Päiväkirja ~ Sallittu ~ Luna/Rolf

[Odo]

Kirjoittaja: Odo
Ikäraja: Sallittu
Genre: Draama, fluffy
Paritus: Luna/Rolf
Vastuuvapaus: Hahmot ja maailma kuuluu Rowlingille, minä vain leikin saamatta rahaa.
Summary: Tapasin tänään hauskan miehen.

A/N: Varoitus näin heti alkuun: tässä saattaa asiat tapahtua aika nopeasti, mutta koen Lunan sellaiseksi hahmoksi, joka ei liikoja aikoja ajattele vaan enemmän kokemuksia ja yhdessä vietettyä aikaa. Tää on ensi kerta, jolloin kirjoitan Rolfista vaikka hahmo on kiinnostanut mua pidempään ja mulla on jonkunlainen headcanon olemassa.
Haasteet: Rare10, Kerää kaikki hahmot (Luna Lovekiva)

6. heinäkuuta

Tapasin tänään hauskan miehen. Hänen nimensä on Rolf, se on mukava nimi ja täynnä jännitystä.

Se oli Lunasta sopivasti kerrottu hänen päivästään ja hän hymyili sulkiessaan päiväkirjan. Hän piti lyhyistä viesteistä, joita kirjoitti itselleen. Hän kuitenkin aukaisi päiväkirjansa uudelleen ja piirsi auringon sivun yläkulmaan muutaman kukan yläpuolelle ja katsoi hetken aikaa piirrostaan. Se oli yksinkertainen, mutta kertoi Lunalle päivän olleen aurinkoinen ja kuvasi orvokkeja, joita oli nähnyt Viistokujan jäätelöbaarin edustalla.

***

9. heinäkuuta

Hänen naurunsa huvitti minua. Siinä oli iloa ja pirteyttä. Se oli täynnä kertomuksia seikkailuista.

Luna muisteli tuikkivia silmiä, jotka olivat katsoneet häntä jästi-kahvilassa. Vain muutama päivä sitten he olivat sattumalta törmänneet kirjakaupassa, saaneet pölyn tanssimaan auringonsäteissä. Oli mukavaa tavata uudelleen; Luna piti miehestä ja oli iloinen siitä, että he olivat sopineet tapaavansa toisen kerran. Se kirja, jota Rolf oli kantanut oli kertonut lohikäärmeistä ja Luna tiesi, minne matkustaisi seikkalupojan kanssa (hän käytti lempinimeä vain mielessään), kun he olisivat tunteneet vähän pidempään.

***

18. elokuuta

Teatterissa tunsin olevani enemmän kuin tyttö katsomossa.

Sivun yläkulmaan Luna piirsi tanssijan, joka oli laulanut tarinaa pojasta ja tytöstä, jotka tapasivat salaa – saaden lopulta toisensa, vaikka surulliset koettelemukset olivat kolhineet heitä. Rolf oli ottanut Lunaa kädestä kesken esityksen ja Luna oli tuntenut perhosia vatsan pohjassaan – elleivät ne sitten olleet vain narksuja, jotka sotkivat hänen ajatuksiaan.

***

1.   syykuuta

Minusta on ikävää, että en mennyt tänään Tylypahkaan. Tulin kuitenkin iloiseksi, kun Rolf kertoi seikkailuistaan – ne vetivät minut mukaansa ja saatoin kuvitella ruohon paljaiden jalkojeni alla sekä vuoristotuulen, joka tuoksui vapaudelta.

Luna oli tuntenut olonsa haikeaksi. Se oli ensimmäinen vuosi, kun hän ei palannut Tylypahkaan ja se oli saanut Lunan muistelemaan vanhoja ystäviä ja kaikkia niitä jännittäviä päiviä, jotka hän oli kokenut. Rolfin tarinat olivat kuitenkin saaneet hänet paremmalle tuulelle ja niitä muistellessaan Luna meni nukkumaan hymy huulillaan. Oli ollut sateinen päivä, joten yksinäinen sadepilvi koristi päiväkirjaa.

***

23. syyskuuta

Pyydystimme Rolfin kanssa tänään makeanveden limppejä. Hän ei ollut tehnyt sitä koskaan aiemmin, mutta oli niin innostunut, että mieleni teki tanssia. Hän aikoo kirjoittaa siitä kirjaansa. Rolf on kirjailija ja taikaotusten tutkija.

