Veljeni
Kirjoittaja: MioG
Genre: Comfort, hurt and little fluffy
ikäraja: s
päähenkilö. Kol Mikaelson
Fandom: The originals/TVD
A/N: Sanat lopussa ovat Suvi Teräsniskan biisistä veljeni.
osallistun tällä haasteisiin sivuhahmohaaste:
http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=39366.0;topicseen ja eroon maneereista:
http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=41778.msg798152#msg798152.
Elämän on. Niinhän se on. Minä olin saanut kuulla tuon lauseen useammin kuin kerran. Olin ottanut sen tavallaan motokseni.
Viimein Nikin päästettyä minut ulos arkusta ja olin selvinnyt siltä että oma äitini melkein tappoi minut ”rakkaan” isoveljeni Finnin avulla olin päättänyt kadota. Lähdin kiertelemään maailmaa. niin kuin en maailmaa olisi tuhannessa vuodessa kerennyt kiertää montaakin kertaa, mutta yli sata vuotta arkussa sen on pitkä aika. Maailma muuttuu.
Olin kumminkin jälleen viime yönä päätynyt jonkin Blondin viereen. Eihän siinä sillain mitään uutta ollut. Nyt minä sitten istuin kahvilassa ja join kahviani. Miksi minä niin tein, ei aavistustakaan. En oikeastaan edes pidä kahvista.
Ihmiset näyttivät onnellisilta. Monet taisivat olla tulossa jouluostoksilta.
Minä en sellaista harrastanut. Eihän minulla edes ollut ketään kenelle antaa joululahjaa. Suuntasin katseeni naiseen jota haastateltiin televisiossa. hän näytti jotenkin tutulta, oudon tutulta. Sehän oli Rebekah! Missä välissä lumoavasta, suorapuheisesta, itsepintaisesta ja kauniista pikkusiskostani oli tullut Amerikassa kuuluisa muotisuunnittelija?
Jossain sisälläni syttyi tunne, jonka uskoin karkottaneeni jo kauan sitten: Minä rakastan pikkusiskoani enemmän kuin mitään muuta maan ja taivaan väliltä!
Tuon ymmärrettyäni ajattelin käyttää loputtomalta tuntuvaa aikaani Bexin etsimiseen. lopulta monien hikisten ja tuloksettomien tuntien jälkeen löysin lehtijutun, jossa Bex kertoi asuvansa edelleen New Orleanssissa.
Lähdin kämpälleni sanoin vuokra-sopimukseni irti, pakkasin vähäiset tavarani ja lähdin kohti New Orleanssia. Tiedän että olisin voinut vaikka juostakin New Orleanssiin, mutta päätin olla kuten kaikki tavalliset ihmiset ja lentää sinne.
Siinä vaiheessa mietin lähinnä että aikooko Nik pistää tikarin stdämmeeni ja päädyn takaisin arkkuun. Se ei tosiaankaan tuntuisi kivalta. Tai että mitäköhän Elijah mahtaisi tuumata kun yhtäkkiä ilmestyn paikalle.
Koska lento Helsingistä New Orleanssiin kestää melko pitkään päätin vain vaipua ajatuksieni kummalliseen ja syvään maailmaan:
Kolin ajatuksissa
”Lapset syömään!” Esther huutaa lapsilleen.
”Me tulemme äiti” Kaikki lapset juoksivat iloisina äitinsä luo.
Kaikki söivät iloisesti. Esther silitti hellästi nuorimman poikansa hiuksia ja totesi:
”Kol kulta, olet taas ihan mullassa, miten saat vaatteesi edes tuohon kuntoon?”
”No, minähän pyörin mullassa äiti kulta.”Kol totesi ja lapoi lisää ruokaa suuhunsa.
”Olet ihan hassu Kol.” rebekah naurahti.
Havahduin ajatuksistani vasta kun lentokone laskeutui New orleanssin kiitoradalle.
