Yuri!!! on Ice: Pakollinen osa keskustelua (S, JJ & Otabek, ficlet)

[Larjus]

Title: Pakollinen osa keskustelua
Author: Larjus
Chapters: Ficlet
Fandom: Yuri!!! on ICE
Characters: Jean-Jacques Leroy & Otabek Altin
Genre: Dialogipainotteinen kepeä drama
Rating: S
Disclaimer: Alkuperäinen sarja kuuluu Kubo Mitsuroulle ja Yamamoto Sayolle ja muulle YOI-staffille, heille kaikki oikeudet. Fici kirjoitettu vain omaksi ilokseni.
Summary: ”Edelleenkin, et ole osa tätä keskustelua, joten miksi helvetissä sinun edes pitäisi ymmärtää?”

A/N: Kesken imuroinnin ja muun siivouksen sain yhtäkkiä päähäni lyhyen vuoropuhelun JJ:n ja Bekan välillä, ja pakkohan se oli ylös ottaa. Ja tulipahan tästä lopulta joku ficletkin. En oo varma, mihin väliin tää sijoittuu. Ehkä tääkin on sitä aikaa, kun Otabek treenasi Kanadassa/Jenkeissä samaan aikaan kuin JJ:kin.

Huom! Vaikka musta onkin kiva kirjoittaa JJ ja Otabek seikkailemaan samoihin ficeihin, pelkkä ajatuskin heistä paritettuna toisilleen tekee mulle tosi epämieluisan ja fyysisestikin pahan olon, joten toivoisinkin, että kommenteissa ei puhuttaisi mitään JJBekistä edes maininnan tasolla. Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että jotkut siitä shipistä tykkää, itse en vain sitä siedä. Kiitos!

Osallistuu haasteeseen Kielimuuri ja sen murtajat (ensisijaisina kieli englanti ja venäjä, sivussa vähän kazakkia ja ranskaa), koska sen aihepiiri on nyt näköjään jäänyt kummittelemaan mun mieleen Ja näköjään Otabekin monikielisyys inspaa mua.

Ақымақ (Aqımaq) = idiootti kazakiksi



Pakollinen osa keskustelua


Valmennus oli siltä päivää lopulta ohi. Jean oli ihan tyytyväinen omaan luisteluunsa, joskin muutama pahasti epäonnistunut hyppy hieman kaihersi mieltä. Hän kuitenkin yritti ajatella positiivisesti ja totesi itselleen, että tästä olisi hyvä parantaa. Nyt hän halusi enää vain lepuuttaa hetken väsyneitä jalkojaan ennen kotiinlähtöä.
 
Jean huomasi Otabekin muutaman metrin päässä penkillä istumassa. Hän vilkutti tälle pienesti vastausta saamatta, mutta siitä lannistumatta Jean asteli lähemmäs ja istahti samaiselle penkille tämän viereen. Otabekilla oli kuulokkeet korvissa ja puhelin kädessä lähellä kasvoja, mutta kun Jean sitten saapui paikalle, tämä sanoi jotain. Jean ei kuitenkaan saanut selvää tämän sanoista.

”Anteeksi, en kuullut”, Jean sanoi katsoen Otabekiin. Tämä ei katsonut takaisin mutta sanoi jotain taas, ja silloin Jean tajusi, että eihän tämä ollut edes puhunut englantia vaan jotain aivan toista kieltä. Kieltä, jota Jean ei ymmärtänyt.

”Öh… en puhu kazakstania”, Jean sanoi. Silloin Otabek kääntyi katsomaan ja irrotti toisen kuulokkeensa. Hänen mustat kulmansa olivat painuneet lähelle silmiä.

”Mitä?” hän tokaisi englanniksi.

”Minä en puhu kazakstania”, Jean toisti. Nähdessään Otabekin tummien silmien yllättävän myrkyllisen katseen hän hätkähti hieman. ”Tai mitä te siellä Kazakstanissa nyt puhuttekaan.”

”Ensinnäkin”, Otabek aloitti ääni tyynenä mutta pelottavan jäisenä, ”se kieli on kazakki, ei kazakstan. Ei jokaista kieltä ole nimetty maan mukaan. Toisekseen, minä puhuin äsken venäjää. Ja kolmanneksi, minä en edes puhunut sinulle!”

