Hän tanssii kuin nauraisi maailmalle [S, femmeromantiikkaa]

[Zarroc]

Author: Zarroc
Pairing: Henrietta/Tuomi
Rating: S
Genre: romance, vähän fluffy, femme
A/N. No menin osallistumaan Eroon maneereista haasteeseen, joten tämä on toinen ficci siihen. Pitkästä aikaa oli ihan jees kirjoittaa tällaista vähän hömpähtävää femmeä Osallistuu tämän lisäkis myös Ficlet300:seen sanalla 241. Opinnot sekä Femme10 #5.

Nimikkokappale on Olavi Uusivirta - Hän laulaa kuin kuolisi huomenna.

Hän tanssii kuin nauraisi maailmalle

Avojaloin ja ylpein, kaiken näkevin silmin, 
hän laulaa kuin kuolisi huomenna ja eläisi tänään

Tuomin kanssa ei ollut koskaan tylsää. 
Hänellä oli sellainen ote elämään, että siitä oli mahdotonta olla pitämättä. Hän innostui pienistä asioista ja nauroi heleästi, korkealla oktaavilla. Itkiessäänkin hän oli usein jotenkin iloisen oloinen, mitä en voinut käsittää millään.

Katselin häntä ikkunalaudalta käsin, istuskelin siinä jalat ristissä ja yritin pidätellä hymyäni katsellessani naisen liikuskelua ympäri huoneistoa. Hän oli pistänyt soittimeen Olavi Uusivirtaa, jota kuuntelimme nyt niin kovalla kuin vain uskalsi.

"Heini", Tuomi tuli luokseni, avasi jalkani ja tunki niiden väliin seisomaan katsoen minua tiukasti silmiin. 

"Voinks mä letittää sun hiukset?" hän kysyi hymyillen ja minä nyökkäsin hieman empien. Joka kerta kun annoin tyttöystävälleni luvan tehdä hiuksilleni jotain, päädyin siihen, että jouduin pitämään samaa kampausta seuraavaan suihkuun asti, koska minulla ei ollut mitään hajua miten sen saisi purkautumaan järkevästi.
Tuomi veti minut sängyn luokse, istutti lattialle kuin koiran ja kiipesi itse sängylle taakseni. Näppärät sormet liikkuivat hiuksissani tarkasti ja tunsin pitkien kynsien vain hipaisevan kevyesti takaraivoani aina, kun hän otti lisää hiuksia ranskalaiseen lettiin.

"Hitto mä tykkään sun hiuksista", hän huokaisi. "Ne on niin pitkät ja kiharat ja kaikkee."
"Onhan sullakin kiharat", hymähdin ja yritin katsoa häneen päin, mutta Tuomi läpsäisi minua hellästi kahdella sormella ohimolle.
"Älä kurki, ei tästä muuten tule mitään."

Tuomi oli leikannut hiuksensa alkutalvesta lyhyeksi niin, että ne tuskin hipoivat niskaa. Edestä ne olivat vähän pidemmät ja jatkuvasti tuhdilla, pienellä kiharalla.  Minusta ne olivat ihastuttavat, niiden hopeanvaalea sävy heijastui tummanvioletista tehosteseinästä kuin auringonpilkahdus sateiseen ilmastoon.

"Noniiiin", Tuomi sanoi lopulta kolmea kumilenksua ja neljää pinniä myöhemmin. Nousin lattialta puutunein jaloin ja niitä ravistellen raahauduin katsomaan itseäni peilistä. Hän oli taikonut hiukseni ranskalaiselle letille, jonka loppuosa oli kiepautettu kauniille lettinutturalle niskaan ja kumilenksut piilotettu taitavasti vapaiden kiharoiden sekaan.

Käännyin ympäri hymyillen ja katsoin Tuomia, joka istui sängyllä omia hiuksiaan haroen.

"Kerros mulle vielä kerran mikset oo kampaaja?"
"En oo uskaltanu hakea koulutukseen?"

Pudistelin päätäni edelleen hymyillen. Siihen oli tultava muutos, hänen lahjakkuutensa menisi kokonaan hukkaan minun kanssani kotona istuessa. Varsinkin kun kävin töissä neljänä päivänä viikossa. 