Joen viileän veden saattoi tuntea vielä lämpimässä peiton allakin tai Luna epäili, että se johtui vain vahvoista muistikuvista. Hänen mieleensä oli jäänyt lähtemättömästi leveä hymy Rolfin kasvoilla ja jokainen innostunut sana, jotka olivat karanneet miehen huulilta. Lunasta Rolfin seura oli tuntunut kotoiselta ja lämmittänyt häntä enemmän kuin syksyinen aurinko. He eivät olleet saaneet saalista, mutta mukavaa heillä oli ollut siitä huolimatta. He olivat jo päättäneet, että seuraavalla kerralla onni olisi heidän seurassaan.

***

29. syyskuuta

Rolfin suudelma maistui kirsikoille, sokerille ja seikkailuille – samalla tavalla seikkailulle kuin hänen naurunsa, joka soi tänäänkin koko päivän. Käsi kädessäni tuntui lämpimältä, kun lähdimme kohti kotia, sillä Rolf on muuttanut asumaan luokseni, vaikka olemme tunteneet vasta niin vähän aikaa. Olen onnellinen, kun ei tarvitse enää olla yksin.

Luna ajatteli, että hänen päiväkirjamerkintänsä oli liian pitkä, mutta päätti jättää sen sellaiseksi. Hänen päivässään oli tapahtunut niin paljon, että yksi ylimääräinen lause ei haittaisi – olihan se sentään Lunan oma päiväkirja, salaisuuksien haltija ja ystävä, jolle ei valehdeltu. Ruskan värjäämät lehdet Luna loihti punaisiksi ja keltaisiksi päiväkirjaansa, sillä hän ei halunnut unohtaa tanssivia lehtiä tuulessa.

***

4. maaliskuuta

Luulen, että Rolfilla on salaisuus.

Luna oli pohtinut koko päivän, mutta ei ollut keksinyt syitä hymyihin ja ujouteen, pieniin huomionosoituksiin. Jännittyneisyyteen, joka sai Rolfin varpailleen aina, kun Luna vastasi hymyyn tai katsoi aamuisin häntä unisin silmin heti, kun he olivat heränneet. Rolf oli kuin lumihiutaleet, kaunis, mutta vaikea saada kiinni – tai niin Luna ajatteli, sillä hän oli utelias salaisuudesta, vaikka tiesi miehen kertovan, kun aika koittaisi.

***

15. maaliskuuta

Harry, Ron ja Hermione kävivät tänään kylässä. He sanoivat, että minä ja Rolf muistutamme toisiamme, vaikka eihän se niin ole. Olen kuin narsku sekoittamassa salaisuutta kantavan Rolfin päätä. Se oli silti kauniisti sanottu.

Ystävien näkeminen oli saanut Lunan hyvälle tuulelle, vaikka viime aikoina hän ei ollut edes ollut missään vaiheessa huonotuulinen. Oli pitkä aika siitä, että he olivat tavanneet ja erityisesti Ron sai Lunan nauramaan – kuten myös Rolfin ja silloin Hermione oli sanonut heidän muistuttavan toisiaan. Ehkä Lunankin naurussa oli ripaus seikkailua?

***

31. maaliskuuta

Sain sormuksen ja rakkauden, jotka Rolf minulle antoi – ja olen onnellisempi kuin koskaan – se oli hänen salaisuutensa! Olisipa isä näkemässä tämän, sillä hänelle minä haluaisin kaikkein eniten kertoa. Rolf lohdutti, kun kyyneleet karkasivat silmänurkistani ja onnen tunne valtasi minut niin hurjasti, että vedin hänet mukaan tanssimaan lumihiutaleiden kanssa. Auringonsäteet lämmittivät ja saivat lumipenkat säihkymään vähintään yhtä kauniista kuin Rolfin silmät, joissa tuikki kaikkien tähtien valo ja onnellisuus. Tämä on seikkailu, johon astumme yhdessä.
Kesällä, kun orvokit taas kukkivat me menemme naimisiin ja haluan, että kaikki ystäväni näkevät meidät. Sen jälkeen lähdemme Romaniaan ystäväni luokse ja Rolf pääsee näkemään lohikäärmeitä. Silloin uusi tarinamme alkaa kuin ensimmäinen ja se on minusta hyvä alku.

