hengitystään ja keksiä keinoa karistaa jahtaajansa, mutta kummastakaan ei tunnu tulevan mitään.
Miehen tulosuunnasta kuuluu kalahdus, kuin metallia olisi pudonnut maahan. Platinapäälle tulee kiire jatkaa kulkuaan, mahdollisimman kauas äänestä ja erityisesti sen aiheuttajasta. Hän tihentää askeliaan. Mies vilkuilee olkansa yli ja voisi vannoa, että kuulee askeleita takaansa. Ketään ei kuitenkaan näy missään vieläkään.
Hän kuulee takaansa mutistut sanat ja kääntyy katsomaan juuri parahiksi, että väistää punaisena rätisevän kirouksen. Mies kiepauttaa tulosuuntaan oman kirouksensa, muttei edes toivo osuvansa sankassa sumussa. Vastauksena hän saa kolme lisää ja erottaa usvasta mustiin kaapuihin pukeutuneet hahmot. Mies kiroaa ja lähtee juoksemaan. Hän vilkaisee taakseen, mutta siinä samassa törmää johonkin. Platinapää ei kerkeä reagoimaan, kun hänet jo vetäistään neulansilmän lävitse.
-*-
2. Vehreä (100 sanaa)"Mitä helvettiä?" Mies huudahtaa siinä samassa kun tuntee tukevan maan jalkojensa alla ja pyristelee irti ilmiinnyttäjästään. Hän kompuroi hieman taaksepäin ennen kuin löytää tasapainon ja kohdista sitten sauvansa ja katseensa toiseen. Tämä näyttää voipuneelta, rähjäiseltä ja oudon tutulta. Kuin unesta.
"Pistä se sauva pois, en minä aio vahingoittaa sinua", vanhempi mies huokaisee ja kävelee sitten platinablondin ohitse. Häkeltyneenä nuorempi laskee kätensä, muttei noudata kehotusta täysin. Hän vilkuilee ympärilleen ja huomaa olevansa vehreässä puutarhassa. Takana on pieni hiekanvärinen mökki, jonka ovella toinen mies seisoo selkeästi odottaen nuoremman seuraavan perässä sisälle. Yhä hämmentyneenä platinamies kävelee puutarhan läpi ja toisen ohitse sisälle keittiöön.
-*-
3. Janoinen (150 sanaa)"Istu, ole hyvä", mies kehottaa ja astelee tiskialtaan luokse. Vieressä on teekannu, jonka mies täyttää ja laittaa sitten taiotun tulen päälle lämpenemään.
"En ennen kuin kerrot, kuka sinä olet ja mitä oikein tapahtuu", nuorempi tivaa ja heristää taas sauvaansa. Toinen huokaisee, kiepauttaa sauvaansa ja siinä samassa platinapään sauva lennähtää ilman halki toisen ojennettuun käteen. Nuorempi aukaisee suunsa protestoidakseen, muttei kerkeä toisen puhuessa.
"Luulisi, että muistaisit minut paremmin, Draco. Ottaen huomioon, kuinka innokas olit järjestämään minulle potkuja koulusta muutama vuosi sitten", vanhempi hymähtää kannun alkaessa viheltää. Dracon sisällä pyörii tunteiden myrsky ja tuhat kysymystä, mutta hän tyytyy istumaan pöydän ääreen. Hänen eteensä lasketaan valkea kuppi täynnä höyryävää makean tuoksuista teetä ja servetin päällä rivi suklaata.
"Lupin", nuorempi toteaa varmimmaksi vakuudeksi ja Remus nyökkää.
"Nyt juo, olet varmasti janoinen sen kaiken pakoilun jälkeen. Ja syö suklaa, se kohentaa oloasi." Vaitonaisena nuorempi tarttuu kuppiin ja ryhtyy nakertamaan suklaata. Kysymysten aika ei ole vielä.
-*-
4. Kauan (100 sanaa) "Miksi pelastit minut?" Draco avaa lopulta suunsa juotuaan kolme kupillista teetä ja syötyään ainakin levyllisen suklaata. Hän pyörittelee kuppia käsissään eikä kehtaa nostaa katsettaan vanhempaan mieheen joka nojailee yhä keittiön tasoa vasten.
"Vaikutit tarvitsevan apua ja ajattelin auttaa."
"Mutta miksi juuri
minut, kuolonsyöjän pojan. Viimeksi kun kuulin Harmaaselältä, olit täysin valon puolella", nuorempi tivaa ja kohottaa katseensa toisen meripihkan värisiin silmiin. Niiden lämpö ja lempeys saa Dracon nielaisemaan. Eikä kauankaan, kun hänen on laskettava katseensa takaisin kuppiin.