Päästyäni ulos koneesta lähdin etsimään Bexiä. Suuntasin ensin ranskalaiselle kortelille, koska siellä Bekah asui.
Ranskalainen kortteli oli täynnä kaikenlaisia joulukoristeita kuten jouluvaloja ikkunoissa, pikkujoulukuusia ja lumiukkoja. Kävelin peloissani ja jännittyneenä kohti taloa, jossa Nik, bex ja Elijah joskus asuivat. Koputin oveen.
Elijah tuli avamaan oven. hetken hän vain katsoi minua kuin olisin ollut päätön aave. Sitten aivan äkkiarvaamatta hän vetäisi minut lämpimään halaukseen. Olin yllättynyt, mutta iloisesti.
”Kol” Elijah sanoi päästettyään minut halauksestaan.
”Elijah, Hyvää joulua” Vastasin.
”Samoin, mitä sinä edes teet täällä?” Elijah kysyi.
”Kerron myöhemmin, onko Bex kotona?” kysyin innoissani.
”On, tule toki peremmälle” Elijah kutsui.
Hän johdatti minut peremmälle saliin, jossa pöydän ääressä istuivat Bex, Nik ja pikkutyttö, joka kiinnitti huomioni koska vampyyrit eivät voi lisääntyä.
”Kol” Rebekah sanoi hiljaa melkein kuiskaten.
”Hei Bex” Vastasin.
Sitten näin kyyneleet hänen suloisissa silmissään ja hän juoksi syliini.
”Oli ikävä” hän kuiskasi korvaani
”Tietäisitpä vain kuinka paljon minä kaipasin sinua, Bex” Kuiskasin hänelle takaisin.
laskettuani hänet alas Nik vet minut halaukseen ja nauroi:
”Siitä on aikaa”
”Liian kauan ilmiselvästi”
”Isä…” kuiskasi pienityttö Klausille.
Klaus nosti pienen tytön syliinsä ja sanoi:
”Kol tämä on Hope tyttäreni, Hope Kol on sinun setäsi”
”Hei” Sanoin ja silitin Hopen hiuksia.
Sitten Elijah avasi suunsa ja kysyi:
”Niin miksi sinä oikeastaan keksit tulla tänne?”
”Halusin tulla kotiin” Vastasin ja hymyilin heille.
Veljeni oot nuori ja vapaa kuin virtaava vesi,
Sun rantatöyrään luokse lensi lintu joka sydämeesi pesi
Ja aurinkomme nousee, se hiljaa mailleen vaipuu.
Neljä vuodenaikaa taas ympyräksi taipuu.
Unohdutte siihen puiseen pihakeinuun sylikkäin,
On ensirakkaus kirkas, vaan kestääkö se näin?
Kun vaihtuu juhlapöytä yhteen onnen muruun,
Käy huomaamatta reitti suudelmasta suruun.
Siis rakasta vielä, kuin et muusta tietäisi,
Pidä sylissäsi ettei hän pelkäisi.
Rakasta vielä,
Mun veljeni, mun veljeni, mun veljeni...
Rakkaus on puhdasta iätöntä jumalien unta
Se kantaa sua jos elämä on sudenhetkeä painajaisunta
Kun sielusi on kaunis se silmistäsi loistaa
Rakasta siis veljeni se pelon tieltäsi poistaa
Siis rakasta vielä, kuin et muusta tietäisi,
Pidä sylissäsi ettei hän pelkäisi.
Rakasta vielä,
Mun veljeni, mun veljeni...
Siis rakasta vielä, kuin et muusta tietäisi,
Pidä sylissäsi ettei hän pelkäisi.
Rakasta vielä,
Mun veljeni, mun veljeni, mun veljeni...
Kommentteja? ja sitten vielä yksi kysymys haluaisiko kukaan lukea sellaista Sekafandom paritusta eli niin kuin vaikka että harry potter ja Elena Gilbert olisivat yhdessä. Tuo oli sitten vain esimerkki!
