Risteyksestä oikeaan vastakohtaan, S, Draco, LW14

[LillaMyy]

Title: Risteyksestä oikeaan vastakohtaan
Author: LillaMyy
Rating: S
Pairing: tulkinnanvarainen
Beta: FractaAnima
Genre: angst
Disclaimer: En omista hahmoja itse keksimiäni lukuun ottamatta, enkä väitä minkään ficcissäni tapahtuvan asian olevan totta. En saa tästä myöskään minkäänlaista rahallista korvausta.
Summary: Dracon pohdintoja hänen jouduttuaan Azkabaniin Tylypahkan taistelun jälkeen.
Challenges: Lyrics Wheel 14
A/N: Kävi kyllä kivasti, kun sain nämä lyriikat, kun ekana ajattelin, että hei jee uusi biisi näiltä (siis siinä mielessä, etten ole aiemmin kuullut tätä), kunnes sitten kaivoin biisin YouTubesta ja tajusin, että oonhan mä tämän kuullut. Ideakin tähän tuli aika nopsaan, vaikka itse kirjoittamisessa menikin jokunen tovi. Kiitokset tässä välissä lyriikoiden lähettäjälle, kuka ikinä oletkaan, näistä oli kiva kirjoittaa. (: Olisi muuten sitten hauska tietää kommenteissa, että miten te tulkitsette tämän lopetuksen. (: Fractalle mitä suurimmat kiitokset betauksesta, tekstin nimestä ja überhienoista ennakkotulkinnoista! <3

Risteyksestä oikeaan vastakohtaan

Draco istui sellinsä perimmäisessä nurkassa ja tuijotti lattiaa näkemättä sitä. Hänen silmänsä olivat jo tottuneet Azkabanin pimeyteen, mutteivät hänen sisimpänsä synkkyyteen. Miten hän olikaan oikein joutunut tähän, joutunut valitsemaan perheensä ja rakkautensa väliltä? Miten hän oli saattanut valita väärin? Sillä sen valinnan takia hän nyt istui ikuisessa pimeydessä ja koleudessa.

Ankeuttajat eivät ehkä vartioineetkaan Azkabanin velhovankilaa, sillä ne olivat siirretty taikaministeri Kahlesalvan käskystä elämään keskenään Walesin rannikolle rakennettuun syrjäiseen linnaan, joka oli suojattu niin vahvoilla taioilla, että siihen oli vaadittu kaksitoista ministeriön noitaa ja velhoa. Siellä ne ennen pitkää kuolisivat kykenemättä ruokkimaan itseään ihmisten onnellisuudella. Siitä huolimatta Azkaban oli edelleen aivan yhtä kylmä kuin ankeuttajien partioidessa sen käytävillä. Nykyisin sen asukit eivät ehkä tulleet hulluiksi vartijoidensa takia, mutta se ei estänyt vankien hulluutta nostamasta rumaa päätään.

Draco ei itse ollut tullut vielä hulluksi, mutta hän odotti sitä päivää jo melkein innolla. Silloin hän voisi sentään saada jotain iloa hallusinaatioistaan, silloin hän voisi nähdä Hänetkin. Hän ei ollut ikinä vieraillut Dracon luona vankilassa, eikä nuori kuolonsyöjä tiennyt, johtuiko se siitä, että Hän ei välittänyt vai siitä, että Häntä inhotti vierailla vihollisensa luona. Draco ei tiennyt edes, oliko Hän selvinnyt viimeisten kuolonsyöjien etsinnöistä elossa vai ei. Draco tiesi vain sen, mitä hänen omassa sellissään tapahtui, eikä näiden seinien sisällä tapahtunut juuri mitään. Näiden seinien sisällä oli vain kuolonsyöjä yksin ajatustensa kanssa.

Psykopaatit, murhaajat, valehtelijat ja petturit, heidän keskellään Draco joutui nyt elämään, vaikkei hän pitänyt itseään osana heitä. Hän oli vain nuori poika, joka oli valinnut väärin ja joutui nyt maksamaan siitä kalliisti. Hänelle oli tarjottu toista tietä, mutta hän oli kulkenut sitä, jonka oli kuvitellut helpommaksi itselleen. Se oli kuitenkin ollut vain nuoren pojan harhaa, katoavaista toiveajattelua, sillä hänen valitsemansa polku oli osoittanut päättyvänsä tuhoon. Sateenkaaren päässä ei ollutkaan kaljuunapataa, vaan syvä kuilu, jonka reunalta oli liian helppo tipahtaa alas.

Dracon silmiä kirveli yllättävä valo, kun vanginvartija toi hänelle tämän iltaisen sapuskansa. Taikasauvan hohteessa myös kuolonsyöjän käsivarsia peittävät mustelmat ja pimeän piirron jättämä arpi loistivat liian selvästi, joten Draco kiskoi hihansa sormenpäihin asti ennen kuin tarttui lautaseensa kaksin käsin. Azkabanissa ei tarjottu vangeille aterimia ruokiensa mukana, vaan he söivät sormin, sillä aterimista oli liian helppoa muokata aseita, jos oli tarpeeksi epätoivoinen.

