Nimi: Yksinäinen
Kirjoittaja: FakeLove
Ikäraja: Sallittu
Tyylilaji: Angst
Päähenkilö(t): George (Fred)
Tiivistelmä: Hän istui sängyllä, kädessään valokuva punatukkaisesta, ilkikurisesti virnuilevasta pojasta vilkuttamassa katsojalleen.A/N: Tämmöinen lyhkänen nyyhkytys Fredistä. Nauttikaa, jos mahdollista
Yksinäinen
Georgen silmät olivat turvonneet ja punaiset, huulet rohtuneet ja nenänalus kipeä paperien karheasta kosketuksesta. Hän istui sängyllä, kädessään valokuva punatukkaisesta, ilkikurisesti virnuilevasta pojasta vilkuttamassa katsojalleen. Poika oli Fred.
Kuului narinaa, kun ovi avautui. Äkkiä George piilotti kuvan tyynynsä alle ja pyyhki kyynelten kastelemat kasvonsa paidan hihaan. Nainen silmäili poikaansa ja kipitti sitten istumaan hänen viereensä.
”Yrittäisit nukkua, kultapieni. Huomenna kaikki tuntuu jo vähän paremmalta..” Molly kuiskasi, antoi suukon Georgen otsalle ja katosi.
George otti kuvan takaisin täriseviin käsiinsä. Uudet kyyneleet valuivat pojan kalpeilla kasvoilla. Hänen päässään pyöri yksi ainoa kysymys, kysymys johon hän ei saisi vastausta.
Miksi? Fredin virnuileville kasvoille tipahti kyynel ja George pyyhki sen äkkiä pois. Mikään ei saisi tuhria elävintä muistoa Fredistä.
Tuijotellessaan valokuvaa huone alkoi vähitellen muuttua mustemmaksi. Hiljaa huokaisten hän asetteli kuvan hellävaroen yöpöydälle ja kävi makaamaan. Irrottamatta vieläkään katsetta kuvasta, George veti peiton ylleen ja antoi kyyneleiden kastella tyynyn.
Mikään ei tulisi koskaan olemaan ennallaan, George ajatteli. Fred oli poissa, mennyttä,
kuollut. Hautajaiset tekisivät siitä totta - lopullisesti. George oli nyt yksinäisempi kuin koskaan aiemmin.
