Kirjoittaja Aihe: Doctor Who: Viimeiset [S, ficlet, Tohtori/TARDIS]  (Luettu 2608 kertaa)

Nukkemestari

  • Lonkeropulla
  • ***
  • Viestejä: 1 525
  • The Uneartly Child
Ficin nimi: Viimeiset
Kirjoittaja: Nukkemestari
Fandom:  Doctor Who
Tyylilaji: Tunnelmapala , ficlet
Ikäraja:  S
Paritus: Tohtori/TARDIS
A/N: Rakkaudella DWF:n Elisabetille. Vähän sellaisessa Doctor’s Wifen lopun tyylisissä tunnelmissa. Mutta kun ne on niin söpöjä, ja niin sinisiä…


Viimeiset

"Hyvää yötä, Tohtori".

Tohtori heilautti kättään ja katseli kuinka Amy ja Rory nousivat ylös portaita mennäkseen makuuhuoneeseensa. Sitten hän sulki silmänsä ja kuunteli. Kun hän ei kuullut mitään muuta kuin TARDISin huminaa, hän avasi taas silmänsä.

"Taas yksi pitkä yö edessä", Tohtori sanoi ja taputti hajamielisesti TARDISta. Hän istui lasilattian alla korjaamassa TARDISin energiatransformaattoria äänimeisselillään. TARDIS piti oudon huokaavan äänen ja Tohtori vilkaisi vaistonvaraisesti ylöspäin. Samassa kuului posahdus, kun Tohtorin äänimeisseli luisui pois paikaltaan.

"Uah”, Tohtori sanoi tipahtaen lattialle. "Rauhoitu tyttöseni."

Energiatransformaattori räsähteli vielä pari kertaa ja rauhoittui sitten.

”Oletko sinä vihainen minulle?” Tohtori mumisi. Energiatransformaattori räsähti vastaukseksi.

”Sinähän vastasit”, Tohtori sanoi ilahtuneena nojaten TARDISin tukirakenteeseen. ”Kuinka ikävää että en ymmärrä sinua paremmin…”

Tohtori istahti taas. Hän oli hetken hiljaa ja otti äänimeisselinsä taas esille korjaten sähköä kipunoivan energiatransformaattorin.

”Kaksi lajinsa viimeistä, mikä sen sopivampaa”, Tohtori sanoi hiljaa ja jatkoi surumielisesti: ”Mitähän sinulle tapahtuu kun… niin, silloin… silloin kun ajan herrat muuttuvat lopullisesti vain legendaksi ja viimein unohtuvat.”

”Olen kuitenkin onnellinen, että olet kanssani siihen asti” Tohtori hymähti. Hän nousi ja käveli TARDISin ovelle.

”Oikeastaan... minä rakastan sinua”, Tohtori sanoi kääntymättä ja luikahti sitten ulos.
Lopeta totuuden etsiminen ja asetu aloillesi hyvään fantasiaan

flawless

  • Alempi ylilehmä
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 10 764
  • d a d d y
Vs: Doctor Who: Viimeiset [S, ficlet, Tohtori/TARDIS]
« Vastaus #1 : 11.12.2012 12:52:06 »
Aaws, olipas tämä suloinen. Oli kiva lukea vaihteeksi ficci vähän erikoisemmalla parituksella täältä Finistä, yleensä kun täällä Doctor Who -ficit ovat pitkälti Tohtori/Rosea tai Tohtori/Mestaria (ei sillä että valittaisin, etenkään ensimmäisestä). Tämä oli siis kivaa vaihtelua. Ja Tohtori/TARDIS on sitä paitsi ihanan uskollinen canonille, joten pidin hahmovalinnastasi kovasti. Oli erityisen sopivaa, että tässä oli 11. Tohtori, hänen aikansa kausilla on kai tuotu Tohtorin ja TARDISin merkitystä toisilleen enemmän esille tai jotain, koska 11. tuntui Tohtoreista sopivimmalta ja luontevimmalta tähän. Plussaa siis paitsi siitä, että päätit käsitellä tässä Tohtorin ja TARDISin suhdetta, myös siitä että tässä oli hahmona juuri 11. Tohtori.

Sinulta on tullut lyhyen ajan sisään hurjan paljon tällaisia samantyylisiä lyhyitä ficceröisiä, ja tämä on niistä eniten mieleeni. Teksti oli tässä mielestäni hyvää luettavaa, koska vaikka se olikin tyyliltään melko tavallista, niin sujuvasti kulkevaa kuitenkin. Joitain pieniä töksähdyksiä oli, esimerkiksi toiseksi viimeisen repliikin lainausmerkkien jälkeen uupuu pilkku, muttei mitään erityisen suurta. Tässä tuntui olevan pikkuisen kiirehtimisen tuntua, olisin toivonut enemmän kuvailua ja kerrontaa tilanteesta, niin kiireen tuntua ei olisi ollut. Tämä toimi lyhkäisenä ficcinä hyvin, mutta silti edes pieni lisäkuvailu olisi tuonut tähän viimeistellyn ja elävämmän sävyn.

Muuta rakentavaa en oikeastaan keksi, tämä kun oli oikeasti aika tavattoman söpö aiheeltaan niin minun on vaikea keskittyä mihinkään muuhun. Tohtori lepertelemässä TARDISille on suloinen mielikuva, ja olit toteuttanut sen tässä hyvin. TARDISin korjailu ja erinäisten nappuiloiden ja vipujen räplääminen on Tohtorille ominaista puuhaa, ja hän tuntuu nauttivan siitä hurjasti, joten sen ottaminen esiin sopi aiheeseen hyvin, ja oli sitä paitsi IC. Lopun pikainen repliikki ja pakoon luikahtaminen olivat myös ilmettyä Tohtoria, ja pidin paitsi itse tunnustuksesta niin myös siitä, että ficci loppui siihen. Se oli sopiva ja ytimekäs loppu.

Tämä oli siis kiva pieni ficci, joka sai minut hyvälle tuulelle suloisuudellaan. Pikkuisen tässä oli juttuja, jotka jäivät vaivaamaan (siihen tekstin vähäiseen määrään ja siitä aiheutuvaan hätiköinnin tuntuun siis viittaan) muttei todellakaan niin paljoa että lukukokemus olisi pilalle mennyt. Kiitos tästä!


bannu © Ingrid