"Entä jos mä auttasin sua hakemaan koulutukseen?" kysyin hymyillen kevyesti. "Syksyllähän ne alkaa, mutta yhteishaut on varmaan jo kuukauden päästä."
Tuomi katseli minua vähän aikaa epäileväisenä, mutta kohautti sitten olkiaan.
"Hyvä on", hän vastasi, mutta ratkesi hymyyn pussatessani naisen poskea kuin ohimennen.
"Hyvä."

Kävelin keittiöön hän perässäni roikkuen, Tuomi piti kättään takataskussani ja minua huvitti hänen häikäilemättömyytensä. 

Keittiön vanhat, vaaleat kaapit kaipasivat kieltämättä uudistamista, mutta sille ei mahtanut tällä hetkellä mitään. Vuokrakämppää oli paha alkaa remontoimaan.
Tuomi keitti kahvia ennen kuin kerkesin estää ja nauroi irvistykselleni. Nainen keitti niin vahvaa kahvia, että siinä seisoi lusikka, mutta suostuin yleensä juomaan sitä ihan vain siksi, koska oli pakko.

"Ei se nyt niin pahaa ole", hän tuhahti tuijottaessani kuppia kuin se olisi puolillaan myrkkyä.
"Ei varmastikaan", virnistin ja lisäsin jo valmiiksi sokeripalan. Tuomi kaatoi kahvia kuppiin taiteillen samalla kaapista jotain, mikä näytti erehdyttävästi kotitekoiselta kääretortulta.
"Mistä tuo tuli?" kysyin ja Tuomi kohautti olkiaan huolettomasti.
"Tein sen kun olit päiväunilla."

Minua nauratti ja nousin suutelemaan häntä pöydän ylitse, välittämättä siitä, että kastoin hihani kääretortun kermavaahtokuorrutukseen. 

Hän katsoo niin kuin kissapeto 
Kevyesti ampuu kovilla, mun sydämeeni juureen kukilla

[Ansa]

Aaw, mikään ei ole koskaan niin herttaista kun fluffyinen orkkufemme! Jotenkin pidän femmen söpöstelevistä 'kliseistä' ihan hurjan paljon, kuten hiusten letittämisestä, aina niin elämäniloisesta tytöstä ja Olavi Uusivirrasta. En nyt tiiä onko ne mitään kliseitä, mutta ainakin paljon käytettyjä. Mutta ihan sama, koska ne (ja moni muu) imo toimii. :3

Tulin paljon paremmalle tuulelle tämän takia, kiitos siis suuresti.  (...vaikka nyt en voikaan kirjoittaa angstirunoja :'D)

-Ansa

[chitaur]

Jos en ole ihan väärässä, on tämä ensimmäinen koskaan lukemani femmeteksti. En ainakaan muista lukeneeni ennen yhtään ainoaa femmeä. Tyylilajin tekstejä olen karsastanut kuin ruttoa, ja tämän luettuani en ymmärrä miksi olen niin tehnyt. Samanlaista settiä tämä on kuin het tai slash, vaikka päähahmot ovatkin naisia. Tekstisi pääsi avartamaan silmäni 

Pidin tekstin arkisuudesta. Asiat olivat realistisia ja Heini ja Tuomi söpöjä Tuomin letittäessä toisen hiuksia. Jos teksti olisi ollut draamaa ja suuria tunteita, en olisi luultavasti lukenut femmeä seuraavaan ikuisuuteen. Nyt se kuitenkin pääsee kirimään muiden paritusten rinnalle.

Tuomi kaatoi kahvia kuppiin taiteillen samalla kaapista jotain, mikä näytti erehdyttävästi kotitekoiselta kääretortulta.

Mums. Miten voi olla näin makeannälkä, että kääretortusta lukeminen saa veden herahtamaan kielelle?

[Zarroc]

Ansa, mä en oikein edes tiedä niitä true femmekliseitä. Se on vaan se ongelma, että heti kun pitää kirjoittaa hömppää, siitä tulee jotain tällaista... 8'D en vain osaa. Mutta mahtavaa, että päivä parani! Kiitos paljon ♥
chitaur, ensimmäinen ._. ohh. Aivan ihanaa, että eksyit femmen kauniille aalloille juuri minun kauttani. Itselläkin teki mieli alkaa tehdä kääretorttua tämän tekstin myötä mutta... 8'D Kiitos paljon kommentista ♥

[4forever]

Ihanan söpö arkinen, mutta silti ainutlaatuinen teksti ♡ Ehkä vähän jopa liian söpö tämänhetkiseen mielialaani, mutta ääw tämmösiä tekstejä ei voi koskaan lukea liikaa. Teksti pisti mut kovasti ajattelemaan omaa elämääni. Ajattelen aina eläväni onnellista elämää, mutta ehkä olen tottunut onnellisuuteen, koska huomaan kaipaavani pientä kutkuttavaa tunnetta mahanpohjassa ja sitä miten toisen kainalosta ei halua ikinä pois.

