Otsikko: Miksi Noita lentelee Niiskun savupiipun ympärillä?
Fandom: Muumilaakson tarinat
Kirjoittaja: Violetu
Ikäraja: Sallittu
Genre: Slice of life
Summary: Noidalla on tylsää, ja Pikku Myy näkee jotain kiinnostavaa.
Pappa ajattelee asian pervosti.A/N: Rykäisin tämän triplaraapaleen viime vuoden (vai jopa -22?) finikalenterin aattoluukkuun, koska jostain syystä otsikkolause ei jättänyt minua rauhaan, ja innuendo Noidasta ja Niiskun savupiipusta oli silloin hah-hah-hauska. Tämä on ihan arkista menoa Muumilaaksossa, sanoisin
***
Miksi Noita lentelee Niiskun savupiipun ympärillä?Noitametsässä oli tavattoman pitkäveteinen päivä.
Noita oli keitellyt kaikki tarvittavat myrkyt valmiiksi loppuviikon noitainkokousta varten, ja hoitanut luudan viikoittaisen huollon korvaamalla kärsineet varvut uusilla. Nyt sillä voisi taas lentää pitkää matkaa vailla huolta siitä, että varvut varisisivat tai peräpään laahaaminen hidastaisi vauhtia.
Aliisa oli hoitanut omat askareensa ja oli nyt uppoutunut läksyihinsä, eikä Noidalla ollut tekemistä. Toki luudalla voisi suorittaa pienen lentoretken, testata uusia varpuja.
Ehkä hänen pitäisi käydä vähän vilkaisemassa, mitä Muumilaaksossa tapahtui.
Tunne vihollisesi ja niin poispäin.
Hän voisi käydä vaikka vähän ärsyttämässä sitä pikku keksijää.
Noidalla oli jäänyt pahasti hampaankoloon se Niiskun lohkaisu, jonka mukaan Noita ei muka osannut loihtia saippuakuplaa rikki.
Se toistaitoinen viisastelija aikoi muka rakentaa härvelin, joka nousisi ilmaan ilman taikuutta? Pyh ja pah.
Noidan suu kääntyi virnistykseen, kun hän keksi, miten ärsyttäisi Niiskua näkemättä oikeastaan sen suuremmin vaivaa.
***
Muumitalossa oli teeaika. Mamma, Pappa ja Nuuskamuikkunen istuivat kuistilla särpimässä kahvia ja nauttimassa omenapiirakkaa, kun Myy äkkiä kiipesi kuistin kaiteelle ja katsoi seuruetta sen näköisenä, että hänellä oli jotain tavattoman tärkeää asiaa.
Muumipeikko ja Niiskuneiti olivat jossain keskenään, ja ilmeisesti Myy oli joko kyllästynyt kaksikon romantiikkaa tihkuviin näytelmiin ja leikkeihin, tai sitten tällä oli tiedossaan jokin mehukas juoru, jota piti päästä levittelemään niin pian kuin suinkin.
“Myy, otatko teetä tai kahvia?” Mamma tarjosi, mutta Myy pudisti heti päätään.
“Tiedättekö, mitä minä juuri näin, ja mikä on tavattoman omituista, mutta kiinnostavaa?”
Pöydässä istujat katsoivat toisiaan.
“Se ainakin on omituista, ettei Nipsu ole teeaikaan paikalla”, Mamma pohti.
“Sanoin kiinnostavaa”, Myyn silmät pyörivät, ja hän käänsi katseensa toiveikkaana Muumipappaan.
“En minä ole mikään ajatustenlukija”, Pappa vastasi ja hörppäsi kahviaan.
Myy päästi kärsimättömän huokauksen ja kääntyi Nuuskamuikkusen puoleen.
“Arvaa sinä edes jotain kiinnostavaa.”
Nuuskamuikkunen kohautti olkiaan.
“Kerro sinä meille, mitä olet nähnyt.”
“Kertokaa te minulle, miksi ihmeessä noita lentelee Niiskun savupiipun ympärillä”, Myy hymyili muikeasti.
Papalta putosi piirakanpala kahvikuppiin.
***