Sellin palattua takaisin tuttuun pimeyteensä vanginvartijan vietyä tyhjän lautasen ja valon mukanaan Draco jatkoi synkistelyään. Tätä hänen päivänsä olivat kerta toisensa jälkeen; masentelua, ruokaa, pimeyttä, ruokaa, nukkumista, seiniin raapustelua. Päivä seurasi yötä, ilta päivää ja yö iltaa, mutta Draco oli mennyt jo ajat sitten sekaisin kauanko hän oli täällä ollut. Hänen vangitsemisestaan oli saattanut kulua viikko, kuukausi tai vuosi, mutta ainoa, millä oli merkitystä oli se, että Hän ei ollut vieläkään tullut. Hänen olisi pitänyt tulla, niinhän Hän oli luvannut jo kauan ennen Tylypahkan taisteluakin. Heidän piti olla yhdessä aina, niin he olivat toisilleen luvanneet, mutta silti Draco ei ollut nähnyt Häntä sen jälkeen, kun Tylypahkan taistelussa kiinni jääneet kuolonsyöjät oli tuomittu Azkabaniin.

Draco ei tiennyt yhtään, kuinka kauan hänen ruokailustaan oli kulunut, mutta yhtäkkiä vartija palasi takaisin liian kirkkaan valonsa kanssa. Draco nosti kätensä silmiensä eteen kuullessaan kalterien kalinaa. Hän kuuli vartijan puhuvan, muttei saanut tämän puheesta selvää. Sitten kuitenkin toinen ääni puhui ja sen soinnin Draco tunnisti täydellisesti, vaikka edelleen puhe oli liian hiljaista, etteivät sanat rekisteröityneet hänen aivoihinsa. Selkeästi vartija oli kuitenkin avannut hänen sellinsä ovea, sillä Draco kuuli askelien tulevan lähemmäs kuin kalterit olisivat antaneet myöten. Kun jokin varjo sitten tuli Dracon silmien ja vartijan taikasauvasta lähtevän kajastuksen väliin, saattoi Draco avata hieman siristettyjä silmiään. Hän huomasi tutun hahmon kumartuneen eteensä ja ojentavan kättään.
”Sinä tulit”, Draco sanoi katsellessaan tuttuakin tutumpia piirteitä edessään.


Twenty One Pilots – Heathens

All my friends are heathens. Take it slow
Wait for them to ask you who you know
Please don't make any sudden moves
You don't know the half of the abuse

All my friends are heathens. Take it slow
Wait for them to ask you who you know
Please don't make any sudden moves
You don't know the half of the abuse

Welcome to the room of people
Who have rooms of people that they loved one day
Docked away
Just because we check the guns at the door
Doesn't mean our brains will change from hand grenades

You'll never know the psychopath sitting next to you
You'll never know the murderer sitting next to you
You'll think, "How'd I get here, sitting next to you?"
But after all I've said
Please don't forget

All my friends are heathens. Take it slow
Wait for them to ask you who you know
Please don't make any sudden moves
You don't know the half of the abuse

We don't deal with outsiders very well
They say newcomers have a certain smell
You have trust issues, not to mention
They say they can smell your intentions

You'll never know the freakshow sitting next to you
You'll have some weird people sitting next to you
You'll think, "How'd I get here, sitting next to you?"
But after all I've said
Please don't forget
(Watch it, watch it)

All my friends are heathens. Take it slow
Wait for them to ask you who you know
Please don't make any sudden moves
You don't know the half of the abuse

All my friends are heathens. Take it slow
(Watch it)
Wait for them to ask you who you know
(Watch it)
Please, all my friends are heathens. Take it slow
(Watch it)
Wait for them to ask you who you know

Why'd you come, you knew you should have stayed
(It's blasphemy)
I tried to warn you just to stay away
And now they're outside ready to bust
It looks like you might be one of us

[Nyyhti]

Loit tähän heti alussa tosi mielenkiintoisen asetelman. Draco on sellissä, vielä pahempaa, Azkabanissa, ja hän on ihan itse joutunut sinne valitsemalla väärin. Mietin pitkään, että onkohan tämä joku uusi juttu, vai kerrotaanko tässä nyt siitä, että Draco on kuolonsyöjä, vai mitä. Päädyin lopulta siihen, että kuolonsyöjäjutusta oli kyse, mutta ehkä sen voisi tulkita muutenkin.