Letitys ja pitkät hiukset sai jostain syystä mut kaipaamaab pitkiä paksuja hiuksia. Olis ihana ku joku letittäis munki hiukset tai ne ees ylis kii. Ainaki joskus. Pidin myös paljon siitä kuinka olit kuvaillut Tuomin hiuksia semmoiset hiukset on varmasri supersöpöt!

Kiitos lukukokemuksesta!
-4forever

[Zarroc]

4forever, kiva että tykkäsit taas! Kiitos paljon kommentista

[jossujb]

Mä en niinku sillee välttämättä tunne femmeromantiikan yleisimpiä konventioita, mutta kyllä mullekin tukan letittäminen on sen verran vakiokuvastoa että hymyilin. Toinen ois ollu teen juominen, olinkin positiivisesti yllättynyt kun puhe oli kahvista - kahviaddikti sisälläni kiittää. Ja nimenomaan vahvan kahvin addikti.

Tää on niinku nii söötti. Pieni, mutta tunnelmallinen. Hyvin niinku utuinen, ei liennyt edes aamu, mutta tuli varmaan kahvista ja kampaamisesta mieleen aamu. Ja hyvä lisä tuo yhteishaut, tulee niinku hyvin hyvin suloiseen ja pehmoiseen sopiva piikki arkirealismia. Jos tykkää hiuksista nii neiti on todellakin hyvä ja hakee opiskelupaikkaa

Tosi nätti teksti siis. Tuli hyvä olo, ja sillee. Kiitos tästä.

jjb

[Zarroc]

jossujb, kahviaddikti minunkin sisälläni kiitti, join tekstiä kirjoittaessa varmaan pari kuppia... mutta haha, hyvä kun oli vain söötti, eikä liian kliseemössö (mitä ehkä pelkäsin). Kiitos! :3

[Lyra]

Tässä just jollekin vähän aikaa sitten kertoilin kommentissani, etten slashia ole paljolti lukenut. Slashiin olen kuitenkin melkein kahden vuoden finiaikanani tutustunut paljon enemmän kuin femmeen ja hiukan ehkä itseäni haastaakseni valitsin tämän tekstin itselleni kommenttikampanjasta.

Eli siis:) Terveiset sieltä kommenttikampanjasta:)
Heti ensin:

Kävelin keittiöön hän perässäni roikkuen, Tuomi piti kättään takataskussani ja minua huvitti hänen häikäilemättömyytensä.

Tämä oli ehkä lempi kohtani koko tekstistä. Vaikka olinkin tuhahdellut täällä huulet kääntyneenä ylöspäin, rupesin tän kohdalla nauramaan ja pudistelemaan päätäni. Tekstin alusta (otsikosta jopa) asti, on ollut selvää, että tässä kerrotaan Tuomista. Tykkäsin paljon niistä erilaisista kohdista joista kävi ilmi kuinka hyvin Henrietta Tuomin tuntee. Ei jäänyt edes paljoa haittaamaan, että Henriettaa ei niin paljo esillä ollut vaikka se tässä kertoikin.

"Kerros mulle vielä kerran mikset oo kampaaja?"
"En oo uskaltanu hakea koulutukseen?"

Tykkäsin tästäkin. Tuntuu, että tämä sama keskustelu on käyty yhä uudelleen ja uudelleen. Ja olin muuten aika tyytyväinen kun Tuomi päättää sitten hyväksyä ehdotuksen.

Tää on niinku nii söötti. Pieni, mutta tunnelmallinen.

Komppaan tämän kanssa täysin, sitä on hankalaa enää omiksi sanoiksi muotoilla. Tykkäsin tästä tekstistä ja se sai hymyilemään juuri silleen mukavasti. Kiitos mukavasta lukukokemuksesta.

