Kaikki on sinusta kiinni | K-11 | teinislash | Karri/Matias | raapalesarja 10/10

[Sokerisiipi]

singu: Olen hyvin iloinen, että luit koko tarinan! Ja vielä piditkin, oi että! ^^ Olisin ehkä itse halunnut enemmän sitä rosoisuutta, mutta piti myös yrittää saada se joulu sinne jotenkin. Olen varmaan ikuinen slashari, sitä tulee eniten ainakin kirjoitettua Kiitos kovasti kommentista!

[jossujb]

Että mulla nyt kesti saada ajatuksia johki kuosiin, että saisin kommentinkin kirjoitettua. Tällä hankaluudella ei ole mitään tekemistä tekstin laadun kanssa, sillä minusta tämä kokonaisuus oli raapalesarjaksi harvinaisen ehjä. Sellainen, joka pitäytyy teemassaan, lähtemättä kovin monille sivu-urille, joka usein on ehkä muodon helmasynti. Toisaalta lyhyet pätkät antaa vaihdella näkökulmaa ja hyppiä luonnollisesti ajassa eteenpäin. Lopputolos on sillee, niinku, snappy-snappy, ei mitään turhaa tyhjäkäyntiä, vaan on the point.

Tai no, vähän hassua sanoa, että niinku kirjoitusteknillisesti niinku tiivis, kiteytetty meininki aiheesta teinien eestaas vatuloivat ihmissuhdeongelmat  Jotenkin musta tuntuu et mä joskus olen tuntenut just näitä ihmisiä, jokka ei tiedä ollaanko vaiko eikö olla ja kun ei tiedetä edes mitä ite ollaan ja sitä sitten väännellään. Voi olla, että teineilyn sisin olemus olisi lyönyt sydämeen lujempaa, jos olisin vielä itse olisin teini, mutta tunteet ja oli minusta Karrin ja Matikasen (ja Anniinan ja niin pois päin) suhteen niin tunnistettavia ja realistisia, että pääsin melkein leveleille. Joka on jo itsessään hirveä saavutus, minä kun henkilökohtaisesti melko harvoin viitsin lukea juttuja teineistä, kun en edes omaa nuoruuttani jaksanut  Mut siis, tässä oli jotenkin, hyvä ote. Lienee se, että hahmoilla selkeästi on elämä näiden raapaleiden ulkopuolella, hahmot, joissa on syvyyttä. Tuli jotenkin sellanen fiilis et, joo, luen tässä oikeista ihmisistä, enkä "hahmoista", jos ymmärrät mitä tarkoitan?

Mutta siis, hirveän hyvä kokonaisuus. Juonellisesti ei ehkä tapahdu paljon, mutta niinku tunne-elämä piti hyvin otteessaan. Ja vaikka aiheena on ihastuminen/rakkaus/wtf, niin tunnelma ei ollut kuitenkaan siirappinen. Ton ikästen poikien kanssa ois vähän tyylirikko jos koko systeemi ois liian sokerinen, kyllä siinä pitäkin vähään rumaa höpöhöpösäröä. Naljailua, kettuilua, angstaamista, yms. Pikkasen söpöä siellä välissä, tui <3

Ööö, anteeksi jos kommentti tässä on vähän sekava, vähän tämmöstä tajunnanvirranmakua ilmassa. Mutta kiitos paljon tästä, ei voi sanoa muuta kun että kyllä tää nyt mieleen jäi erittäin positiivisella tavalla kaiken teinislashin seassa

jjb

[Tuhisija]

Voi ei, mää luin tämän töissä tauolla yhdeltä istumalta ja olin ihan tunnevuoristorataa ja kaikki varmaan katto, että mitä se ilmeilee siinä.

Mutta kuten jossujb sanoikin, tämä oli miusta myös hyvin ehjä kokonaisuus ja jokainen rapsu kuljetti tarinaa kivasti eteenpäin. Kymmenen rapsua tuntui hyvältä pituudelta ja lopetuskin tuli miusta sopivaan kohtaan. Olisihan tätäkin voinut jatkaa varmasti vielä paljonkin, mutta tämä napsahti sopivasti loppuun tuohonkin. Aina voi kirjoitella sitten uusia juttuja näistä ;>

Mutta voi ei, heti ekassa rapsussa tuli niin kurja olo Matiaksen puolesta. Kun se kertoi, että kaikesta oli tullut vaikeaa, vaikkei ennen ollut. Ja sitten kerrottiin, mitä kaikkea se oli tehnyt Karrin kanssa, muttei oikeastaan enää. Möh. Ja kun Matiaksen Karrin kaipuu on tässä niin läsnä, niin väkisinkin itsellekin tuli ihan möh olo ja sellainen, että nyt Karri teet jotain, jotta Matsku ei ole ihan sad :< Toki Matias oletti asioita, mutta se ei tainnut puhua niistä asioista Karrin kanssa, joten vähän pöh Matiaksenkin puolelta. Toki Karrikin olisi voinut aiemmin ilmaista omia ajatuksiaan, mutta hyvä että pojat saivat suunsa avatuksi tämän kaiken pienen kiukuttelun ja surkuttelun jälkeen.