”Kenelle sitten?” Jean kysyi vilkuillen ympärilleen. Hänen mielestään kukaan muu ei ollut niin lähellä, että olisi voinut jutella Otabekin kanssa. Ei kai tämä itsekseenkään ollut puhunut?

Otabek ei sanonut mitään, huokaisi vain ja näytti sitten puhelimensa näyttöä Jeanille. Vaikka tämä ei osannutkaan lukea kyrillisiä aakkosia, tämä kyllä tajusi, että Otabekilla oli puhelu kesken.

”Aaa okei”, Jean sanoi. ”Mutta en minä siltikään ymmärrä venäjää.”

Otabek pyöräytti silmiään ja laittoi toisen kuulokkeen takaisin korvaansa. ”Aqımaq”, hän tuhahti itsekseen ja vaihtoi sitten takaisin venäjään jatkaakseen puheluaan.

”Mitä sinä muuten sanoit?” Jean kysyi sitten.

Otabek mulkaisi häntä kiukkuisesti ja irrotti taas toisen kuulokkeensa. ”Vieläkö sinä puhut?” hän kysyi jälleen englanniksi, sanoen kuitenkin puhelimeensa heti perään muutaman pahoittelevan sanan venäjäksi oikealle juttukumppanilleen.

”No, minusta ei vain ole kiva, etten ymmärrä.”

”Se on sitten sinun oma ongelmasi”, Otabek tokaisi. ”Edelleenkin, et ole osa tätä keskustelua, joten miksi helvetissä sinun edes pitäisi ymmärtää?”

”No mitä jos minäkin nyt alkaisin vain puhua ranskaa?”

”Yksi ja sama minulle”, Otabek totesi. Hän nousi penkiltä lähteäkseen ja kahden askeleen jälkeen kääntyi vielä Jeanin puoleen. ”Älä. Seuraa. Minua”, hän sanoi painokkaasti ennen kuin lähti lopulta pois puhellen taas venäjää puhelimeensa.

Jean jäi katsomaan hänen peräänsä.

”Minä puhun nyt ranskaa!” Jean huusi Otabekin perään ranskaksi. ”Et varmastikaan ymmärrä, mitä sanon! Hei! Kuuletko?”

Mutta Otabek oli jo kaukana, eikä todellakaan kuullut. Ei sillä, että hän olisi kuunnellut muutenkaan.

[Maissinaksu]

Hii, ihanaa että kirjoitit näistä kahdesta, vaikka JJ saakin taas osakseen tylyjä katseita ja muuta murahtelua. Ei tainnut Bekallakaan ihan treenit sujua, kun saa läsnäolo ärsyyntymään noinkin paljon. Toisaalta jos joku tulee puhelun päälle hölisemään, vähemmästäkin sitä murahtaisi jotain lyhyttä takaisin. Mutta JJ raasu, älä ärsytä Bekaa puhelun aikana...!

Tuo kazakstan kielenä oli kyllä hauska aivopieru ja sopi kokonaisuuteen kuin nenä päähän. Oikein tuntee, miten kylmä tuuli puhaltaa hahmojen yli, kun Beka ryhtyy toteamaan muutaman faktan liittyen kieleen ja itse valtioon. Kiusallista, mutta samalla hupaisaa, vieläpä kun Beka ei edes puhunut kazakkia siinä kohtaa. JJ varmaan häpesi silmät päästään, mutta esiintyi kuitenkin pirtsakasti ja yritti pelastaa tilanteen silleen "minäkin osaan paria kieltä, jipii!" Sen lisäksi, että olen sucker sille, että hahmot puhuvat äidinkieltään, moinen höntteily olisi ihan Jean-boyn tapaistakin. Kiitos tästä pätkästä, pituutensakin puolesta oli juuri mainio! <3

- Mai

[Larjus]

Maissinaksu, joo vaihteeks taas nää kaks saman ficiotsikon alla Ja oon taas niin reilu JJ:tä kohtaan, rip... Ehkä mä joskus kirjotan ficin, jossa Otabek ei oo mielessään lähettämässä sitä rapakon yli Tai sitten en. Mun mielestä niiden kahden ...kaveruus????suhde (koska lol voiks niit oikee sanoo ees kavereiksi) on parhaimmillaan just kun JJ on tunkemassa itseään joka väliin ja Otabek ei yksinkertaisesti halua Niinku mä siinä toisessa ficissä totesin, JJ on iilimato.