[Zarroc]

Lyra, hahha hyvä, että joku uskaltautuu pois mukavuusalueltaan! 8'D se on toisinaan jopa hauskaakin. Mutta hyvä juttu, että upposi ja oli vielä mukavaakin. Kiitos! ♥

[Tuhisija]

Oi ihanaa, söpöä hömppäfemmeä ♥ Tytöillä on ihanat nimet, tuommoiset vähän harvinaisemmat ja ehkä jokseenkin vanhahkoilta kuulostavat, mutta silti kuitenkin arkiset (tykkään arkisista suomalaisista tyttöjen nimistä).

Miusta on aina kiva lueskella tämmöisiä lyhyitä pätkiä, joissa on juuri jotain arkihömppää ja söpöyttä ja suloisuutta yhdessä. Pisti hymyilyttämään tämän tekstin lukeminen ja kaipaamaan letitystä myös (vaikka mun tukkaa ei saa kauhean pitkälle letille ja sen lyhyenkin saisi taiottua vain toiselle puolelle).

Näppärät sormet liikkuivat hiuksissani tarkasti ja tunsin pitkien kynsien vain hipaisevan kevyesti takaraivoani aina, kun hän otti lisää hiuksia ranskalaiseen lettiin.

Hui, pystyin ihan kuvittelemaan tämän tunteen, kun sormenpäät tai kynnet hipaisevat hyvin kevyesti päänahkaa. Hurrdurr, ihana tunne.

Loppu oli ihana kääretorttuineen ja liian vahvoine kahvineen. Piristävää kyllä, että tytöt joivat kahvia, kun useimmiten tosiaan femmeteksteissä juodaan teetä (vaikka eipä sillä niin väliä itselleni ole, kun itsekin kirjoitan aina teetä sinne ja tänne en tykkää kahvista).

Oli tosi piristävä ja sai ihanan söpön olon itselle. Ja siun teksteissä on sellainen jokin siun oma tyyli tai sellainen, mikä tekee niistä juuri siun näköisiä tai siis niin. En osaa selittää, mutta äh, tykkäilen edelleen tavastasi kirjoittaa. Kiitos paljon ♥

[Zarroc]

Tuhisija, kiva, että miellytti :3 itsekin olen aika tyytyväinen näiden kahden nimiin, vaikka vanhat vanhat hahmot ovatkin jo. Kiitos paljon kommentista ♥

[Kiirsu]

Tekstin nimi on ihana ja houkutteli mut lukemaan tämän. Tunnelma olikin rauhallisempi kuin nimen perusteella ajattelin, mutta nimi istui kuitenkin tähän hienosti.

Itkiessäänkin hän oli usein jotenkin iloisen oloinen, mitä en voinut käsittää millään.

Tämä kohta erityisesti sopi otsikon tunnelmaan. Tunnelma tässä on muutenkin ihanan suloisen onnellinen ja rauhallinen. Ei draamaa eikä edes surullisia vivahteita vaan aidosti onnelinen hetki tyttöjen elämästä, jollaisia saa lukea liian harvoin. Hiuksien letittäminen on ihana aihe, koska se on toisaalta erittäin viatonta mutta myös jollain tasolla intiimiä. Varsinkin se, että hiukset letitetään ilman sen kummempaa syytä vaikka aikomus on vain olla kahden kotona on jotenkin tosi herttaista.

"Ei se nyt niin pahaa ole", hän tuhahti tuijottaessani kuppia kuin se olisi puolillaan myrkkyä.
"Ei varmastikaan", virnistin ja lisäsin jo valmiiksi sokeripalan.

Tähän kiteytyy hyvin tyttöjen leikkimielinen piikittely, mistä tykkäsin tosi paljon. Tässä on koko ajan pilke silmäkulmassa ja tykkään siitä, että söpöily luodaan muuten kuin toisilleen lässyttämällä.

Komppaan muita kommentoijia siinä, etten itsekään kauheasti lue femmeä. En ole lukenut käytännössä koskaan ennen kuin viimeisen parin kuukauden aikana. Itse luen paetakseni todellisuutta ja tällaiset tekstit on liian lähellä omaa elämää ja vaikka ne on ihania ja äärettömän kauniita, niistä tulee yksinäinen olo. Mutta olen nyt yrittänyt lukea femmeä enemmän ja tällaiset tekstit on ehdottomasti lukemisen arvoisia. Tästä jäi lämmin ja iloinen olo. Nyt vaan haluaisin jonkun letittävän munkin hiukset.