"Minä taas kuulin, ettet ole enää niin pimeän puolella. Eivätkä kuolonsyöjät jahtaa omiaan." Remus ojentaa Dracolle sauvan takaisin ja viittaa seuraamaan syvemmälle taloon.
-*-
5. Kolista (150 sanaa) Remus avaa käytävällä kolmannen oven Dracolle jääden itse oven suuhun seisomaan.
"Voit nukkua täällä ainakin tämän yön." Nuorempi katselee pienessä, selkeästi vieraille tarkoitetussa, huoneessa ympärilleen ja nyökkää sitten.
"Missä vaimosi on? Kuulin äidiltä ja tädiltä sinun naineen sen friikin muodonmuuttajan." Vanhemman heti synkistynyt ilme saa Dracon katumaan sanojaan. Toisen meripihka silmien eteen on noussut yhtä sanka sumu, kuin Dracon edessä oli aiemmin kujalla. "Anteeksi, ei minun..."
"Ei se mitään, et voinutkaan tietää. Nymfadora kuoli sodassa", vanhempi sanoo ja vaikka sanat ovat vähättelevät, jokin silti toisen äänessä kertoo toisin. Platinapää aukaisee suunsa sanoakseen jotain, mutta sulkee sen kuitenkin. Ei ole mitään mitä hän voisi sanoa. Remus ravistaa koiramaisesti päätään ja hymyilee sitten väsyneesti.
"WC ja suihku on tuossa käytävän toisella puolella. Menen itse jo nukkumaan, hyvää yötä", Remus sanoo ja vetää sitten oven kiinni.
Uupumuksestaan huolimatta Draco valvoo pitkälle yöhön kuunnellen toisen kolistelua keittiössä, muttei siltikään keksi sanoja korjatakseen typerää lipsautustaan.
-*-
6. Loppu (200 sanaa)Aamun sarastaessa Draco herää säpsähtäen käsi tavoitellen sauvaa. Kun mieli vihdoin muistaa tapahtuneet, hän lysähtää takaisin sängylle. Peitto on mytättynä vasten seinää ja tyynykin vaeltanut jalkopäähän. Nuori mies huokaisee. Jälleen painajaisia. Paita on liimautunut ihoon eikö hiuksetkaan sen ilmavammin ole.
Platinapää hiipii ovelle ja raottaa sitä varovasti. Siitä huolimatta ovi nirahtaa ja mies irvistää sille. Keittiöstä ei kuulu mitään. Draco livahtaa käytävän yli kylpyhuoneeseen sulkien oven perässään tällä kertaa äänettömästi. Vaaleassa huoneessa on kaikki tarpeellinen tiivistettynä pieneen tilaan. Pesualtaan reunalle on siististi viikattuna puhdas vaatekerta ja lappu:
Draco, löysin nämä kappien perukoilta. Kutista niitä tarvittaessa. Nuoren miehen poistuessa kylpyhuoneesta hänen perässään pölähtää höyrypilvi käytävään. Draco epäröi vierashuoneen ovella hetken, mutta päättää sitten mennä keittiöön. Hän hätkähtää, kun Remus istuukin pöydän ääressä kahvikupin kanssa tuijotellen ikkunasta ulos. Vanhempi on uppoutunut ajatuksiinsa eikä huomaa nuoren saapumista heti. Dracon valtaa outo pakokauhu, mutta siten Remus kääntää katseensa, hymyilee ja meripihkan lämpö saa ahdistuksen kaikkoamaan.
"Hellan vieressä on leipää jos haluat syödä. Ja keitin hetki sitten kahvia, sen pitäisi olla vielä tarpeeksi kuumaa."
"Kiitos, mutta minun pitäisi varmaan jo mennä", Draco sanoo ja ottaa askeleen ovea kohti.
"Tuskin sinulla noin kova kiire on päästä takaisin jahdattavaksi. Jää seurakseni täksi aamuksi."
Lopulta Draco jää useammaksikin.
a/n2: Kiirsun haaste: Remus/Draco. Kauheen hauska skenaario on, että Draco pakenee kuolonsyöjiltä ja törmää Remukseen. Sillä ei ole muuta paikkaa minne mennä, niin se lyöttäytyy Remuksen matkaan. Sanoja: Kolista, vehreä, kauan, janoinen, hämärä. FF100 sana 3. Loppu.