Tarina ei kerro, miten Bekan päivä on sujunut, mutta itse kyllä ajattelin, että se ärsyyntyi lähinnä tai oikeastaan vain ja ainoastaan JJ:n läsnäolosta Tai oikeastaan siitä, että JJ häiritsi hänen puhelinkeskusteluaan, eikä edes pyytänyt anteeksi sen huomattuaan, vaan oli änkemässä mukaan keskusteluun/tekemässä itsestään puheenaiheen, mihin itse asiassa otsikkokin viittaa (koska sitähän JJ aina tekee, itsestään pakollisen osan keskustelua tavalla tai toisella). En ajatellut sen kummemmin sitäkään, kenen kanssa Otabek puhui, mutta jokin suhteellisen tärkeä puhelu kuitenkin (sen takia se haukkui JJ:täkin kazakiksi, ettei puhelukumppanikaan ymmärrä). Siihen ei kaivata viereen Kanadan pahimman kukkoilijan valitusta siitä, ettei ymmärrä venäjää (tai sitä "kazakstania" lol), varsinkaan, kun JJ ei ollut minkäänlainen osa sitä keskustelua

Mä oon kans niin sucker sille, kun hahmot puhuvat omaa äidinkieltään (etenkin silloin kun juttukumppanilla on eri äidinkieli), ja sen takia oli ne ranska ja kazakkikin pakko repästä tähän mukaan Sitähän ei oo kai virallisesti sanottu missään (en ainakaan muista), mikä JJ:n äidinkieli on, mutta nimen ym. perusteella on aina ollut sitä mieltä, että sen on pakko olla ranska. Ja joo JJ ei paljosta hätkähdä, vaikka pieleen menee, ja ahaha, nyt mä vaan naureskelen täällä itekseni kun kuvittelen JJ:n hehkuttavan Bekalle et "minäkin osaan paria kieltä!!" mut Beka on vaa siin vieressä et "look at all the fucks I give" eikä ees vilkasekaan JJ:tä (/u\) Jean-boy on kyl semmonen höntti et pakko se on aina kirjottaa extrahöntiksi ♥

Kiitos kommentista, kiva kuulla että tää mun random nopeasti kirjoitettu imurointiaivoitukseni toimi ja viihdyttikin! ^^

[Kaarne]

Olen kyllä jotenkin tosi hämmentynyt, koska nyt tämän maanantaiaamun piristykseksi (ja kommenttikampanjan täyttämiseksi, heh) lukiessani havaitsin, että syystä tai toisesta en ollut tätä kommentoinut, vaikka ihan varmasti olin tämän ficletin lukenut aiemminkin. No, todennäköisesti olen kommenttia kirjoittanut, ja sitten se on tyyliin nollautunut, ja olen unohtanut koko asian. Tuleepahan korjattua ongelma nyt!

Tykkäsin tästä paljon jo silloin aiemmin ja tällä kertaa vielä enemmän. Tunnistan tuon Jeanin reaktion - siis sen, että harmittaa, kun ei ymmärrä - mutta ymmärrän erittäin hyvin myös Otabekia, koska öö eiväthän hänen henkilökohtaiset keskustelunsa muille kuulu. Tässä sananvaihdossa oli sopivasti särmää ja tuo kazakki-korjaus oli varsinkin erinomainen! Pidin paljon myös siitä, miten Jean asiaan reagoi tulistuessaan, ja miten sitten Otabekia se ei kiinnostanut pätkääkään. On edelleen hauskaa, miten selkeä mielikuva minulla alkaa näistä hahmoista tekstiesi perusteella olla, ja vaikka Jean ei entuudestaan tuttu ollutkaan, oli hauskaa nähdä hänet tässä tietyssä tilanteessa. Kyllähän tuollainen toimintamalli ja pettymyksen purkaminen kertovat hahmosta paljon, ja oli kivaa tarkastella asioita myös OtaYurin ulkopuolelta.

Kiitos jälleen kerran! Näitä sinun tekstejäsi on niin mukava lukea, että taidan saman tien käydä nappaamassa Kommenttikampanjasta seuraavan.

