Ficin nimi: Myrsky
Kirjoittaja: Inzi
Beta: Sukkula
Fandom: Olympoksen sankarit
Genre: Slash, romantiikka ja snog
Ikäraja: k-11
Paritus: Jasercy, mainintana Percabeth ja Jasper
A/N: Kirjoitettu kesän alussa vihkoon, mutta nyt vasta muistan tämänkin julkaista. Sijoittuu siis siihen aikaan, kun sota Gaiaa ja gigantteja vastaan on ohi, enkä voi tietää siis yhtä, onko kyseiset henkilöt silloin vielä elossa, mutta... No, nauttikaa!
Percyn ilta puoliveristenleirillä oli mennyt tähän asti kuin mikä tahansa muukin. Hän oli harjoitellut miekkailua Jasonin, Hazelin ja Malcomin kanssa. Leokin oli liittynyt heidän seuraansa, mutta hän ei ollut jaksanut keskittyä kovinkaan kauaa. Percy oli antanut yksityistä uimaopetusta Frankille, joka osasi uida vain kultakalana. He olivat kuitenkin joutuneet lopettamaan pian, koska sää oli yllättäen huonontunut. Percy oli syönyt illallisensa Poseidonin pöydässä yksin, vaikka hän ja Jason olivatkin anoneet Kheironilta lupaa syödä yhdessä. Molemmat pitivät yksin syömistä masentavan tylsänä, mutta Kheiron ei ollut myöntynyt. Illallisen jälkeen, Percy oli käynyt kävelyllä Annabethin kanssa. He olivat käyneet moikkaamassa Rachelia luolassaan. Häntä ei ollut näkynyt koko päivänä, sillä hänellä oli joitakin koulujuttuja, jotka halusi saada pois alta, etteivät ne jäisi kummittelemaan loppukesäksi. He olivat myös vieneet Peleukselle muutaman pihvin ja heitelleet frisbee-kilpeä Mrs. O'Learylle. Kävelyn päätteeksi, Percy oli saattanut Annabethin Athenen mökille ja saanut hyvänyönsuukon, ennen kuin lähti omalle mökilleen. Hän oli laittamassa pyjamaansa päälleen, kun se odottamaton tapahtui. Percy kuuli ovelta koputuksen.
"Hetki vain!" Hän huikkasi ja napitti paitansa nopeasti loppuun, eikä huomannut sen mennen juoponnappiin. Hänellä ei ollut aavistustakaan, kuka oven takana olisi, mutta avasi kuitenkin.
"Hei..." Jason tervehti häntä jokseenkin vaivaantuneen oloisena, Percy vastasi samalla tavalla, hölmistynyt ilme kasvoillaan.
"Voinko..." Jason aloitti, mutta epäröi sitten.
"Niin? Jatka toki." Percy pyysi.
"Voinko punkata täällä tämän yön? Hippi-Zeus ahdistaa minua liikaa voidakseni nukkua omassa mökissäni..." Jason pyysi tuijotellen varpaitaan, hänellä ei ollut kenkiä. Hänelläkin oli vain pyjama päällään.
"Ai. Toki." Percy väisti oven edestä ja päästi Jasonin sisään. Jason kiitti ja katseli ympärilleen, hän ei ollut ennen käynyt Poseidonin mökissä kunnolla.
"Tuota... Miksi tulit tänne?" Percy kysyi istuen sängylleen.
"Piperin sisarukset eivät päästäneet minua sisälle ja Leo olisi varmasti alkanut selittää jotakin pyjamabileistä." Jason vastasi ja istui sängylle Percyä vastapäätä. Ne eivät tietenkään olleet ainoat syyt, mutta sitä suurinta hän ei sanonut ääneen. Heidän Kreikanmatkansa aikana Jason oli rakastunut merenjumalan poikaan. He olivat vaihtaneet muutaman suudelma, mutta siihen se olikin jäänyt, molempien poikien harmiksi. He eivät olleet uskaltaneet lähestyä toisiaan leirillä, molemmat pelkäsivät särkyvää sydäntä liiaksi. Mutta nyt Jason oli tullut, valmiina hyppäämää kalliolta ilman laskuvarjoa. Sinänsä vertaus on huono, kun Jason kerran osaa lentää, mutta tajuatte varmaan idean. Hän ei ollut varma Percyn tunteista, mutta oli valmis yrittämään. Jospa pudotus olisikin mereen ja Percy pelastaisi hänet?
