Kirjoittaja Aihe: Sydän väärällä puolella (oneshot - angst - Sirius(/Remus) - S)  (Luettu 4848 kertaa)

Neiti Syksy

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 771
Kirjoittaja: Minä!
Beta: Chelsey - kiitos<3
Ikäraja: S
Genre: angst
Varoitukset: Hmm, pari ärräpäätä esiintyy. Ei kai siinä muuta.
Vastuuvapaus: En omista niin mitään tästä tekstistä, Row-täti se nämä hahmot ja paikat omistaapi.
Summary: Suurin valhe oli sydämen ääneen luottaminen, että sydän on aina oikeassa.

A/N: Mitä mitä. Sain tähän vain BÄDÄMidean taivaalta, suurimmaks osaks vain tajunnanvirtaista tekstiä, voi olla aivan kaameaa kuraa kun luen tämän myöhemmin (ja häpeän ja poistan...), mutta toivottavasti joillekin kelpaa. Voi olla, että tähän tulee joskus jatkoa eri oneshot sarjoina, mutta erillisinä, mutta en tiedä. Sain idean facebookin jostan memestä, mutta en muista mistä ja jaja.. äää. Kommentilla voi heittää ja sanoa suoraan, jos tää on laadutonta shittiä. Kiitos ♥

_____________

Sydän väärällä puolella




Ihmiset valehtelevat, sen Sirius Musta oli oppinut elämässänsä. Suurin valhe oli sydämen ääneen luottaminen, että sydän on aina oikeassa.

Paskat.

Mustahiuksinen poika makasi lannistuneena makuusalissa, jossa hänen lisäksi nukkuivat kolme muuta poikaa: loput Kelmeistä, joista yksi oli hänen paras ystävänsä, toinen idiootti ja kolmas… Kolmas nyt vain oli tästä lähtien pois pyyhittynä Siriuksen elämästä.

Sirius oli laittanut sänkynsä verhon kiinni ja loitsulla avaamattomaksi, vain James pääsisi halutessaan juttelemaan Siriuksen kanssa. Potter ymmärsi ystäväänsä, mutta koska syvistä tunteista puhuminen ei kuulunut miehisten olioiden välille, kaikki sanottava jäi raskaasti leijumaan heidän välillensä. Sarvihaara kun oli yksi tämän tilan aiheuttaneista ja koki syyllisyyttä, ihan turhaan.

Suurin ongelma oli vain vältellä kolmatta henkilöä, tutullisemmin Kuutamoa. Kuutamoa, jota Sirius oli erehtynyt ajattelemaan Remuksena, miehenä ja enempänä kuin parhaana ystävänä. Miksi hän sortuikaan siihen? Miksei hän ollut riittävän vahva?

Osa syynä saattoi olla juuri tämän kyseisen ihmisen rohkaisevat sanat: “Seuraa tunteitasi, kerro hänelle. Kyllä hän ymmärtää ja vastaa varmasti takaisin, olethan sinä sentään Sirius Musta.”

Niinpä. Anturajalka teki sitten, niin kuin hänen ihastuksensa kohde opasti. Hän uskoi sanoihin ja ajatteli, että kenties viimeinen lause viittaisi molemminpuolisiin tunteisiin. Kuinka tyhmä hän olikaan!

“Remus, minun täytyy jutella kanssasi, heti”, Sirius mankui roikkuen Remuksen käsivarressa, kuten tavallisesti. Sirius koki kipinöitä ja halusi heti kertoa tunteistansa. Halusi alkaa elämään yhteistä elämää. James oli ainoa, joka tiesi tästä. Sarvihaaran mielestä he olisivat mahtava pari.

“Eikö se voisi odottaa, Anturajalka? Minulla on tähtitiedon essee ja…”

“Ei vaan nyt!”, Sirius huudahti ja lähti vetämään Remusta perässään. Perässä tuleva poika suli hymyyn ja huokaisi pienesti. Aina, kun tämä kaksikko sai jonkun idean, siitä ei voinut kieltäytyä vaikka kieltäytyisikin.

Sirius vetäisi heidät syvennykseen viidennen kerroksen käytävässä ja oli aivan hiljaa. Remus huokaisi raskaasti ja nosti toista kulmaansa.

“Mikä tämä erittäin tärkeä asiasi oli?”

Jollei hän olisi tiennyt paremmin, hän olisi voinut lyödä vetoa Siriuksen punastumisesta. Poika meni hämilleen ja tuijotti kaikkialle muualle paitsi Remukseen.

“Sinähän olet aina sanonut, että täytyy seurata sydäntään, koska se on oikeassa?” Sirius aloitti epävarmasti.

“Niin, niin olen. Sydän puhuu suoraan sisältäsi toivoen, että toteuttaisit mielitekosi”, Kuutamo mutisi ja mietti päänsä puhki, mihin Sirius oli tähtäämässä.

“No tuota, sanon tämän nyt erittäin nopeasti, mutta minätaidantykätäsinustataiainakinsydämenikertooniin.”

Remus kavahti taaksepäin. Hän oli kuullut väärin, aivan varmasti.

“Sinä mitä?”

“Olen pahoillani, ei olisi pitänyt sanoa mitään mutta…”

“Ei, Sirius, älä. Ikinä ei ole väärin kertoa omista tunteistansa mutta… anna minun miettiä hetki. En voi ajatella juuri nyt. Olen pahoillani”, Remus soperteli ja käänsi katseensa varpaisiinsa.

“Ei se mitään oikeasti. Olen idiootti, tiedän. Sitähän sinä olet toitottanut minulle”, Sirius kivahti ja riensi syvennyksestä pois. Kuinka hän voi olla näin avuton?

Anturajalka kääntyi sängyssänsä ja koetti olla päästämättä luomien takana kirvelevää kyynelettä putoamaan alas. Hän oli idiootti. Niin helvetin ääliö.

Tästä voisi vetää vain johtopäätöksen. Sydän ei ole ikinä oikeassa, koska se sijaitsee vasemmalla. Sirius luottaisi tästä lähtien ainoastaan vain omaan järkeensä, joka sekin oli vaillinainen mutta ylipäätänsä edes toiminnassa. Tunteet on syvältä.
« Viimeksi muokattu: 02.04.2013 13:19:45 kirjoittanut Epona »

Ewixi

  • ***
  • Viestejä: 28
  • yhdys sana virhe
Voi Sirre-reppanaa.  :-[
Tää oli jotenkin tosi masentava, mutta ei siis mitenkään huonolla tavalla. :D
Siriukseen pystyi samaistumaan tosi hyvin, ja lopussa tuli melkein tippa linssiin (tai no okei, tuli).
Jotenkin aattelin tän niin että Remuksellakin oli oikeasti tunteita Siriusta kohtaan, mutta Sirre vaan käsitti toisen epäröinnin väärin ? En sitten tiedä olitko tarkottanutki niin vai oliko se vaan mun omaa mielikuvitusta.
Ois kiva lukee jatkoa!

Iiks nyt alkaa salkkarit pitää mennä mutta tykkäsin kovasti! (:
Pick a star on the dark horizon
And follow the light
You'll come back when it's over
No need to say goodbye


Tumblr: It's obvious, isn't it?