[Larjus]

Kaarne: No, ainakin nyt sitten tuli kommentoitua Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai miten sitä nyt sanotaankaan. Mullekin on joskus käynyt tota, että mielestäni olen kommentoinut, mutta sitten huomaakin että hupsis, eipä näy kommenttia :'D

Itsekin pahuksen uteliaana olen kyllä tuollainen, että harmittaa kun ei ymmärrä vieraskielistä keskustelua, mutta en kyllä olis siitä ääneen alkamassa valittaa Otabekin keskustelut eivät tosiaan Jeanille kuulu millään muotoa, ja fiilaan kyllä Otabekia tässä ihan kybällä, kun joku tulee siihen viereen häiritsemään ja yrittää ujuttaa itsensä osaksi keskustelua, mikä ei hänelle kuulu. Otabekillakin on ajatuksissani kuitenkin suhteellisen tärkeä puhelu meneillään, ei mitään kaverikuulumisia, joten ärsyttäähän se kahta kauheammin kun Jeanin kaltainen välillä vähän turhankin itseriittoinen kukkoilija tulee siihen viereen keskeyttämään

Pidin paljon myös siitä, miten Jean asiaan reagoi tulistuessaan, ja miten sitten Otabekia se ei kiinnostanut pätkääkään.

Joo, Jean niin yrittää saada Otabekista irti ymmärrystä ja jotain toisenlaista reaktiotakin, mutta ei onnistu Otabekia ei kiinnosta. (Nyt sit haluun tehä Otabek-version siitä "Kissaa ei kiinnosta" -jutusta XD) Mun mielestä näiden hahmojen dynamiikka on parhaimmillaan tällaisessa vuorovaikutuksessa, kun JJ haluis kaveerata ja olla sosiaalinen mut Otabek ei sit niin yhtään, sitä se näiden vähäinen vuorovaikutus itse sarjassakin oli

On edelleen hauskaa, miten selkeä mielikuva minulla alkaa näistä hahmoista tekstiesi perusteella olla,

Ah, tää on niin hauska kuulla! Näissä on toki mukana paljon omaa tulkintaani ja headcanoneitani (sivuhahmojen riemut), vaikka yritänkin canonuskollinen olla, niin on kyl hauska miten joku sit muodostaa mun tuotosten pohjalta oman kuvansa Oon kyl aikas otettu tästä tunnustuksesta ♥

Näitä sinun tekstejäsi on niin mukava lukea, että taidan saman tien käydä nappaamassa Kommenttikampanjasta seuraavan.

🥺♥🥺♥🥺
...Kiitos ♥

Tykkäsin tämän kirjoittamisesta, niin ihana kuulla, että tykkäsit tämän lukemisesta! ^^ ♥ Kiitän jälleen ihanasta kommentista.

[Odo]

Hih, terveisiä kommenttikampanjasta! Onpa Otabek nyreä, mutta tietenkään toisen puhelua ei saisi häiritä. Mutta ymmärrän kyllä täydellisesti Jeania, sillä onhan se kurjaa, kun ei ymmärrä. (Itsehän olen surkea kaikissa opiskelemassani kielissä ja välillä kielimuuri on yksi kirous. ) Ihana, että hän huusi loppuun ranskaa (vaikka ilokseni se olikin käännetty!), kun niin varmaan itsekin olisin tehnyt. En ehkä toisen puhelun aikana, mutta kuitenkin.

Valitsin Otayurin sijasta oikeastaan tämän ficin JJ:n takia! Tunnen hahmoja pääasiassa ulkonäöltä ja satunnaisista YoI-ficeistä, mutta tosiaan, JJ vaikutti juuri minun hahmoltani - myös tässä ficissä! Hän on jotenkin herttainen omalla hauskalla tavallaan, joka välittyi hyvin tekstistä. Vaikka en osaakaan sanoa, onko hahmot IC, niistä sai kuitenkin jonkunlaisen kuvan näinkin lyhyessä ficissä.

Voihan tympeä Otabek, ehkei hän ole aina niin nuiva, mutta kutkuttaa nyt ajatus jo näistä paritettuna... Enkä edes ole fandomissa. Kommentissani ei varmaan ole päätä, eikä häntää, mutta tämä oli aika soma ja sopi hyvin haasteeseen Kielimuurista. Minulla on myös pieni heikkokohta vieraskielisiin sanoihin ficeissä, joten kivaa, että tännekin oli ripautettu Aqımaq (opin uuden sanan!!).