Ylipäätään pidin tämän monitulkintaisuudesta tosi paljon, ja ehkä kaikkein parasta oli se, että ihan lopussa Hän vihdoin saapui paikalle - mutta edelleenkään ei paljastettu, kuka hän oli. Jätit hahmon ihan täysin auki, ainakin  minusta, kun viittasit siihen, että he olivat Dracon kanssa puhuneet paljon, ja ilmeisesti kyseessä oli myös joku kuolonsyöjä, kun ei ollut varmuutta, miten tämä oli kuolonsyöjien metsästyksessä pärjännyt. Paritus oli siis kerta kaikkiaan tosi hieno tässä, ja tykkäsin siitä tulkinnanvaraisuudesta erityisen paljon sen takia, että olen about aina eri mieltä siitä, kenelle Draco pitäisi parittaa

Yksi ihana pieni yksityiskohta oli aterimien puute, siitä pidin kovasti. Samoin siitä, että Draco odotti kovasti hulluuttaan. Ja loppuun vielä tosi hieno kohta:

Nykyisin sen asukit eivät ehkä tulleet hulluiksi vartijoidensa takia, mutta se ei estänyt vankien hulluutta nostamasta rumaa päätään.

[LillaMyy]

nominal: Draco on ihanan monisyinen hahmo, josta voi kirjoittaa vaikka ja mitä, joten oli kivaa päästä kokeilemaan vähän erilaista lähestymistapaa tässä. Tämän voi ajatella niin, että Draco on Azkabanissa kuolonsyöjäjuttujen takia (mitä itsekin pidän todennäköisimpänä), mutta sen voi ajatella myös toisella lailla, jos niikseen tulee. (: Juuri tämän takia pidin tämän tosi monitulkintaisena, koska joku voi ajatella tuon Hänet Harryksi, joku voi tehdä hänestä Severuksen, tai vaikka Pansyn, kun missään ei myöskään sanota, onko Hän mies vai nainen! (; Hänen ei myöskään tarvitse välttämättä olla ihminen, kuten Fracta esitti ennakkotulkinnoissaan, joten tästä saa vaikka ja mitä irti niin halutessaan. Kiitoksia siis kovasti kommentista, oli hienoa kuulla, että olin onnistunut tässä, koska tämä oli jotain todella erilaista siihen verrattuna, mitä yleensä kirjoitan! (((:

[Saappaaton]

Tääkin on hei Vaihdokastervehdys.

Syytän heti alkuun Laukkua, koska drarry on pilannut mun aivot ja luin tän koko pätkän kyllä juuri sinä itsenään (pun intended). Mulle tuli tästä alusta myös jotenkin eräs oma muinainen drarryni mieleen, koska Draco angstaamassa syntyjä syviä.

Tässä oli kivoja yksityiskohtia, kuten tuo ankeuttajien kohtalo esmes, nautin siitä, vaikka se ei ollut välttämättä ihan hirveän olennainen tieto - tai toisaalta oli, mutta tiedätkös. Oli kiva, ettei sitä kuitattu vain sillä, että taikaministeri ei enää luottanut ankeuttajiin, vaan kerrottiin oikeasti mitä niille tapahtui. Nautin myös siitä, miten Draco ei pitänyt itseään sinällään syyllisenä, vaan siellä muhi sellainen "kunhan satuin valitsemaan väärin" ajatus kaiken pohjalla.

Se ehkä vähän häiritsi, että näin lyhyessä tekstissä oli ns. "tahantonta toistoa". Voi siis olla, että suunnittelit siinä tietyssä mielenmaisemassa vellomista oikeasti, mutta jotenkin itselle jäi ehkä vähän sellainen olo, että aiheesta on sanottavaa vain tämän verran, ja pituutta pitäisi saada enemmän. Tämä saattaa toki olla vain minun päässäni ja tällaista vanhempaa tekstiä katsot varmaan jo itsekin eri tavalla kuin silloin julkaisun aikoihin. Kuitenkin ihan kiva lukea sulta muutakin kuin fluffya, vaikka olisikin vähän vanhempaa tuotantoa! (Otsikossa muuten oikeasti vähän haisee Fracta, mutta se on kyllä juuri nappi!)

Olisi muuten sitten hauska tietää kommenteissa, että miten te tulkitsette tämän lopetuksen. (:

Lukaisin tämän siis eilen ja aloitin kommenttiakin, joten tämä on tällainen yli vuorokauden kestänyt kommentinkirjoitusprosessi, joka tapauksessa yllä oleva lainaus hypähti tuolta alkutiedoista nyt silmille, kun silmäsin tekstiä uudestaan. Siitä heräsi myös ajatus, että oliko se loppukappale sittenkin viimein se Dracon hulluus, joka nosti sen ruman päänsä? Kutkuttavaa.

Kiitos tästä. <3

[LillaMyy]

Saappaaton: Syytämme siis Laukkua tästä. Ankeuttaja-juttu ei ehkä ollut se kaikista välttämättömin, mutta halusin ehkä enemmänkin tuoda tässä sitä, että en vain ohittanut niitä olankohautuksella, että ne on nyt jossain, vaan niiden poissaololle oli jokin selityskin. (: Tuota tietynlaista mielenmaisemaa tähän yritinkin hakea, että ehkä sinne sen takia tuli jo vähän turhankin paljon toistoa, kun tämä ei (yllätys, yllätys) ole ihan ominta alaani. (Enkä muuten yhtään ihmettele, että otsikossa haisee Fracta. ) Tykkään sun tulkinnasta kyllä! (; Kiitoksia kommentista! ((: