Kurjet | K-11 | synkkä draama, fantasia | ficlet

[Avaruuspiraatti]

Kurkia, liian monta laskettavaksi.

Nimi: Kurjet
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti
Tyylilaji: synkkä draama / laimea kauhu, fantasia
Ikäraja: K-11

A/N: Kyselin irkissä inspiraatiosanojen perään ja tällainen pätkä Artelta ja Saappaattomalta saaduista sanoista syntyi. En tätä kauhutarinaksi ole kirjoittanut, mutten keksi muutakaan genreä, johon tämän tökkäisin (paitsi ehkä yleispätevä draama). Mutta jos tämä jotain vaikka jonkin verran kauhistuttaisi!

K U R J E T

Jäinen ruoho rouskui talvisaappaideni alla. Minua kylmäsi. Kattojen harjoilta roikkui jääpuikkoja, vesilätäköt olivat jäätyneet umpeen yön aikana, maa oli roudan peitossa ja puiden oksilla oli kuuraa. Poskiani pisteli. Hengitykseni höyrysi kirpeässä pakkasessa. Nostin kaulahuivini kasvojeni suojaksi ja käänsin katseeni valkeanharmaalle taivaalle. Kurkia, liian monta laskettavaksi. Ne liikkuivat äänettömästi kohti pohjoisia vuoria ja niiden Äitiä. Hieroin kuivia silmiäni.

Kevät oli tullut, tiesin.

Lohduton kirkaisu rikkoi hiljaisuuden. En halunnut katsoa, se olisi kuitenkin joku surkea tyttö, joka tappelisi esikoisestaan. Kuinka monta oli tänä talvena syntynyt? Viisi, jos muistin oikein. Uusi kirkaisu, raaka ja pistävä. Avunhuutoja, joihin kukaan ei voinut vastata. Eivätkö ne koskaan oppineet?

Huomasin silmäkulmastani liikettä ja katsoin kuitenkin.

Kurki oli nokkinut tytöltä silmät. Tummanpunainen veri valui tämän poskia pitkin vihertävälle villapaidalle ja sotki lumen hänen jalkojensa alla. Tyttö huusi. Kurki oli upottanut kyntensä vauvan pehmeään selkään ja kantoi sitä aivan tytön kädenulottuvilla. Olisin väittänyt sen härnäävän, jos en olisi tiennyt paremmin. Tyttö sohi sokeasti ilmaa, mutta kurki oli äänetön, eikä tyttö saanut siitä lopulta otetta. Vauvakaan ei itkenyt, ei se varmaan edes hengittänyt enää.

Kurki nousi kaltaistensa joukkoon ja pian en enää erottanut sitä muista. Tyttö juoksi hädissään ympyrää ja lyyhistyi lopulta polvilleen. Kylän miehet veivät hänet pois. Minua oksetti, vaikka olin luvannut, että tänä vuonna en välittäisi. Pian oli taas hiljaista.

Kokeilin vatsaani.

Luojalle kiitos, että oli kevät.

[Okakettu]

Ei tässä tekstissä ole kyllä yhtään mitään laimeaa, edes kauhun puolesta!  Minun on pitänyt kommentoida tätä jo pitkään, mutten oikein tiedä mitä sanoisin - paitsi, että tykkäsin todella paljon. Jo aiemman Jäälautat-tekstisi kohdalla mietin, että saat todella paljon tunnetta ja ajateltavaa mahtumaan hyvin lyhyen sanamäärään, ja tässä sama toteutui jälleen, vaikka tunne ja ajateltava hyvin toisenlaista onkin. Tämä on hyvällä tavalla häiritsevä ja ahdistavakin, viimeinen lause jäi jälleen mieleen kummittelemaan. Luojalle kiitos, että oli kevät, miten uhkaavalta ja pahaenteiseltä se tässä kontekstissa kuulostakaan, puhumattakaan kurjista... Tykkäsin myös jälleen suuresti kirjoitustyylistäsi. Kiitos paljon lukukokemuksesta!

[Nyyhti]

Hui kamala kun tämä oli kamala. Todellakin olit valinnut oikein tuon genren

Allekirjoitan kyllä ihan täysin Okaketun ajatukset! Näin pieneen tekstiin oli saatu ujutettua todella paljn tunnetta ja vaikka mitä ajateltavaa! Minua alkoi ihan kylmätä tätä lukiessa. Huh, tässä oli niin paljon kaikkea ja tuntuu että tämä ansaitsisi analysoivan kilometrikommentin, mutta mua väsyttää ihan liikaa joten en kykene sellaiseen Selvästi jokaisella lausella ja sanalla oli paikkansa, kaikki lisäsivät tunnelmaa tai toivat jotain uutta tarinaan, ja tosiaan tuo lopetus oli todella pahaenteinen. Ja silmiä nokkivat kurjet, hyi. Ja vielä että ne veivät lapsia Ihan älyttömän hieno teksti, jotenkin niin kokonainen ja ajatuksia herättävä.

[Avaruuspiraatti]

Kiitos Okakettu ja nominal kommenteistanne ♥ Ihana kuulla, että tämä kauhistutti ja herätti monenmoisia ajatuksia!

Laimea oli ehkä vähän turhan negatiiviselta kuulostava sana, mutta en ihan tajunnut sitä alkutietoja tehdessäni Tarkoitin laimealla sitä, että tämä ei ole ihan täyttä kauhua, mutta kuitenkin sellaista vähän inhottavaa, kun aihe on aika ikävä. Että tämä on vähän niinko laimennettua kauhua!

Kiitos teille vielä, pus ^–^

[Crys]

Kommiksesta hei, tää tais olla eka teksti jonka klikkasin auki sun listauksesta ja hyvä että klikkasinkin koska täähän on vasta jotain Ihanan yhtälö synkkyyttä, raakuutta ja kaunista kuvailua. (Kai sitä kauhuakin voi kutsua kauniiksi, jos sen nätisti kirjoittaa )

Tykkäsin varsinkin siitä, että juuri kurjet olivat ne linnut, jotka tappoivat/veivät lapset, koska kurkienhan sanotaan aina tuovan lapset nyyteissään kaikissa lastenkirjoissa yms tuossa sanotaan, että lapsikaan ei varmaan enää hengittänyt, mutta silti ajattelen tavallaan että ne kurjet olisivat jonkun pahiksen kontrolloimia (tai sitten vaan itse fiksuja) jotka varastivat lapsia äideiltä ja vievät niitä pareille, jotka eivät voineet saada lapsia ja olisivat maksaneet sille pahikselle/kurjille.

Jäin miettimään loppua pitkään. Ekana ajattelin, että kurjet veisivät pois vain talvella syntyneitä lapsia ja siksi kertoja on kiitollinen että hänen lapsensa tulisi syntymään keväällä, tää olisi tavallaan "onnellinen" vaihtoehto, mutta toisaalta kurjethan ovat vissiin etelänmatkaajia talvella, että ehkä he sitten vievät kaikki talvella syntyneet lapset pois palattuaan matkaltaan ja jatkavat samaa läpi vuoden kunnes taas lähtevät etelään. Eli karumpi ja ehkä todennäköisempi olisi se, että kertoja ei halua pitää lasta ja siksi miettii että hyvä että kurjet tulevat viemään sen häneltä pois heti ettei tarvitse odottaa talven yli. En tiedä ajattelitko näistä kumpaa vai kumpaakaan, mutta molemmat tavallaan sopisivat. Tykkään teksteistä jotka jättää tällä tavalla pohtimaan, että kaikkea ei ihan selitetä auki ja tässä sä oot mun mielestä hyvin onnistunut, kuten jäälautat-sarjassakin

Kiitos tästä!
-Crys

[Avaruuspiraatti]

Kiitos Crysted kommentista ♥ Kivaa, että tästä sai poimittua myös jotain kaunista aiheen ikävyydestä huolimatta Itse ajattelin tätä kirjoittaessa, että kurjet vievät lapsia vain keväisin ja siksi päähenkilö on helpottunut. Mutta minusta tuokin on vallan hyvä pohdinta-ajatus, että kurjet veisivät lapsia aina muuttomatkoillaan ja ehkä päähenkilö olisi helpottunut siksi, että häneltä vietäisiin lapsi seuraavaksi. Ihanaa, kun näinkin pienestä ficletistä voi jos jonkinmoisia ajatuksia onkia! Kiitos vielä kommentistasi ^–^

[Lyra]

Oi minä kerta kaikkiaan rakastan sinun originaalejasi <3 Sinulla on loistava kyky saada lyhyessä ajassa luotua kerrassaan upea maailma ja pienillä yksityiskohdilla kertoa suuri tarina. Varsinkin Jäälautat ja muut tuohon sarjaan kuuluvat olivat sellaisia ja tämäkin teksti vei kerrassaan mennessään. Kirjoitan tähän alle ranskalaisilla viivoilla ajatuksia, koska tuntuu, että saan ehkä ne paremmin jäsenneltyä niin. Yritän laittaa ne jonkunlaiseen järjestykseen, (tai sitten ne vaan jää niin kuin ne mieleen tulee)

- kurjet tuo lapsia nyyteissä (tämä on muuten kerrassaan ihanin juttu mitä saduista tiedän, fiilistelin aina tällaisia tarinoita nuorempina. olen jonkun ihanan lukenut, missä joku perhe ei koskaan saanut lasta ja sitten kurki toikin niille jotain erilaista, mutta nyt olen niin ohi aiheesta, että palataan taaksepäin:D), nämä vie tältä kylältä lapset ja kuljettaa ne muualle.
-> jos lapset kuolee, miten se sopii tähän teoriaan? onko tarujen kaupungit joihin lapset tuodaan oikeasti tuonpuoleinen, johon kurjet tuovat kuolleet lapset perheille.

- kertoja on aika selvästi raskaana. Hän kiittää siitä, että on kevät, tarkoittaako, että lapsia haetaan vain keväisin ja hänen lapsensa syntyy sen jälkeen ja on liian vanha vietäväksi silloin kun kurjet tulevat seuraavan kerran? Vai juuri niin kuin Crysted sanoi, että hän pääsee heti lapsestaan eroon, eikä tarvitse odottaa talven yli, kun kurjet ovat poissa, eikä hän ehdi kiintyä lapseensa. Tämä on itseasiassa tosi mielenkiintoista, milloin ja miten tämä kurkijuttu toimii. viekö ne vain tiettynä päivänä vuodesta lapsia, vain tietyn ikäisiä, vai miten?
-> jos kaikki lapset viedään, niin eikö kylä kuole sukupuuttoon pian? jos uusia lapsia ei koskaan tule. Tämä tukisi tavallaan sitä, että vain talven aikana syntyneet lapset vietäisiin. Muutenhan tuollaista kylää ei pidemmän päälle voisi olla.

- oi kuinka kamalaa, kun yhdeltä tytöltä vietiin hänen esikoisensa. tuo maininta, että kyseessä on esikoinen, tekee siitä vielä kivuliaampaa, ehkä jos on menettänyt useamman lapsen siihen voisi tottua, mutta esikoinen. Monet äidit sanoo, että esikoisiin on jotenkin vahvempi suhde.

- tämän tekstin yksityiskohdat olivat loistavia: jäinen ruoho rouskuu saappaiden alla, (huomasin vasta tässä kohtaa, että  kurjet lensivät kohti vuoria ja niiden Äitiä, vuorien vai kurkien? ja mikä se on? Uhrataanko nämä lapset vuorien/kurkien Äidille, joka kevät? Aika karmaisevaa, mutta jos nämä kurjet nokkivat ihmisiltä silmät, saadakseen lapset, niin kai ne sitten voisivat uhrata lapsiakin), jääpuikot katonharjalla, jäätyneet lammikot, valkoharmaa taivas. Tulee niin talvinen fiilis

- sitä minä myös mietin, että miten nämä ihmiset ovat suostuneet tähän, luulisi, että he taistelisivat jotenkin vastaan. Kyseessä on kuitenkin heidän lapsensa. Miksi he eivät taistele vastaan?

- kauhua tämä kyllä todella on. kyläläisiltä riistetään heidän lapset ja yhdeltä tytöltä nokitaan silmät. yah.

- muiden kommentoijien tapaan, tämä herätti kyllä hirveästi ajatuksia ja oli todella vaikuttava. Mitä enemmän olen tätä pohtinut lukiessa ja kommenttia rustatessa, sitä enemmän olen sitä mieltä, että vain talvella syntyneet lapset uhrataan Äidille ja muut saavat elää.

- tämä oli kyllä taidetta ja mahtavaa luettavaa <3 kiitos kovasti tästä lukukokemuksesta, en tiedä miten tämä on mennyt mulla aiemmin aivan ohi.

[Sokerisiipi]

Mm, kauhua! <3

Uh, rakastin tuota alun talvista kuvailua jääpuikoista, jäätyneistä lammikoista ja jäisen ruohon rouskunnasta, ah <3 Aistikkuus best. Lyran tavoin minuakin kiinnosti tuo mystinen Äiti ja se, mikseivät kyläläiset taistele tai piiloudu/muuta pois, mutta ehkä Kurjet ovat jonkinlainen kirous, jotka seuraisivat heitä minne he ikinä menisivätkin.

Olit kuvaillut tuon silmien nokkimisenkin ja veren lumella jotenkin kauhean miellyttävästi :'D Pointseja sinulle siitä. Vauvan pehmeä selkä oli mainintana ihastuttavan hyytävä.

Oliko kertojan raskauden ajoitus onnekas sattuma vai taktikoiko hän niin, että vauva syntyisi vasta kurkien mentyä? Periaatteessa muutkin voisivat tehdä näin, mikäli sitä voisi jotenkin taktikoida, mutta kevät ei ole sellainen asia, joka tulee aina samaan aikaan ja raskausajatkin vaihtelee, mutta on siinä vähän pelivaraa kuitenkin. Riippuu myös siitä, kuinka vanhoja lapsia kurjet huolivat, ottavatko esim. taaperoita? Toki ihmisten luontainen seksivietti voittaa usein terveen järjen eikä sitä tulevaa varmaan ajattele, kun on onnellinen hetki ja kurjet ovat muisto vain. Kunhan spekuloin

Olipas maukas karmaiseva pikkutarina, kiitän!

[Avaruuspiraatti]

Kiitos Lyra ja Sokru kommenteistanne <3 Oli tosi hauska lukea, millaisia ajatuksia tää pätkä teissä herätti! Oli iloni hyytää!