Kirjoittaja Aihe: Vastatuulten tytär ♦ 12+ virkettä-haaste ♦ Teddy/Victoire ♦ K-11  (Luettu 5252 kertaa)

Parisade

  • enkelten verta
  • ***
  • Viestejä: 422
  • Once upon a time in a fairytale
Title: Vastatuulten tytär
Author: Parisade
Genre: angst ja romance
Rating: K-11
Pairing: Teddy/Victoire
Disclaimer: hahmot ja maailma kuuluvat J. K. Rowlingille, enkä hyödy tämän kirjoittamisesta taloudellisesti tai muutenkaan.
Warnings: hyvin tulkinnanvarainen itsemurha
Summary: Victoiren mieli on nykyään petollinen ja kun tyttö horjuu simpukkamökin katolla, jonkun on pakko mennä käskemään tämä alas.

A/N: 12+ virkettä haasteen teksti. En ole ennen kirjoittanut Teddystä ja Victoiresta, mutta huomasin tykkääväni parituksesta aika tavalla. Tästä tuli sanojen takia aika erilainen kuin alun perin piti, mutta kelvatkoon näin ;)

Vastatuulten tytär



Victoire on vastatuulten tytär ja Teddy on katsellut häntä erilaisissa sukujuhlissa koko ikänsä, mutta kesällä ennen seitsemättä luokkaa hän ensimmäistä kertaa todella näkee. Taivas on piiloutunut pyörteisten myrskypilvien taakse, Teddy tuli Simpukkamökkiin kylään ja Victoiren mekko on valkoinen. Mereltä puhaltava viima repii sen pitkää helmaa, kun Victoire seisoo laiturilla leuka koholla ja Teddyn lusikka pysähtyy matkalla suuhun. 

”Öö… Bill, sori, minun pitää… tai siis… keitossani on hämähäkki.”

Toinen joko tajuaa tai sitten ei tajua, Teddy ei tiedä, sillä hänen katseensa on liimautunut Victoireen, jonka silkkiseen hiushuntuun tuuli on solminut takkuja. Victoire on aina vaikuttanut Teddystä tyyneltä ja tavalliselta, mutta nyt kun hän astelee laituria pitkin lähemmäs, tytön kasvojen kiihkeä kaipaus melkein kaataa hänet nurin.

”Teddy, tiedätkö, joskus minä haluaisin vain paeta”, Victoire kuiskaa silmät ikävää tulvillaan. Hänessä ei tänään ole mitään tyyntä, ei, Victoire näyttää samalta kuin rauhaton meri, jonka vaahtopäät taistelevat vapaudesta. Teddy tietää tunteen, sillä hän asuu itsekin umpikujassa.  Hän tietää, miten voi ottaa kymmenen tai sata askelta päivässä, miten voi yrittää miljoona vuotta ja kauemmin ja silti pysyä kahlehdittuna.

Teddy ja Victoire molemmat tietävät, että he tulevat aina olemaan vain pienempiä, vähemmän tärkeitä heijastuksia vanhemmistaan, he tulevat aina kulkemaan pitkin valmiita siltoja, eivätkä he ikinä pääse rakentamaan omaa maailmaa. Elokuussa Victoire ompelee häivekankaasta itselleen siivet ja Teddy katsoo vierestä niin toivottomana, että hän voisi itkeä. Maailman edessä kaksi ihmistä on avuton yhtälö, he eivät ole mitään, eikä heistä tule mitään, ei edes yhdessä. He yrittävät kyllä, yrittävät enemmän kuin mitään, mutta taivaita ei luoda vain ruusuistutuksilla ja kauniilla näkinkengillä kukkapenkeissä.

”Uskotko sinä?” Victoire kuiskaa kerran sormet Teddyn hiuksissa. Hän piirtää sormellaan tähden pojan niskaan ja vaikka tämä ei tiedä, mitä Victoire oikeastaan kysyy, on olemassa vain yksi vastaus.

”Vic, minä en anna sinun tehdä itsemurhaa.”

Mutta Fleurin laittamassa ruuassa on liikaa kirveliä ja Victoire syö päivä päivältä vähemmän. Teddy tietää, että Victoiren mieli on nykyään petollinen ja kun tyttö horjuu simpukkamökin katolla, jonkun on pakko mennä käskemään tämä alas.

”Vic, täällä tuulee, täältä tippuu ja kohta minä oikeasti kerron isällesi, että sinun mielenterveytesi on hiukan kyseenalainen!”