"Jaa..." Percy mutisi vaivautumatta peittämään pettymystä äänessään. Hän oli odottanut kolmea pientä sanaa, jotka halusi itsekin kertoa Jasonille. Minä rakastan sinua. Mutta kenties oli liian aikaista. Tai jos Jason ei tuntenutkaan samoin? Ajatukset vilisivät Percyn päässä kuin muurahaiset keossaan. Mutta kaikki se hälinä loppui kuin jokainen muurahainen olisi yllättäen saanut sydänkohtauksen, kun Jason hyökkäsi suutelemaan häntä.
"Jason!" Percy henkäisi ääni oktaavin korkeampana kuin yleensä.
"Sori! Sori!" Jason säikähti.
"En tiedä, mitä ajat-!" Jason ei saanut lausettaan loppuun, sillä nyt Percy oli painanut huulensa Jasonian huulia vasten. Ulkona välähti salama. Percy nojautui taaksepäin ja Jason näki hänen kasvojensa olevan kirkkaan punaiset. Se yhdistettynä pystyssä sinne tänne sojottaviin hiuksiin sai Jasonin nauramaan.
"Näytät ihan merisiililtä!" Hän kommentoi, mikä sai Percyn punastumaan entistä enemmän.
"Ole hiljaa ja suutele minua." Percy murahti, mikä sai Jasonin hymyilemään hellästi.
"Käskystä, Kapteeni suolavesi." Jasonin käsi upposi Percyn hiuksiin ja Percy kietoi kätensä Jasonin kaulan ympärille. He suutelivat pitkään, kielen kanssa. Jason kaatoi Percyn selälleen sängylle ja avasi hänen yöpaitansa kaksi ylintä nappia. Ulkona alkoi nousta pieni myrsky, mutta pojat eivät huomanneet sitä. Percy antoi Jasonin tehdä, mitä halusi, koskea minne halusi.
"O-oletko varma?" Hän kuitenkin kysyi, kun molempien paidat sekä Percyn housut alushousuineen lojuivat lattialla epämääräisinä kasoina. Jason nyökkäsi viestien silmillään, ettei satuttaisi Percyä.
"En tietenkään tee mitään, mitä et halua." Jason sanoi, mutta Percy vain pudisti päätään ja antoi halujensa ohjata kätensä Jasonin housujen etumukselle.
"Tee mitä haluat." Percy pyysi, osittain käski, ja Jason totteli määräystä.
"Huomenta." Annabeth tervehti ja kuuli unisia vastauksia ystäviltään.
"Heräsikö kukaan muu siihen myrskyyn yöllä?" Piper kysyi. Kaikki muut nyökyttelivät, paitsi Percy ja Jason, jotka vilkaisivat toisiaan kauhistuneita. Leo huomasi tämän ja virnisti heille.
"En tiennyt, että leirillä voi myrskytä." Hazel sanoi hämmästyneenä.
"Ehkä se oli jossain kauempana?" Frank ehdotti, vaikkei kuulostanutkaan vakuuttuneelta.
"Ei, kyllä se oli täällä." Leo sanoi virnuillen, mutta Jasonin varoittavan ilmeen nähtyään, hän lisäsi; "Mutta tuskin sitä kannattaa ajatella sen enempää. Kysytään Kheironilta myöhemmin." Eivät he sitten koskaan kysyneetkään. Hazel kohautti olkiaan ja lähti kävelemään ruokailupaviljonkia kohti muut perässään. Percy, Jason ja Leo jäivät tahallaan muista jälkeen.
"Kiitos, kun et kertonut." Percy sanoi Leolle, joka virnuili yhä, vaikka siltä hän näytti tavallisestikin melkein kokoajan.
"Ei mitään, salaisuutenne on turvassa. Jason, jos se hippi-Zeus häiritsee sinua, voit tulla minunkin luokseni. Pidettäisiin Pyjamabileet. Ne eivät ole vain tytöille!" Leo höpisi. Jason vilkaisi Percyä 'mitäs minä sanoin'-ilme kasvoillaan, mikä sai Percyn naurahtamaan. Hän hipaisi Jasonin kättä, ennen kuin kukaan ehti huomata.
"Kadutko?" Jason kysyi, johon Percy vastasi päänpudistuksella.
"Hyvä. En minäkään."
"Koittakaa kuitenkin olla ensikerralla innostumatta liikaa, okei?" Leo naurahti ja väisti, kun Jason heitti häntä kivellä. Kivi pomppasi toisesta isommasta kivestä iskien kipinän, paljon pienemmän kuin se Jasonin ja Percyn välillä.