Ja Karri. Kun hokasin, että sehän kaipaa Karria, niin olin ihan että mitä ihmettä sinä sitten sen jonkun Janin kanssa pyörit? Varmaan Karri halusi vähän yrittää muidenkin kanssa olemista, luulisin, kun sellainen mahdollisuus tuli vastaan. Makustella jotakuta toista, mutta pitää silti Matiaksen siinä, koska se kuitenkin tykkää tai no tuntee vetoa Matiakseen (tai jotain, needs him anyway). Naurahtelin vähän, kun Karri oli mustasukkainen Anniinasta ja helpottunut, kun hokasi sen olevan varattu :'D Voi Karria, se niin haluaa Matiaksen.

Mutta siis hienoa, että molemmat pojat saivat sanottua asiansa toisilleen, vaikkei se ihan suruitta mennytkään. Pisteet Matiakselle, kun uskalsi sanoa, että haluaa olla Karrin ainoa ja propsit myös Karrille siitä, että myönsi, ettei halua mitään poikaystäväkuviota (vaikka se kind of satuttikin Matiasta). Äh, joskus asioista on hankala puhua, mutta kyllä se puhuminen vain auttaa ja puhdistaa lopulta ilman. Ja pieni ajattelukin. Onneksi Matias hokasi, ettei Karrista voi "pakottaa" niitä kivoja asioita, vaan ne tulee siltä itsestään sitten kun tulevat. Mutta nämä nyt siis päätyivät järjestelyyn, että eivät ole poikaystäviä, mutta Matias on kuitenkin Karrin ainoa (ja toisinpäin). Toivottavasti homma toimii näille kahdelle. Luulisin että toimii. Koska ne kaipaavat toisiaan ja ääw.

Kuitenkin siis oli kyllä pieni vuoristorata tämä, kun sai pelätä että mitä tulee eteen ja apua. Mutta tykkäsin tästä tosi paljon, hyvin kirjoitettu ja wää. Kiitos ♥

[Sokerisiipi]

jossujb: Joskus minäkin onnistun näiden raapalesarjojen kanssa että ne ovat tiiviitä ja eheitä, koska myönnän auliisti syyllistyneeni tuohon, että lähden ihan sivupoluille ja sivupolkujen sivupoluille. Ja siellä sitten ollaan :'D Mahtavaa, että tuli tunne hahmojen syvyydestä. Sitä on joskus tavattoman vaikea välittää, vaikka olisikin vahva pohja siellä alla. Aww, upeaa, että tämä oli myönteinen kokemus teinislashin parissa! Lämmittää mieltä erityisesti, jos ei muuten oikein lue, jee! ^^ Kiitos hurjasti kommentista!

Tuhisija: Tämä loksahti 10 osaan oikeastaan vahingossa. Kun olin 10. rapsun tehnyt, tajusinkin, että oho, sehän oli siinä. Joskus se kolahtaa näinkin nätisti. Useimmiten ei :'D *huokaus* On se vaan niin vaikeaa, kun ei osata puhua/ei olla samalla aaltopituudella toisen kanssa, vaikka puhutaankin. Tykkään silti tavattomasti näiden kahden kompuroinnista toistensa ja tunteidensa kanssa. Pitää homman mielenkiintoisena. Joo, Karri just halusi kokeilla muita (tai siis Jania) ja fiilistellä, että millaista olisi pyöritellä useampaa jätkää kerralla, mutta Matias ei tykännyt semmoisesta ollenkaan. Pojat löysivät toimivan järjestelyn itselleen, jee, pisteet heille siitä, vaikka Matias ei aivan saanutkaan sitä, mitä Karrilta halusi. Mut ei aina saakaan. Selvisit vuoristoradasta ja toivottavasti nautitkin matkasta. Kiitos kommentista! ^^

[Ripple]

Nonni! Toivottavasti luit tätä kommenttia ennen noi mun aiemmat latteehkot kommentit aiempiin osiin, koska kivempihan se olis jos ihkutuskommentti jäis kermana kakun päälle  Tokihan oon tykänny näistä teinihöppänöistä koko ajan, mutta kuten kerroin niin kaipasin kipeesti draamaa. Nyt mä sitä sain, en liialti mut tässä tapauksessa ihan tarpeeksi. Nää kymmenen osaa oli niin sulosia, ja tykkäsin tosi paljon. Lyhyt ero oli just täydellinen ja teki näille mun mielestä hyvää. Tosin mietin vaan että miten hittolaisessa Karri oli edes mennyt vaihtamaan Matiaksen Jarin (Janin? Vai mikä lie olikaan) kaltaiseen törppöön  Matias oli kyllä ihana kun se vähän piti puoliaan ja vaati omia oikeuksiaan. Voi raasua häntä silti. Karrikaan ei ehkä oo niin vahva sit kumminkaan kun mitä ulospäin näyttää. Nää kyllä täydentää toisiaan ihanasti.

Tää olis toiminut pidempänäkin versiona, mutta hyvä myös näin. Tykkään kovasti näiden poikien keskusteluista, oot kirjoittanut näille niin herkullisia repliikkejä että ihan sulin moneen kertaan. Vielä mulla kumminkin olis näistä näköjään jokunen osa lukematta, jeee Kiitos tästä, ihanaa kaivella sun arkistojas! T. kuihtumaton fanisi