Soittaa bassoa ja näyttää helvetin hyvältä. | slash, K-11, oneshot

[Dionysos]

Uhhuh! tykkäsin todella!
Hienoa tekstiä
äh ei osaa mitään sanoa.. 

[Miisa`]

Tää oli tosi ihana.
rakastuin. 8DD

~Miisa

[Marsa]

 Miisa`: ^^ tänks.

[Cherina]

Mahtava!
Tosi mukavasti ja kivalla tyylillä kirjotettu.
Aluks mä jotenkin oudokduin noita vierasmaalasia nimiä, mutta sitten mä tajusin että ne sopi siihen tosi hyvin. Enkä mä ittekkään voisi kuvitella Mattia tarinaani, kun yleensä itekin yritän keksiä aina vähän oudompia nimiä.
Sellaset virheen huomasin -oliskohan jokaisessa- toteamusvuorosanassa, että älä laita niitten lainausmerkkien väliin pistettä, jos sen jälkeen kerrotaan kuka sanoi, tai jotain sellaista. Sen tilalle kuuluisi pilkku lainausmerkkien jälkeen, niin kuin näin:

”Mä tuun hulluks, mennään oikeesti jo.” Simon vikisee vieressä, se on aina niin toimintaa vaativa.

Tää siis kuuluis mennä: ”Mä tuun hulluks, mennään oikeesti jo”, Simon vikisee vieressä, se on aina niin toimintaa vaativa.
Eli siis noin. Ne pisteet vähän haittasi... (joo, olen pilkunviilaaja, sorry)

Mutta siis kiitos, olisin tosi iloinen jos tekisit jonkinmoista jatkoo <3

[Wleko]

Pitkästä aikaa luen täältä jotain muuta, kuin Potter-ficcejä.

Välillä oli todella vaikea uskoa, että tämä Jay olisi aivan vain omasta päästä keksitty, sillä sen verran hyvin kaikki hänessä sopi (en tiedä, onko tätä mainittu edellisissä kommenteissa) Bullet For My Valentine-nimisen bändin baistiin Jasoniin, jota siis kaikki kutusvat Jayksi. Tupakanpoltto, lävistykset huulessa ja oikeassa kulmassa, lihakset... Ja vielä lisäksi, että (ainakin minun mielestäni) kyseisen Jay on aivan helvetin hyvän näköinen.

Mutta itse tarinaan.
   Minä itse olen aina pitänyt teksteistä, joissa on paljon ajatuksia, pohdintaa ja persoonallisuutta, tämä oli sellainen. Will oli aito, hauska, ja jotenkin pystyin samaistumaan hänen ajatusmaailmaansa.  En oikein keksi muuta.

Luen mielelläni muitakin kirjoituksiasi. Menenkin etsimään niitä.

[Marsa]

Vicky: Kuulostaa jännältä, että olisin päätynyt tietämättäni johonki olemassa olevaan hahmoon. Loin Jayn nimittäin aikaisemmin piirtämäni kuvan perusteella. En ole ikinä tiennyt Bulletin basistista mitään muuta kuin että se soittaa hyvin
Mutta kiva kun luit ja jaksoit kommentoida ^^

[Hilla]

Ottaen huomioon kuinka lyhyt kohtaaminen tarinassa kuvattiin, lukijana ehdin kokea tapahtuman paljon pidempikestoisena. Kuin miesten historiat tahoillaan olisivat kuiskutelleet omia lisäyksiään keskustelun lomaan. Pidin siitä, kuinka tässä poukkoiltiin nykyhetken ja menneisyyden välillä, miten kutakin elämä oli kohdellut. Tunnelma oli intensiivinen.