Poikkeus vahvistaa säännön (Sirius/Remus, S, ficlet)

[Seidig]

Nimi: Poikkeus vahvistaa säännön
Kirjoittaja: Seidig
Beta: -
Ikäraja: S
Paritus: Sirius/Remus
Genre: Fluff
Varoitukset: -
Disclaimer: En omista mitään tunnistettavissa olevaa. En saa tästä rahaa, valitettavasti.
Summary: Kuinka häpeällistä ja kaikkien sääntöjen vastaista se olikin, hän oli katsellut Remusta jo miltei kymmenisen minuuttia.

A/N: En olis uskonu että ikinä kirjotan Sirius/Remusta, koska jotenki tuo paritus ei oo koskaan oikeen iskeny muhun. Mutta tää oli vaan pakko kirjottaa, jonkinlaista söpöstelyä vaan. Jättäkää toki tassunjälkenne (nokkelaa, eikö?) jos luette.

POIKKEUS VAHVISTAA SÄÄNNÖN

Sirius ei tuijottanut. Se ei yksinkertaisesti kuulunut hänen tapoihinsa. Lisäksi, muiden kuului tuijottaa häntä eikä hänen muita.
Tästä pienestä säännöstä huolimatta, nyt hänen katseensa oli suuntautunut Remukseen, joka istui pöydän ääressä lukemassa jotain niistä ikivanhoista, tylsistä kirjoistaan. Kuinka häpeällistä ja kaikkien sääntöjen vastaista se olikin, hän oli katsellut Remusta jo miltei kymmenisen minuuttia.

Remuksen hiekanruskeat hiukset, joihin sekoittui muutama auringon haalentama raita, valuivat hiukan hartioiden yläpuolelle taas vähään aikaan leikkaamattomina. Iho oli kalpea lukuun ottamatta vaaleaa arpea, joka kulki kasvojen poikki. Lisäksi vasemmalla poskella oli punertava läikkä, joka oli jäänyt kämmenselästä sen nojattuaan poskeen. Nyt tämä samainen käsi oli kääntämässä kirjan kellertävää sivua, kapeat sormet kaartuneina paperin ympärille. Vaimean kahahduksen saattelemana sivu laskeutui takaisin toisen päälle, käsi siirtyi uudestaan poskelle pyyhkäistyään ensin hiukset silmiltä.

Siriuksen katse oli edelleen porautunut Remukseen, kun poika yllättäen liikahti ja haukotteli. Hän käänsi kiireesti katseensa pois Remuksesta ja kohdisti sen takassa tanssiviin liekkeihin, jotka pitivät oleskeluhuoneen kotoisan lämpimänä.
Kun Sirius vilkaisi syrjäsilmällä ystäväänsä, hän näki toisen kulmakarvojen kurtistuneen hieman sillä samalla tavalla kuin aina kun Remus epäili tietävänsä jotain mitä muut eivät tienneet.

”Jos en tietäisi paremmin, sanoisin sinun juuri tuijottaneen minua”, Remus lopulta totesi kulmakarvat koholla ja hämmentyneellä äänensävyllä. Sirius nielaisi.
”Oletko hullu, Kuutamo? Minä en tuijota”, hän huomautti ja ruskeahiuksinen kohautti hartioitaan vaipuen takaisin kirjaansa.

Ja kun Sirius tajusi kääntäneenä katseensa takaisin Remukseen, hän hymähti itsekseen. Hetken ajateltuaan tilannetta, hän totesi Remus Lupinin olevan selkeästi jästisanonnan mukaisesti poikkeus, joka vahvistaa säännön.

--------

[Blush]

Eikä, apua, tää oli aivan tajuttoman suloinen! :3

Sirius ei tuijottanut. Se ei yksinkertaisesti kuulunut hänen tapoihinsa. Lisäksi, muiden kuului tuijottaa häntä eikä hänen muita.

Jotenkin niin ihanan Siriusmaista jääräpäisyyttä. Ja sitten kuitenkin se Remus pääsi pieneksi poikkeukseksi. Ehkä suloisin Sirius/Remus mitä oon lukenut. Tää vaan iski muhun.
Tää nyt taitaa jäädä tällaseks lyhyeks kuumehouruissa väkerretyks kommentiks, mutta kommenttihan tämä silti. Ois kiva lukea sulta lisää tämmöisiä pikkusia fluffyja:3 *rientää selaamaan kaikki kirjoituksesi*

~Blush

[Seidig]

Hui kauhea kun sain nopeasti kommentin  Blush, ihanaa että tykkäsit. Suloisin lukemasi S/R? Ohhoh. Olen otettu, jotenkin itekin aloin tuosta parista pitämään ainakin jollain asteella (vaikka silti S/J<3), joten kyllä mä varmaan heistä tulen lisää kirjoittelemaan. Kiitos kommentista!

[Sleeping Sun]

Öö, moi!

En nyt tiedä, miksi tämä iski ihan tajuttoman lujaa...  Idea oli vain ihan paras. Sirius tuijottamassa Remusta. Tässä oli jotenkinnn hyonoottinen tunnelma, kaiken saattoi nähdä sielunsa silmin. Tekstillisesti tämä ei ollut kovin erikoinen, jotkut kohdat hieman tökkivät. Silti tämä oli jostakin syystä äärettömän hyvä pätkä. Tämä oli myös sillä tavalla söpö, ettei se vielä aiheuttanut hampaiden vihlontaa.

