BBC!Sherlock: Kolmen tahdin tanssi (Moriarty/Sherlock) S

[Ansa]

Fandom: BBC!Sherlock
Paritus: Moriarty/Sherlock
Ikäraja: Sallittu
Genre: Angstaava draama ja jonkinlainen fluffy sekä romance.
Disclaimer: En omista tekstin hahmoja enkä biisejä, en saa myöskään rahaa tästä.
Summary: Ensimmäinen tanssi on aina viimeinen valssi.

A/N: En ole ennen kirjoittanut Sherlockia, joten ajattelin aloittaa tällaisella pienellä ikärajattomalla ficletillä. Olisi mukavaa saada tästä jonkinlaista palautetta, vaikka teksti ja aihe ei mitään tajunnan räjäyttäviä olekaan. Mutta pidemmittä puheitta, olkaapa hyvä;

Kolmen tahdin tanssi

Taikatempun jälkeen he tanssivat. Tuskin koskettaen, juuri ja juuri hipoen, mutta tanssivat kuitenkin. Sherlock on kylmä, mutta ei vaivaantunut, onhan valssi niin lähellä heidän iänikuista kissa ja hiiri leikkiään. Totutusta normista poiketen kumpikin vuoroin pakenee, vuoroin etenee, ja se saa Jimin hymyilemään leveästi.

Tummat silmät kalastelevat katsekontaktia, mutta konsultoiva etsivä ei taivu provokaation alla. Katse pysyy korrektisti vasemmalla ja ote kolmannella nikamalla alhaalta laskettuna. Lyhyempi luottaa toisen ryhtiin niin, että uskaltaa painaa poskensa kliseisesti jäntevälle rintakehälle ja sulkea silmänsä.

Sherlock huokaa, Sherlockilla on tylsää, mutta Sherlock ei tiedä että tanssi ei tule koskaan toistumaan, ei ainakaan samana.

Vaikka Sherlock on soljuvaa Bachia ja Jim tympeää Chopinia, niin ensimmäinen tanssi on aina kolmitahtinen ja pyhä. Siksi pölyinen gramofoni soittaa Eugen Dogaa, eikä eloisaa Holmesia tai sisältä kuollutta Moriartya.

Jim tietää Sherlockin tietävän ensimmäisen olevan aina ensimmäinen, mutta silti Sherlock ei tiedä. Sherlock ei tiedä.

Kun viimeiset viulut venyvät päätökseen ja Jim nojaa yhä toiseen, kietoo Sherlock kätensä miehen ympärille.

"Olisi pitänyt tietää, olisi pitänyt katsoa", toteaa etsivä.

Jim irtautuu otteesta ja kävelee pois sanomatta sanaakaan.

Hiiri tietää olla seuraamatta, hänellä on omat varjonsa.



-Ansa!

[Zarroc]

Huh, joo. Mitähän tästä nyt sanoisi.
Kommenttikampanjasta tosiaan hyvää päivää. Ensinnäkin, kiitos näistä kappalelinkityksistä. Nerokasta, että Sherlock on Bachia ja Jim Chopinia, koska tottahan se on. Chopin ei ole yhtään samanlaista kuin Bach ja se kertoo oikein hyvin myös näiden kahden hahmon erilaisuudesta. En ole ikinä pitänyt Scherlock/Moriarty parituksesta enkä todennäköisesti tule ikinä pitämäänkään, mutta tässä se ei ollut niin konkreettinen asia.

Pidän kielestäsi ja siitä, kuinka käytät sanamuotoja sujuvasti. Tästä välittyi oikein hyvin se, kuinka Sherlock kaipaa haasteita, mutta Eugen Doga ei niitä oikein tarjoa. Oikeastaan koko teksti kappaleineen kaikkineen kertoi hyvin näiden kahden välisestä 'suhteesta' ja otsikko kiteytti hyvin tämän.

ja ote kolmannella nikamalla alhaalta laskettuna.

Tämä oli hieno kohta, jotenkin tässä pääsi Sherlockin pään sisään. Koska hän on se looginen ja loogisesti hän laskee alhaalta ylös nikamaväliä, eikä käytä sanaa vyötärö.

En oikein osaa sanoa tästä mitään, pidin kyllä kovasti.
Kiitos. ^^

~ Zar

[Ansa]

Zarroc: Jee, kommentti, kiitos siitä. <3 Kivaa että pidit noista linkeistä, mietin kauan että laittaisinko ne sinne, mutta lopulta päätin laittaa, kun ei kaikille varmaan sano säveltäjien nimet mitään. Ja vaikka sanoisikin, niin tuskin tulisi niiden musiikki mieleen. Mun headcanonissa Jimin antama lempinimi Sherlockille tosiaan on Bach, ja pidän siitä henkeen ja vereen kiinni. :,D

Tästä välittyi oikein hyvin se, kuinka Sherlock kaipaa haasteita, mutta Eugen Doga ei niitä oikein tarjoa.

Tajuan pointtisi, koska Sherlock tosiaan kaipaa haasteita, mutta siitä hän vasta haasteen sai, kun ei tajunnut miksi Jim loukkaantui. Sherlock epäili sen johtuvan Jimin haluamasta katsekontaktista, vaikka se johtui siitä, että Sherlock ei tajunnut biisin/tanssin merkitystä Jimille. Sen ainutkertaisuutta ja sitä, ettei se tule ikinä toistumaan. Jim halusi (romantikkona) Sherlockin tajuavan sen, mutta tietenkään etsivä ei tajua, koska on kaukana romantikosta. : D
Itsekin pidän tuosta nikama-kohdasta, hyvin Sherlockmaista. :3 Kiitos vielä kommentista, kommentit on rakkaus! <3 *hali*

-Ansa!