JJ on symppis ja söpö! Mutta onpa Otabek komia, kun katselee sen kuvia (vaikka noin tyly komeaksi mieheksi!)! Ehkei JJ:n ja Otabekin kemiat koskaan kohtaa, mutta ficcisi oli viihdyttävä kaikinpuolin. Itseasiassa aina, kun luen YoI-ficcejä, mietin pitäisikö kuitenkin sukeltaa fandomiin...

Ps. Katsellessani hahmokuvia malliksi niin tämä fanartti (S) on aika kuumis. ♥

[Larjus]

Odo: Otabek on vähän nyreänpuoleinen joo, ainakin silloin kun häntä tullaan häiritsemään ja varsinkin kun kyseessä oli JJ (jonka kun riesakseen saa, eroon on vaikea päästä ). JJ kun on aikamoinen hahmo. Mä tykkään hänestä hahmona, vaikka samalla hän on mielestäni raivostuttava IRL en kestäis hetkeäkään, suhtautuisin samalla tavalla kuin Otabek. Mun suosikkiharrastus onkin enemmän tai vähemmän "kiusata" JJ:tä ficeissäni 🙈 (ainakin jos Yuri ja/tai Otabek ovat mukana.) Mut Otabek on mun rakkaus, hän on niin söpö ja komea ja kuuma ja muutenkin ihana kaikin puolin (ja hänellä on maailman ihanin ääni, koska Yoshimasa Hosoya 😍)

Voihan tympeä Otabek, ehkei hän ole aina niin nuiva, mutta kutkuttaa nyt ajatus jo näistä paritettuna...

Siinä tapauksessa sun pitää kyllä kääntyä muiden puoleen, minulta sitä shippiä ei irtoa edes aseella uhattuna :'D (Tbh en voi sietää JJbekiä, pelkkä ajatuskin fyysisesti yököttää mua 🤢 näiden kahden suhteen mulle kelpaa vain Otayuri ja JJBella.)

Otabek on päällisin puolin juro tapaus, vaikka on hänelläkin pehmeä puolensa. Mulla on headcanon että vähän kasvettuaan Otabek'kin oppii sietämään JJ:tä pikkuisen paremmin, mutta eipä heillä koskaan oikeastaan mitään yhteistä ole (eikä Otabekia kiinnosta JJ:n - eikä kyllä monen muunkaan - seura). Kemiat eivät todellakaan kohtaa, he ovat ihan eri aaltopituuksilla. JJ:lläkin on vain tapana tunkea itsensä muiden seuraan (ja kääntää keskustelu vaikka väkisin itseensä), ihan sama kenestä oli kyse. Aika raivostuttava jätkä :'D

Itsekin tykkään vieraista kielistä ficeissä, siksi olikin lisättävä tuo yksi kazakinkielinen sana sekaan On se hauska oppia jotain uutta! Mäkin oon oppinut YOI-ficejä kirjoittaessani uusia sanoja (varsinkin just kazakkia, mielenkiintoinen ja kaunis kieli).

Itseasiassa aina, kun luen YoI-ficcejä, mietin pitäisikö kuitenkin sukeltaa fandomiin...

Siitä vaan On se edelleen aktiivinen fandom, vaikka kaikki vain kärsivätkin henkisesti, kun luvattua leffaa on saatu odottaa luvattoman kauan... Onneksi on sentään (tuottelias) fandom 😭❤

Kiitos kommentista!

[Vuorna]

Iltaa ja onnittelut Kommenttiarpajaisten voitosta!

Tokihan sitä oli jälleen päästävä YOI-ficcien pariin, ja tämä oli näppärästi välilehdellä auki jo. Kanadalainen iilimato oli jo ilahduttava kokemus, joten mielelläni luin lisää JJ:n ja Bekan keskinäisistä seikkailuista. Heidän kahden välinen dynamiikka on vaan yksinkertaisesti viihdyttävä, ja tän tekstin kohdalla pidin myös erityisen paljon siitä, miten kielet olivat tässä mukana! YOI:n kielellinen monipuolisuus on sellainen aihe, josta en koskaan kyllästy lukemaan. Kielimuurihaasteeseen tämä myös sopi oivallisesti.

