Kai hänen kätensä paranee? ”Paraneekohan hänen kätensä kunnolla?” Hermione kysyi hermostuneena, purren hennosti kieltään.kirjoittaja: jaina
ikäraja: S
//zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajojagenre: drama, pieni fluffy
paritus: pieni Dramione
©: i do not own the HP world!
&: Hermione vaikutti ihmeellisen huolestuneelta, kun Hiinokka haavoitti Malfoyta - niin kirjassa kuin elokuvassakin. Itse asiassa aika paljon liian kiinnostuneelta, sillä Dracohan on hänen vihollisensa! Vai onko? Heh, tämä siis sijoittuu siihen Hiinokka pillastuu-kohtaukseen! (-;
Osallistuu haasteeseen OTP10 2.0 parituksella Dramione.
Aurinkoisen metsäaukion vihreälehtisten koivujen oksat heiluivat hennosti ison hevoskotkan lennähtäessä ilmassa Harry Potter selässään. Oli heidän ensimmäinen taikaolentojen oppituntinsa, ja poika oli päässyt – tai joutunut – ensimmäiseksi kokeilemaan hevoskotka Hiinokan kanssa yhteistyötä. Hevoskotka oli lentänyt hetken ajan tilusten yllä ja laskeutunut juuri vähän aika sitten takaisin maahan.
”Hyvä, Harry!” Hermione Granger hurrasi pojan laskeutuessa sulavasti hevoskotkan selästä pois. Ihmiset taputtivat käsiään ja Hagrid näytti erityisen onnelliselta. Hän melkein itki.
”Hienoa työtä, Harry”, mies sanoi ja taputti Harryn olkapäätä. Hermione virnisti katsoessaan Ronia. Ronin takana viistosuunnassa seisoi heidän kouluvihollisensa Draco Malfoy, joka ei hurrannut, taputtanut käsiään tai edes näyttänyt iloiselta. Pojan vaaleat kasvot olivat kurtussa ja kädet rinnan päällä koppavasti. Hän aisti Hermionen tuijotuksen ja katsoi tyttöä. Hetken heidän katseensa kohtasivat ja pian Draco väänsi kasvoilleen ivallisen ilmeen. Hermione pyöräytti silmiään ja kääntyi jälleen katsomaan eteen.
Tietenkään Draco ei ole iloinen. Hän ei halua että Harry menestyy missään, missä hän ei itse
menesty.Hurrauksen jatkuivat vielä hetken ja Hagrid oli kumartunut Harryn puoleen kuiskaamaan jotain kysyvällä ilmeellä. Harry virnisti miehelle takaisin ja Draco Hermionen takana huokaisi kärsimättömänä. ”Voi, älkää
viitsikö”, hän kivahti ja alkoi yhtäkkiä kävellä kohti hevoskotkaa, Hagridia ja Harrya. Hermione tuijotti kauhuissaan pojan vaaleiden hiusten peittämää takaraivoa. Mitä
ihmettä Draco teki? Ei kai hän vain –
”Ethän sinä ole ollenkaan vaarallinen, senkin ruma rohjake”, Draco sanoi kuin sylkäisten ja käveli itsevarmasti kohti hevoskotkaa. Hiinokka äännähti kiukkuisesti, Hagrid huusi ”Malfoy, ei!” ja pian kuului muksahdus.
Hiinokka oli tönäissyt Dracon maahan. Draco piteli käsivarttaan, joka näkyi rikkimenneen kaavun hihan läpi. Käsivarsi valui verta pitkistä, viiltomaisista haavoista. ”Kuolen! Se tappoi minut!” Draco hengähti ja heilui maassa pienten havunneulasten seassa.
”Rauhotu, pelekkä naarmu – ”
Hermione pudisti päätään ja asteli eteenpäin kauhistuneena. ”Hagrid!” tyttö huudahti, ”hänet täytyy viedä Sairaalasiipeen!”
”Mie oon opettaja, mä hoidan”, Hagrid sanoi selvästi paniikissa.
”Se tappoi minut! Katsokaa, minä kuolen…”
”Etkä kuole!” Hagrid sanoi kovalla äänellä ja nosti Dracon syliinsä. Hermione katseli kauhuissaan pojan velttoa olemusta ja unohti koko inhoamistunteen, jota hänen pitäisi tuntea Dracoa kohtaan. ”Auttakaa joku – minun täytyy viedä tää pois – ”
Hermione teki työtä käskettyä tuntien kaikkien muiden heidän ryhmänsä rohkelikkojen ja luihuisten katseet itsessään. Tyttö ryntäsi nopeasti portille ja aukaisi sen. Hänen sydämensä takoi ja kädet tuntuivat kylmiltä. Tuntui kuin hänen kurkkuaankin olisi kuivannut silkasta pelästyksestä.
Hagrid otti isoja loikkia eteenpäin Draco sylissään. Mies käveli Hermionen ovi portin läpi. ”Tunti päätty!” hän huudahti selkä luokkaan päin. Hermione katsoi Dracoa, jonka katse kävi Hermionessa Hagridin mennessä tytön ohi. Dracon silmät paljastivat kärsimyksen naarmujen tuottamasta kivusta ja huulet muodostivat äänettömästi Hermionelle jotain, mistä tyttö ei saanut selvää. Hermione tunsi jostain syystä vatsanpohjassaan pienen hulmahduksen, aivan kuin silloin, kun auto ajaa yli asfaltissa olevan hidasteen ja pomppaa muutaman millimetrin ilmaan. Ehkä tunne johtui äskeisestä säikähdyksestä.
Oppilaat alkoivat pikku hiljaa kerätä tavaroitaan suurimman järkytyksen mennessä ohi. Luihuiset haukkuivat Hagridia matkalla takaisin linnaan. Hermione käveli vaitonaisesti Harryn ja Ronin kanssa. Tyttö oli hirmuisen huolissaan. ”Paraneekohan hänen kätensä kunnolla?” hän kysyi hermostuneena, purren hennosti kieltään.
”Matami Pomfrey korjaa sen käden käänteessä”, Harry rauhoitteli ja vilkaisi parhaaseen ystäväänsä. Hermione nyökkäsi huolestuneena.
Kunpa Dracon käsi paranisi pian, Hermione huomasi ajattelevansa.
