// Alaotsikko: S, Yaxley/Lucy
Nimi: Ennen auringon laskua emme voi
Kirjoittaja: Luci
Ikäraja: S
Tyyli: draama, angstailua
Fandom: Harry Potter
Paritus: Yaxley/ Lucy eli minä eli Luci
Varoitukset: Muutama kirosana löytyy
Vastuuvapaus: En omista muita henkilöitä paitsi itseni, enkä miljöötä, vaan ne kuuluvat Rowlingille.
Yhteenveto: Kuinka vaikeaa rakastuminen täysin erilaiseen ihmiseen voi olla?
A/N: Yaxleyn etunimi on valitettavasti jäänyt täysin pimentoon, joten Alec on itse kehittelemäni nimi hänelle. Ensimmäinen dialogini.
Osallistuu haasteisiin: Dialogihaaste #4 ja Het10 + Sinun Potterisi -haasteeseen.
”Anteeksi? Vaihdoin Durmstrangista Tylypahkaan, joten en oikein tiedä mistään mitään. Miten pääsen laiturille yhdeksän ja kolmeneljäsosaa?”
”Ja mikä saa sinut uskomaan, että minä tietäisin, miten sinne pääsee?”
”Tuskin ainakaan tuo kaapu, jota koristaa Tylypahkan vaakuna.”
”Älä vittuile minulle.”
”En minä vittuilekaan.”
”Hmmh. No seuraa minua sitten.”
**
”Miksi sinä seuraat minua?”
”Sinä käskit minun seurata sinua.”
”Voit lopettaa sen nyt.”
”Enkä, minä tulen kanssasi samaan vaunuun istumaan.”
”Etkä tule.”
”Tulen. Sinä et voi kieltää sitä.”
**
”Mikä sinun nimesi on?”
”Se ei taida millään muotoa kuulua sinulle.”
”Kyllä se taitaa kuulua. Minä olen jutellut kanssasi ja olen tulossa kanssasi samaan vaunuun istumaan.”
”Yaxley. Alec Yaxley.”
”Onko se sinun oikea nimesi?”
”Ei kun ihan vitsillä väitin, että se on minun nimeni.”
”Okei. Minä olen Lucy.”
”Oi kun kiva.”
**
”Minua jännittää lajittelu kauheasti!”
”Harmi.”
”Jännittikö sinua, kun sinut lajiteltiin?”
”Ei.”
”Missä tuvassa sinä olet?”
”Arvaa.”
”Rohkelikossa?”
”Kipitä vittuun siitä.”
**
”Alec! Minusta tuli luihuinen.”
”Voi ei.”
”Anteeksi, että sanoin sinua rohkelikoksi.”
”Tekisi mieli olla antamatta anteeksi.”
”Mutta annat anteeksi, koska pidät minusta.”
”Ei, minä en pidä sinusta.”
”Älä käännä selkääsi minulle.”
”Kyllä käännän.”
**
”Alec, kävelläänkö samaa matkaa tupaan?”
”Mielellään ei.”
”Käveletkö mielummin yksin?”
”Mielellään kyllä.”
”Mutta sinä et häädä minua pois, koska pidät minusta.”
”Niin pidänkin.”
”Muttet uskalla sanoa sitä ääneen ystäviesi kuullen, koska en ole puhdasverinen.”
”En uskallakaan.”
2 vuotta myöhemmin
”Muistatko, kun me tapasimme ensimmäisen kerran?”
”Kuinka voisin unohtaa? Olit mielestäni ärsyttävin koskaan tapaamani ihminen. Ja olet edelleen.”
”Itse olit kylmin koskaan tapaamani ihminen.”
”Mutten ole enää?”
”Yrität esittää kylmää ja itsenäistä, mutta kyllä minä tiedän tunteistasi. Sinä olet empaattinen.”
”Lopeta tuo vielä kun voit.”
”Mikä?”
”Minun analysointini.”
**
”Tämä on niin vaikeaa. Miksei elämämme voisi olla normaalia? Olen niin väsynyt tähän öiseen hiippailuun ja piileskelyyn.”
”Voimmeko muutakaan?
”Esimerkiksi tavata päivisin välittämättä muiden mielipiteistä.”
”Lucy, Pimeyden Lordi ei tiedä tästä mitään, eikä tule tietämäänkään.”
”Pimeyden Lordi? Luulin, ettei meno voi mennä enää pahemmaksi sen Voldemort-jutun jälkeen.”
**
”Jokaisena aamuna, kun palaan kotiini tunnen suunnatonta ikävää.”
”Minä tiedän sen. Minäkin ikävöin sinua ollessamme erossa.”
”Mitä tästä voi enää tulla? Olet siinä jengissäkin.”
”Eihän se merkkaa mitään.”
”Etkö sinä ymmärrä? Sen porukan tarkoitus on vain ja ainoastaan tappaa ja tuhota, tyhjentää velhomaailma jästisyntyisistä. Ymmärrätkö? Kun sinä olet yksi heistä, minä olen sinun uhrisi.”
”Voisimme silti tavata öisin. Voisin yrittää suojella sinua.”
”Mutta riittääkö yrittäminen?”
**
”Kenen puolella sinä olet?”
”Tämä on monimutkaista. Minä olen kuolonsyöjä ja sinä olet - ”
”Kuraverinen, kyllä minä tiedän. Valedron porukassa sinun on tehtävä päätös, oletko kanssani, vai palveletko häntä. Et voi saada molempia.”
”Jos jätän hänet, niin hän tappaa minut. Mutta minä rakastan sinua.”
”Minäkin rakastan sinua.”
**
”Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niinkuin tämäkin. Aloitan ensiviikolla aurorikoulutuksen.”
”Auroriksi? Sinä? Ei, et mene. Et voi mennä.”
”Alec... Kyllä minä voin mennä. Minä olen päätökseni tehnyt.”
”Ei, et voi! Minä... Minä...”
”Rakastat minua?”
”Niin. Et sinä voi mennä! Et voi jättää minua, en pärjää ilman sinua!”
”Kyllä sinä pärjäät ilman minua. Minusta tulee aurori ja sinusta kuolonsyöjä. Öiset tapaamisemme eivät voisi olla mahdollisia.”
”Minä rakastan sinua. Aina.”
”Niin minäkin sinua.”
A/N2: Kommenttia?