Victoiren naurua kuulee vain harvoin, mutta aina sen sointi hämmentää Teddyä yhtä paljon. Victoire on onneton, onhan, tuo riemunhäivähdys, jonka Teddy tuulesta erottaa ei ole aitoa ja Victoire taitaa olla hiukan hullukin, eikö vain? Victoire haluaa, että maailma on kartta ilman reunoja, hän ei hyväksy rajoja ja seisoo yhdellä jalalla ja ilman käsiä, vaikka kerran jo katkaisi jalkansa.

”Ehkä sen ei tarvitse olla raskasta, ehkä se voi olla arvaamatonta ja epätavallista ja jännittävää”, tyttö sanoo aina joskus, kun Teddy kysyy mitä mieltä toinen oli on elämästä. Kertaakaan Teddy ei Victoirea silti usko, sillä tämä leikkii hengellään liian paljon välittääkseen siitä ja kun Victoire on kerran tuijottanut kymmenen tuntia vankkurimaalausta syömättä suupalaakaan, Teddy saa viimein tarpeekseen ja lähtee.

Victoire nukahtaa hymy huulillaan.


sanalista:
1. vastatuuli
2. taivas
3. lusikka
4. hämähäkki
5. huntu
6. kaipaus
7. silmä
8. rauhaton
9. umpikuja
10. askel
11. silta
12. siivet
13. avuton
14. istutus
15. hius
16. piirtää
17. itsemurha
18. kirveli (mauste)
19. petollinen
20. kyseenalainen
21. hämmentää
22. häivähdys
23. kartta
24. raskas
25. vankkurit

A/N: mielipiteitä arvostetaan :)
There are no rules in dreaming.

Renttu

  • Hooked
  • ***
  • Viestejä: 463
  • ©Haava
Hei tämähän on todella hyvä, miksei se ole saanut yhtäkään kommenttia? Asia korjaantuu nyt. En ole turhan paljon lukenut 3. sukupolvesta ficcejä, mutta minusta tässä tekstissä oleva ajatus siitä, kuinka heidän ikäluokkansa on vain menneiden paljon aikaansaaneiden ikäluokkien varjo on todella kiehtova. Muutenkin koko tekstissä on hirveän ihana tunnelma, sellainen synkkä ja merellinen. Käytät kuvailua juuri sopivasti, ei liian koukeroista vaan toimivaa, ja silti seassa on upeita kohtia kuten:
Lainaus
Victoire haluaa, että maailma on kartta ilman reunoja, hän ei hyväksy rajoja ja seisoo yhdellä jalalla ja ilman käsiä, vaikka kerran jo katkaisi jalkansa.
Ihastuin.

Siitäkin pitää vielä mainita että haastesanat toimivat mielestäni tekstissäsi todella hyvin, eivätkä ne tunnu mitenkään irrallisilta, vaan olet saanut ne hyvin sälytettyä mukaan tekstiisi. Myös ficin nimi on varsin osuva, houkutteli ehdottomasti lukemaan. Kaikin puolin todella hyvä lukukokemus tämä, voisin alkaa lukea enemmänkin 3. gen-ficcejä, tai hmm ehkä jopa kirjoittamaan niitä. Jokin inspiraationpoikanen näköjään heräsi minussa tämän tekstin takia. :P Paljon kiitoksia tästä!

Headstrong, today I feel headstrong.

banneri by raitis

Pric

  • ***
  • Viestejä: 50
Voi hitto, tää oli ihanaa. Ihana tunnelma, ihanat hahmot, ihanaa kuvausta.

Lainaus
”Teddy, tiedätkö, joskus minä haluaisin vain paeta”, Victoire kuiskaa silmät ikävää tulvillaan. Hänessä ei tänään ole mitään tyyntä, ei, Victoire näyttää samalta kuin rauhaton meri, jonka vaahtopäät taistelevat vapaudesta. Teddy tietää tunteen, sillä hän asuu itsekin umpikujassa.  Hän tietää, miten voi ottaa kymmenen tai sata askelta päivässä, miten voi yrittää miljoona vuotta ja kauemmin ja silti pysyä kahlehdittuna.
herranjumala mikä kohta ! rakastuin. luin tota monesti ja toi iski aina vaan syvemmälle. Haluun osata kirjottaa samalla lailla. Aamen.
If you play your cards right
you can change the world