Luna sulki päiväkirjansa ja nauroi. Hän ei ollut koskaan uskonut, että hänen päiväkirjansa kantaisi sellaista riemua kuin tämän päiväinen tarina. Rolf tuli hänen vierelleen ja Luna antoi suukon miehelle, jolle antoi päiväkirjansa – kaikki salaisuutensa – ja Rolf otti onnellisena ne kaikki vastaan rakastaen Lunaa juuri sellaisena kuin hän oli.

[Herkkuoone]

Heipä hei ja terveisiä Kommenttikampanjasta! : ) Silmäilin tätä jo aiemmin tekstiä valitessani puolihuolimattomasti, mutta halusin säästää tämän kommentointia, koska genremerkintä ja pieni silmäilyni lupailivat suloistakin suloisempaa fluffia, joka olisi ihana piristys öisessä kommenttimaratoonissa ja sitähän tämä olikin. Ihanaa, sokerista, suloista ja hymyilyttävää hattaraa!

Hahmot ja paritus <3 Tykkään Lunasta ihan törkeästi hahmona, koska hän on niin uniikki ja oli hauskaa törmätä Luna/Rolfiin, koska tämä on varmaan yksi viimeisiä canon-parituksia (en tiedä laskenko tätä itse canoniksi, koska tää on tullut ilmi vain jossain Rown haastattelussa, mutta kuitenkin ymmärrät varmaan mitä tällä haen :D), joista en ole ikinä ficciä lukenut ja oli kiehtovaa päästä lukemaan sinun versiosi heidän tarinastaan. Ja kaunis tarina tämä onkin! Tykkäsin kovasti Lunan näkökulmasta ja päiväkirjasta ja tekstistä huokui koko ajan sellainen utuisuus ja lunamaisuus ja saatoin niin helposti nähdä Lunan raapustamassa lyhyitä merkintöjä ja kuvia päiväkirjaansa. Päiväkirjamainen toteutus sopi tähän ideaan loistavasti ja päiväkirjamerkinnät antoivat pieninä palasina kuvan kokonaisuudesta, Lunan ja Rolfin suhteen kehittymisestä. Ainoa asia, mikä minua jäi hitusen harmittamaan ja mietityttämään on se, ettei Lunan päiväkirjan ulkonäköä kuvailtu mitenkään, vaikka tarinassa kerrotaan mitä päiväkirja sisältää ja millaisia ajatuksia Lunalla on päiväkirjaa kirjoitettuaan!

Kuten jo ehdin sanomaan, niin tarinasta välittyy todella hyvin Lunan luonne ja tykästyin kaikkiin hassuihin pieniin yksityiskohtiin, jotka tukivat lunamaisuutta; orvokit jäätelöbaarin edustalta, seikkailupoika-lempinimi, narksut, makeanveden limpit - mulle nämä kaikki olivat niin Lunaa! Hymyilin kyllä ajatukselle Lunasta pohtimasta, onko hänen päiväkirjansa merkintä liian pitkä.. sekin näyttäytyi jotenkin sellaisena kohtana, että olisi vaikeaa kuvitella ketään mutta pohtimaan samaa asiaa.

Rolf tuli hänen vierelleen ja Luna antoi suukon miehelle, jolle antoi päiväkirjansa – kaikki salaisuutensa – ja Rolf otti onnellisena ne kaikki vastaan rakastaen Lunaa juuri sellaisena kuin hän oli.
♥ Tää on mun ehdoton suosikki, sillä aww, onnellinen loppu, hyväksyntä ja luottamus = Herkku on yhtä lätäkköä.

Kiitos kaunis. ♥
~ Herkku.

[Odo]

Awww, mikä kommentti Herkku!

Huh, nyt oon kyllä ihan sanaton! Mahtia kuulla, että oot tykännyt! Luna/Rolfia kirjoitin ensikertaa, joten on piristävää tietää onnistuneensa parin kanssa. Sun kommenttis saa mut vaan virnistelemään typerästi, joten mä taidan jättää epämääräisen kiitos-sössötyksen nyt pois. Kiitän näin lyhyesti ja mukava, kun nappasit tän Kampanjasta!

Ps. Mä itekin tykkään tuosta lopetuksesta!

[Sokerisiipi]

Tämä oli kyllä ilman muuta suloinen ja kesäinen kooste Lunan ja Rolfin suhteen alkuvaiheista.

Ei tämä suhde minun mielestäni edennyt liian nopeasti, koska Luna vaikuttaa sellaiselta ihmiseltä, joka näkee muita vaivattomammin ihmisen sisimpään ja tietää, onko tuosta ystäväksi (tai joksikin enemmäksi) vai ei. Hän ei myöskään epäile heti automaattisesti ihmisistä pahaa tai muutenkaan spekuloi liiaksi, joten tuo aikajatkumo oli oikein sopiva.

