Nimi: Onnellinen taas
Kirjoittaja: Mixiuu
Ikäraja: Sallittu
Paritus: Seamus/Dean
Disclaimer: Hahmot kuuluvat Rowlingille, mutta juoni on minun. En saa korvausta.
Haasteet: Joulukalenterihaasteen kolmas luukku!
A/N: Sain idean ja parituksen hyvältä ystävältäni, joten olkoon tämä vaikkapa omistettu hänelle.
Onnellinen taasSeamus kantoi höyryävän glögimukin vilttiin kääriytyneen Deanin luo. Sohvalla istuvan pojan katse ei oikeastaan tarkentunut mihinkään tai antanut mitään kuvaa sisällä vellovasta tunnetilasta, mutta Seamus tiesi, että Dean oli surullinen.
Eikä se oikeastaan edes ollut mikään ihme, sillä olihan hänen tyttöystävänsä juuri jättänyt Deanin. Seamusin kävi toista poikaa todella sääliksi, eikä hän tajunnut ihmisiä, jotka jättivät kumppaninsa joulun alla. Seamus ei kuitenkaan pystynyt sanomaan mitään, sillä lohduttavat sanat eivät tietenkään tässä tilanteessa auttaisi. Häntä vain suretti Deanin puolesta aivan hirveästi, sillä Seamus tiesi, että toinen oli rakastanut ja huolehtinut tyttöystävästään niin paljon.
Ei edes ollut ihme, että Dean oli tullut juuri Seamusin luo. He olivat kummatkin aina tukeneet toisiaan ja ajan mittaan heistä oli tulleet ikään kuin veljekset. Seamus pystyi aina puhumaan Deanille kaikesta ja toisinpäin. Kun Seamus näki pienen kyyneleen valuvan Deanin poskella, hän kohotti vaistomaisesti kätensä ja pyyhkäisi kyyneleen pois. Siitä käsi siirtyi Deanin olkapäälle vetämään pojan lähemmäs ja sitten huulet vain tekivät lopun työn.
Sen jälkeen Dean ei enää tuntenut surua tai yksinäisyyttä. Hän oli onnellinen taas.