Oon iloinen siitä, että oon onnistunut inspiroimaan omalla tekstilläni niinkin paljon, että joku toinen on sitten kirjoittanut jotain ihan valmiiksi asti! Jotenkin tärkeä olo. Ja kunnioitettu.
Mulle jäi tästä vähän semmoinen vaikutelma, että olisi toiminut suomeksi paremmin. Englanniksi kirjoittamisessa kun ei sinänsä ole mitään itseisarvoa, ja tämmöinen tunnelmointi sopii mielestäni suomen kieleen luontevammin. (Itsehän kirjoitin englanniksi olosuhteiden pakosta, joskus toki myös huvikseni, köh, mutta yleensä jostain syystä, tyyliin että koko teksti saa ideansa sanaleikistä joka on olemassa vain englanniksi.) Toki siis saa englanniksikin kirjoittaa, ja onhan se hyvää harjoitusta, mutta minulle jäi semmoinen maku, että oma äidinkieli kuitenkin taipuisi paremmin ja laajentaisi ilmaisun mahdollisuuksia.
Otan nyt muutaman poiminnan silmäänpistäneistä kielijutuista:
a load of sweet, raspberry taste of white tea taste
oliskohan tässä joku
taste liikaa?
Not sure if it was also bit of today.
Näin ei oikein voi sanoa. Oikeastaan tätä on aika vaikea ilmaista näin lyhyesti englanniksi millään luontevalla tavalla.
I had just went to bed.
gonePunctuation vaatisi myös vähän hiomista. Repliikit jos loppuvat pisteeseen, niin silloin niihin tulee pilkku. Suomen kielessä se pilkku tulee sitaattimerkkien ulkopuolelle, englanniksi sisäpuolelle (siis näin: "Come here," I mumbled. Vertaa: "Tule tänne", mumisin.).
Ja sitten siihen sukupuoliasiaan. Ensin mää ajattelin, että minä tyttö ja hän poika, koska mun pään sisällä rakkaustarinat menee niin, koska mun oma menee niin. Sitten, ehkä tyyliin toisessa lauseessa, päätin yrittää neutraalia lähestymistapaa, ja hetkeksi kävi mielessä, josko nämä olisivat tyttöjä - etenkin, kun joivat teetä, ja missäpä tunnelmointifemmessä ei teenjuonnista puhuttaisi -
mutta sitten tuli tuo yölläleipomiskohta, ja siitä välittömät assosiaatiot
tämän kylän homopoikaan joka blogissaan kirjoitti vähän aikaa sitten jostain yöleipomisista, ja siitä eteenpäin nämä sitten olikin miehiä minun päässäni. Vaikeaa olisi ajatella henkilöitä muiden sukupuolten edustajina kuin naisina ja miehinä - siihen oikeastaan mun aivot tarvitsisi rautalangasta vääntämistä vähän enemmän. No, joka tapauksessa, ainakaan näissä hahmoissa ei ollut mitään samalla tavalla stereotyyppisen feminiinistä tai maskuliinista kuin mulla, joten tekstin voisi kuvitella miten päin vain. Varmaan riippuu vähän tähtien asennosta, kuka mitenkin tulkitsee milläkin hetkellä - esimerkiksi se vaikuttanee, mikä on ollut edellinen luettu teksti tai senhetkinen lempiparitus.
Rakkauden kuvauksessa olisin kaivannut ehkä enemmän semmoista yksityiskohtien kautta näyttämistä ja vähemmän yleistason tunnekuvausta. Ne rakkaudenilmaukset on vähemmän pateettisia, jos ne edes häivytetään sivulauseisiin tai sanamassan sekaan. Siis minun mielestäni. Esimerkiksi viimeinen kappale oli kaikkineen melko yleistasoinen, ja siitä oli vaikeaa saada otetta - vähän niin kuin se olisi ollut vasta runko. Toki olen itsekin monesti langennut tämmöiseen yltiödramaattisuuden sudenkuoppaan, eikä kannata liikaa huolehtia, koska ajan kanssa kyllä kirjoitustyyli kehittyy. Mutta konkreettinen esimerkki: 'decorating the house and bringing the furniture in'. Tuo on se viesti, jonka haluat lukijan ymmärtävän - että koko päivä on kulunut muuttaessa ja sisustaessa. Lukijat ymmärtävät kuitenkin vähemmästäkin. Jos kerrot vaikka siitä, kuinka kirpparilta raahattu sohva oli raskas raahata kolmanteen kerrokseen ilman hissiä ja kuinka siihen sohvalle sitten istuttiin vähäksi aikaa pussailemaan niin että otsalle noussut hiki jos nyt ei ihan hälventynyt niin ainakin vaihtoi syytä lennosta, ja siitä, kuinka mattojen paikoista oli riidelty ja sitten loppuillasta naapurit olivat hakanneet seinää ärtyneinä kyllästyttyään kuuntelemaan taulunnaulauspauketta, jos kerrot kaikesta tällaisesta, niin lukija kyllä ymmärtää, että muuttopuuhissa on oltu, ja samalla kuin huomaamatta tulee helpommaksi samastua ja kiintyä hahmoihin ja olla ihan 'daww'. Toivottavasti nyt hahmotat, mitä tarkoitan
Tuossa teekuppikohdassa ollaan ehkä lähimpänä.
Olisin kaivannut syvempää yhteyttä hahmoihin - jotain persoonaa, jotain mihin tarttua, jotain ulkonäkökuvausta. Tokihan tuossa oli tuo yöleipojan spontaani luonne, mutta noin muuten: kokeile ensi kerralla kuvailla hahmojen ulkonäköäkin. On paljon semmoisia ominaisuuksia, jotka voi kuvailla ilman vihjausta siitä, mitä sukupuolta edustaa
Noilla voi olla hauskakin leikkiä.
Ai niin, ja kun tuo keskiosa on ilmeisesti takaumaa, niin olisi vähemmän hämmentävää, jos se olisi vaikka kokonaan kursiivilla tai muuten eroteltu muusta tekstistä.
Joka tapauksessa, olihan tässä selvästi haaveita mukana, ja rehellinen haaveilu ei koskaan ole pahasta. Kiitän edelleen siitä kunniasta, että tekstini mainitaan Author's Notessa - olen kovin ilahtunut