Randomia plussaa siitä, ettet laittanut merkintöjen alkuun "rakas päiväkirja", sillä se on aivan hirveä ja valitettavan yleinen käytäntö päiväkirjamuotoon rakennetuissa teksteissä, koska kuka sillä tavalla muka oikeasti kirjoittaa.

Rakenteellisesti ja juonellisesti tässä ei ole mitään moittimista, mutta en oikein lämmennyt kerronnan naiiviudelle ja sadunkaltaisuudelle. En jotenkin päässyt kiinni tämän söpöyteen tai ehkä pääsin, mutta liian syvälle, se oikein hyökyi päälle. Onhan Lunassa vähän keijukaistytön vikaa, mutta siitä huolimatta, kun kyseessä on kuitenkin nuori aikuinen nainen, tekstin sävy oli turhan lapsenomainen ja jotenkin fairytale-glitterillä koristeltu. Asioiden ja tapahtumien yksinkertaisuus tuntui tässä jotenkin erikseen turhan alleviivatulta.

Lunan ja Rolfin kemia ja yhteenkuuluvuus välittyivät kivasti näinkin lyhyissä pätkissä ja erityisesti pidin tuosta ulkopuolisesta näkökulmasta, että he ovat hyvä pari. Hyvin vähällä olit saanut Rolfista kuvattua mainion kumppanin Lunalle

[Odo]

Kiitos kommentista, Sokerisiipi! Mukava kuulla, että oon tykännyt tästä! Mun oli pakko lukea tää pitkästä aikaa taas uudestaan "fairytale-glitterillä koristeltu"-kommentin takia. On pakko myöntää, että oot ihan oikeessa. Vähänhän tämä menee turhan höpöstelyks, mutta hienoa, että on siitä huolimatta kelvannut! Ja tosiaan itteänikin ärsyttää ne "Rakas päiväkirja"-aloitukset, joten jätin ne kokonaan pois.

[tirsu]

Heips!

Mun on ollut tarkoitus kommentoida tätä jo joulukuussa, mutta se vaan aina jotenkin jäi. Nyt päätin ottaa itseäni vihdoin niskasta kiinni ja kommentoida viimeinkin tätä. 

Luna ja Rolf ovat niin ihana pari ja he sopivat täydellisesti toisilleen. Harmi vain, että heistä on aivan vähän ficcejä. Joten kiva, että kerroit tästä ficistäsi joulukalenterissasi, en olisi varmaan muuten koskaan löytänyt tätä.

Ja sitten, jos sanoisi pari sanaa itse ficistäkin.

Aivan ihana tuo tapa, jolla Luna kirjoitti päiväkirjaansa. Ja todella lunamistakin. Pidin siitä, miten Luna yhdessä kohdassa totesi kirjoittaneensa yhden lauseen liikaa, mutta oli sitten, että eihän sillä väliä, kun se oli hänen päiväkirjansa ja hän saa kirjoittaa siihen miten haluaa. Eikä hän sitten enää välittänytkään viimeisemmän merkinnän kohdalla siitä, että siitä tulikin normaalia pidempi. Se vain kuvastaa mun mielestä Lunaa ihmisenä todella hyvin.

 Lunan pikkuruiset piirustukset, jotka liittyivät jollain tapaa päivän tapahtumiin, oli kiva yksityiskohta. Se myös muistutti mua siitä, että Luna tykkäsi piirtää – olin ihan kokonaan unohtanut sen!

Lunan tapa kuvailla Rolfia, tämän silmiä, naurua, joka oli täynnä seikkailuja, oli ihana. Luna on juuri sellainen ihminen, joka pistää tuollaisia asioita huomioon. Siis että Rolfin nauru oli täynnä seikkailuja ja lumipenkat säihkyivät yhtä kauniisti kuin Rolfin silmät.

Kuvailusi on todella lumoavaa ja teksti ampaisee lukijan mukaansa. Kuten aina. Tätä olisi voinut lukea vaikka kuinka paljon. Tapasi kirjoittaa Luna on täydellinen, saat hänet juuri sellaiseksi kuin hän on kirjoissa.