En kyllästy koskaan myöskään lukemaan JJ:stä Hän on tietyllä tavalla just niin itsekeskeinen että se on melkein hurmaavaa. Huvittavaa se on myös, erityisesti kun keskustelun toisena osapuolena on juronpuoleinen Otabek. Tavallaan sitä melkein toivoisi, että miehet löytäisivät jonkun yhteisen sävelen, mutta toisaalta he ovat kyllä erittäin erilaisia. Eipä siinä, saa heistä tällä dynamiikallakin varsin viihdyttäviä tekstejä aikaiseksi! Muutenkin tää teksti oli tosi kiva! Jeanin itsekeskeisyys ja Otabekin jurous pistivät hymyilyttämään ja Otabekin välinpitämättömyys oli aika lailla täydellinen vastaus Jeanin käytökseen. Sen on varmasti täytynyt ärsyttää JJ:tä ihan hitosti

”Minä en puhu kazakstania”, Jean toisti. Nähdessään Otabekin tummien silmien yllättävän myrkyllisen katseen hän hätkähti hieman. ”Tai mitä te siellä Kazakstanissa nyt puhuttekaan.”
”Ensinnäkin”, Otabek aloitti ääni tyynenä mutta pelottavan jäisenä, ”se kieli on kazakki, ei kazakstan. Ei jokaista kieltä ole nimetty maan mukaan. Toisekseen, minä puhuin äsken venäjää. Ja kolmanneksi, minä en edes puhunut sinulle!”

Ahhh, tää oli niin mainio kohta! Jeanin tietämättömyys ja Otabekin reaktio siihen ja Jeaniin ylipäänsä olivat niin spot-on että hymyilytti kovasti!

”Minä puhun nyt ranskaa!” Jean huusi Otabekin perään ranskaksi. ”Et varmastikaan ymmärrä, mitä sanon! Hei! Kuuletko?”

Voi JJ... Tääkin oli niin hyvin JJ:lle sopivaa käytöstä, erityisesti tuo ranskaksi perään huutaminen ja lopun "kuuletko". Ei se Beka kuule, ja vaikka kuulisikin, niin ei häntä kyllä olisi kiinnostanutkaan.

Tämä oli hieno teksti! Oikein viihdyttävä ja erinomaista semmoista välipalalukemista. Tää ilahdutti mun iltaa kovasti, kiitos tosi paljon tämän kirjoittamisesta!

[Larjus]

Vuorna: JJ:n ja Bekan dynamiikka tällaisena on kyllä ihan mainiota Minun ficeissäni he eivät kyllä näillä näkymin tulee koskaan löytämään siitä kuuluisaa "yhteistä säveltä", koska silmissäni sitä ei yksinkertaisesti tapahdu (ja tämä tyyli on parasta). Mut hyvä että uppoaa tälleenkin.

YOI:n kielellinen monipuolisuus on sellainen aihe, josta en koskaan kyllästy lukemaan.

Komppaan vahvasti. Ei ole sattumaa, että suurin osa Kielimuurihaasteeseen kirjoittamistani ficeistä oli juurikin YOI:sta (eikä sekään ole sattumaa, että moni oli Otayuria ). Kielet on kivoja ja YOI tarjoilee niitä runsaasti.

Hän on tietyllä tavalla just niin itsekeskeinen että se on melkein hurmaavaa.

JJ on aikamoinen epeli, ja jos sä et kyllästy hänestä lukemaan, niin mä en kyllästy hänestä kirjoittamaan Se kun ei ole itsekeskeinen sellaisella kusipäätavalla vaan melkein vahingossa. Musta on myös kiva, että se itsekeskeisyys ja -rakkaus tasapainoilee ylettömän ystävällisyyden ja sosiaalisuuden kanssa, että vaikka jäbä miten raivostuttava olisi, ei sitä helposti kehtaa olla kovinkaan ilkeä... Tai no, Otabek ei välitä XD (eikä kyllä Yurikaan, mutta toisin kuin Otabek, Yuri ryöpyttää JJ:tä ihan oma-alotteisestikin)

Ihan mahtia että viihdyit tämän parissa! Mulla oli itselläkin hauskaa tätä kirjoittaessa, niin kivaa että sama hupi välittyy lukijoillekin :3