Ficin nimi oli myös osuva ja sellainen lukemaan huokutteleva. Jotenkin en olisi välttämättä kaivannut tuota lausetta sinne ficin loppuun, mutta ei se nyt siellä paljon haitannutkaan. Niin, tuli vähän lyyhyt kommentti, mutta toivottavasti nyt sait tästä jotakin irti.

- Sleeping Sun kiittää!

[Seidig]

Sleeping Sun, kiitoksia. Musta on aina mukava kuulla että en oo sortunu ällösöpöilyyn koska sitä aina pelkään. Ihana että tykkäsit noinkin paljon, kiitos kommentista! :--)

[Mustekehrääjä]

Ii, fluffy-sirimusta! Minun pitäisi oikeastaan olla lukemassa vielä hieman, mutta ei jaksa, joten eksyin finiin. Ja mitä söpöä minä täältä löysinkään! Tämä oli oikein hauska pieni ficlet, joka oli ihanan ytimekäs lyhykäisyydessään. Sirius oli erittäin IC, etenkin alussa plus pidin siitä, kuinka sanonnan vielä mainittiin olevan jästisanonta. Pidin ideasta ja sanonnasta, sekä sen käytöstä, vaikka lopussa ehkä mietinkin, olisiko se sanonta pitänyt kuitenkin olla imperfektissä, mutta en nyt siitä jaksa ruveta viilaamaa.

Pientä napistavaa löytyy silti kirjoitusasusta…

Tästä pienestä säännöstä huolimatta, nyt hänen katseensa oli suuntautunut Remukseen, joka istui pöydän ääressä lukemassa jotain niistä ikivanhoista, tylsistä kirjoistaan.

Tää lause jotenkin tökki silmään, ehkä sen tähden, että ennen nyt-sanaa on pilkku, vaikkei se mun käsityksen mukaan kuuluisi siihen ja toi nyt-sana ylipäätään häiritsi mua.

joihin sekoittui muutama auringonhaalentama raita

Auringonhaalentama ei ole musta yhdyssana, pistäisin sen erikseen.

Iho oli kalpea lukuun ottamatta vaaleaa arpea joka kulki kasvojen poikki.

Pilkku ennen joka-sanaa.

Lisäksi vasemmalla poskella oli punertava läikkä, joka oli jäänyt kämmenselästä joka oli juuri nojannut siihen.

Tässä on liian monta joka-sanaa mun mielestä, ja ennen jälkimmäistä joka-sanaa tulisi myös pilkku.

kapeat sormet kaartuneita paperin ympärille

Oisko kaartuneina eikä kaartuneita?

itsekseen.  Hetken

Tuossa on ylimääräinen välilyönti.

Kuitenkin pidin tästä kovasti, joten kiitoksia tästä lukukokemuksesta! (:

[Seidig]

Naby, kiitos kehuista ja kiitos noista huomautuksista, korjailen niitä ja kauhea kun olen ollut huolimaton :---D Tän sitä saa kun ainoastaan vilkasee ite läpi.

Tästä lähtien jos haluan saada kommentteja, kirjotan S/R:rää.

[Letizia]

Tästä lähtien jos haluan saada kommentteja, kirjotan S/R:rää.

Pakko sanoa, että tämä nauratti. :D Saat kommentin, olisin kyllä lukenut vaikkapa Arguksesta ja Arabellastakin, mutta kyllähän näissä pojissa on sitä jotain... hee, ja vaikka et aaännästä päätellen itse olekaan tätä mieltä, niin kiva että teit poikkeuksen. :)

Tämä oli kyllä niin söpö että mutta ei liian makea. Siriuksen äänessä oli ihanaa, hihityttävää jupinaa, kun hän vääntää itselleen sääntöjä rautalangasta ja tekee tietysti juuri päinvastoin.

Mä mietin, että olisiko kohahdus pikemmin kahahdus? Kohahdus kuulostaa ainakin minun korviini siltä, että esimerkiksi 'koko sali kohahti hämmästyksestä'.

Remuksen hiekanruskeat hiukset, joihin sekoittui muutama auringon haalentama raita, valuivat hiukan hartioiden yläpuolelle taas vähään aikaan leikkaamattomina. Iho oli kalpea lukuun ottamatta vaaleaa arpea, joka kulki kasvojen poikki. Lisäksi vasemmalla poskella oli punertava läikkä, joka oli jäänyt kämmenselästä

Pitkähiuksinen Remus! ♥ Ja tarkkaa ja herkkää havainnointia Siriukselta, ottaen huomioon ettei hän edes tuijota. :) Ihana, kiitos tästä.

[Seidig]

Letizia, kyllä minä vielä Arguksesta ja Arabellasta jotain kirjotan Ja itse asiassa en inhoakaan tätä paritusta niin paljoa, vaikka silti oon vannoutunut James/Sirius-shipperi <3 Kiitos kommentista ja päivän piristyksestä, ja saattaa tosiaan olla että tuo pitäis olla kahahdus eikä kohahdus. Korjailen sen sitten sillain :--)