Hihii. Arvasin oikein mikä Rolfin salaisuus oli. Tosin, pähkäilin hetken aikaa kosinnan ja rakkaudentunnustuksen välillä, kunnes päädyin kosintaan. Sillä eiköhän Rolf ollut tunnustanut tunteensa Lunalle jo siinä vaiheessa.

Ja tuosta tulikin mieleeni (onneksi tuli, meinasin ihan unohtaa). Itse olen vähän epäileväinen nopeasti etenevien suhteiden suhteen, mutta jotenkin se on jotain, joka sopii hyvin Lunalle ja Rolfille - varsinkin kun Luna on kuitenkin mielestäni niin hyvä ihmistuntija. Olen sitä mieltä, että tavattuaan Rolfin, Luna tiesi heti (tai ainakin melkein heti, puhuttuaan miehen kanssa), että tämä on hänen sielunkumppaninsa.

Pidin todella paljon siitä, että tässä oli mainintana, että Ron sai Lunan (ja Rolfin) nauramaan. Olen aina ollut sitä mieltä, että golden triosta Luna on kaikkein läheisin juuri Ronin kanssa. En tiedä olenko päätellyt omiani, mutta sellaisen kuvan kirjat ovat minulle antaneet.

Voi kun tuli haikea olo siinä vaiheessa, kun tajusin Lunan isän olevan kuollut tässä. Onneksi Lunalla on nyt Rolf lohduttamassa häntä aina, kun suru ja kaipuu vanhempia kohtaan iskee.

Tämä oli todella suloinen luettava. Aiheutti minussa täydellisen aawws-reaktion. ^  ^

Pahoittelut lyhyestä kommentistani. Halusin kertoa (vihdoin ja viimein) lukeneeni tämän ja nauttineeni tästä todella paljon. Tämä oli aivan mahdottoman loistava ficci, josta ei voi olla pitämättä. 

Ja tähän loppuun vielä suosikkikohtani.

Rolf tuli hänen vierelleen ja Luna antoi suukon miehelle, jolle antoi päiväkirjansa – kaikki salaisuutensa – ja Rolf otti onnellisena ne kaikki vastaan rakastaen Lunaa juuri sellaisena kuin hän oli.

^ ^  ❤

-tirsu

[Lily-Rose]

Ihanaa aamupäivää Kommenttikampanjasta!

 Nappasin tämän, koska halusin ehdottomasti lukea Luna/Rolfia, jota en ole ennen tätä ficciä tainnut juuri kertaakaan lukea. Päätin siis vielä kommentoidakin näin upeaa tekstiä.

 Tykkään tosi paljon sun kirjoitustyylistä ja sun Luna on ihanan lunamainen. Päiväkirja oli hieno keksintö ja Lunan tyyli kirjoittaa sitä aivan mahtava, tuli mieleen omat useamman sivun päiväkirjamerkinnät, miksi en keksinyt tollasia yhden lauseen kuvaksia? Toisaalta Lunalla on tässä mahtava taito tiivistää yksi lause yhteen päivään ja tykkäsin erityisesti myös tosta lopusta, jossa Luna antaa päiväkirjansa Rolfille luettavaksi. Kertoo tosi paljon luottamuksesta ja suurista tunteista.

 Tykkäsin paljon myös Lunan tavasta piirtää pieniä yksityiskohtia, jotka kuvastivat päivää ja siitä, ettei tämä ollut ihan täydellinen olenrakastunutjakaikkionihanaa tyylinen fic vaan Luna myös huomasi yhdessä vaiheessa Rolfin salailevan jotakin, vaikkakin sitten salaisuus olikin ihana yllätys. Se sai lukijan (ainakin minut) varpailleen, hieman varovaiseksi ja kertoi hyvin siitä, ettei Luna näe Rolfia aivan täydellisten vaaleanpunaisten silmälasien takaa vaan huomaa myös ne huonot puolet eikä kiellä niitä.

 Yksityiskohdat tässä ficissä oli aivan ihania ja sai mut hymyilemään, koska ne vain lisäsi lunamaisuutta. Olen vallan ihastunut tähän sun tyyliin kirjoittaa Luna ja Rolf. Ja tähän paritukseen.

 Yleensä kun kommenttikampanjan nimissä pyörin niin yritän löytää jotain negatiivista, että saisin kommentista edes vähän rakentavaa, mutta pliis, tän ficin ainoa huono puoli on se, ettei niitä löydy Joten ehkä tyydyn vain kiittämään kauniisti tästä aamupiristyksestä ja toivottamaan hyvää päivänjatkoa!

<3: Lily