Author Luella
Genre Fluffya ja snuggia, het, one-shot
Fandom Hobitti
Rating K-11
Pairing Fili/Luella
Disclaimer Fili-poika © J.R.R. Tolkien
Summary "Mitä täällä tapahtuu? Ja mitä ihmettä sinä siinä teet?" "Sitä vasta sietääkin kysyä, muru."
A/N Tämä on ensimmäinen kerta, kun esiinnyn itse omassa ficcissäni. Hui kauhia, olipas jännä kirjoittaa. Niin ja osallistuu tosiaan Parita itsesi fiktiiviselle hahmolle -haasteloiseen.
T U U L E N T U P I A
Heräsin käheään naurahdukseen, joka muuttui pian epämääräiseksi ja matalaksi mutinaksi korvani juuressa. Puristin silmiäni tiukemmin kiinni yrittäen epätoivoisesti tarttua kiinni karkaavasta, unenpöpperöisestä ajatuksestani. Turhaan. Huokaisin tympääntyneenä ja hieraisin silmiäni voipuneena.
"Hemmetti", voihkaisin puoliääneen siristellen silmiäni auki, "odottamattomat juhlat totta tosiaan."
Venyttelin raukeana ja olin aikeissa ponkaista itseni ylös kapealta, epämukavalta sängyltä. Vai sohvako se olikin? Yritys päättyi joka tapauksessa äänekkääseen parahdukseen, kun joku tukisti minua kipeästi hiuksista ja pakotti lysähtämään takaisin makuulle, jonkun lämpimän ja pehmeän vartalon ylle. Vahvat kädet kietoutuivat ympärilleni ja jäivät silittelemään paljasta alaselkääni.
Laskin katseeni vikkelästi vihreisiin silmiin, jotka tuijottivat sädehtien takaisin.
"Fili?" henkäisin ja tuijotin kääpiötä hämilläni. "Mitä täällä tapahtuu? Ja mitä ihmettä
sinä siinä teet?"
"Sitä vasta sietääkin kysyä, muru", tuo tokaisi ja virnisti poikamaiseen tapaansa. Kohotin aavistuksen kulmiani saaden Filin naurahtamaan.
"Tuskinpa me kuitenkaan aivan syyttä suotta tässä makoilemme - vilkaisepas tätä."
Siirsin katseeni Filin silmistä yhdeksi mytyksi sekoittuneisiin hiuksiimme, jotka joku järjen jättiläinen oli punonut yhdeksi tiukaksi, pitkäksi letiksi. Naurahdin epäuskoisena ja pyöräytin tympääntyneenä silmiäni.
"Kili."
Fili hymähti huvittuneena ja nyökkäsi, sitten hän painoi vartaloni tiukemmin itseään vasten ja sipaisi poskipäätäni. Tyytyväinen hymy kohosi huulilleni, kun Filin toinen käsi nousi hyväilemään niskaani. Hän kuroi kiinni muutaman tuuman väliltämme vetäen minut intohimoiseen suudelmaan. Hengitykseni kiihtyi suudelman lomassa ja tunsin Filin sormien painautuvan tiukemmin alaselkäni ihoon. Hän näykki leikkisästi kaulaani ja minä hivuttauduin hivenen ylemmäs värähtäen mielihyvästä.
Huoneen raolleen jätetystä ikkunasta lehahti sisään kevyitä, talvisia tuulenpuuskia, jotka hiipivät Filin oljenvaalean tukkapehkon sekaan. Painelin lyhyitä suudelmia hänen hiuksilleen ja annoin toisen käteni hyväillä paljasta miehustaa.
"Hei, voitko vaikka lopettaa?"
Hymähdin huvittuneena.
"Kuules nyt Fili, tiedän sinun haluavan tätä yhtä paljon kuin viime yönäkin", kuiskin hitaasti hänen korvaansa ja pujotin käteni sivelemään pehmeitä suortuvia.
"Mitä? Hei, ihan oikeasti – anna olla jo!"
Silmäni rävähtivät auki auringon valaisemassa, kirkkaassa huoneessa. Vilkuilin vauhkona ympärilleni hetkisen, kunnes laskin katseeni ja kohtasin tumman silmäparin, joka tuijotti minua hämmästyneenä. Huuliltani karkasi yllättynyt älähdys.
"Mitä helvettiä?"
Kompuroin itseni pois parhaan ystäväni yltä ja kiskoin käteni pois hänen hiustensa seasta. Hän puhkesi railakkaaseen naurunremakkaan eikä meinannut rauhoittua sitten millään. Tuhahtelin hiljaa ja tuijotin kädet puuskassa huoneen kattoa luomatta vilkaisuakaan ystäväni puoleen.
"Tiedätkö, tuo oli ihan mahtavaa", ystäväni hihitteli vatsa kippurassa ja käänsi katseensa minuun, "ja lyön vaikka vetoa, että jos olisin antanut sinun jatkaa olisit ollut pian märkä kuin-"
"Ole jo hiljaa!"
"Äh, älä viitsi kieltää! No, kuka se Fili oikein on?"
Käännyin tuijottamaan virnuilevaa ystävääni suu järkytyksestä auki loksahtaneena.
"Mitä sinä oikein horiset? Itse kuorsasit niin lujaa, etten saanut koko yönä nukuttua", kivahdin lopulta vaivaantuneena ja käänsin katseeni pois helakan punan kohotessa poskipäilleni.
Luotuaan puoleeni tutun, merkitsevän katseensa ystäväni nousi yhä huvittuneena hymähdellen sängyltä ja paineli keittiöön. Katselin hänen loittonevaa selkäänsä, mutta kun se hävisi nurkan taakse tartuin tiukasti kiinni tyynystäni ja löin sillä itseäni kasvoihin niin monta kertaa kuin järki salli. Lopulta suljin silmäni ja huokaisin raukeana tyynyä vasten, pystymättä sitten kuitenkaan estämään huuliani kaartumasta veikeään virnistykseen.
Ehkä ensi yönä.
