Kirjoittaja Aihe: Georgette [K-11, one shot]  (Luettu 1946 kertaa)

Gwenhwyfar

  • cinderella
  • ***
  • Viestejä: 478
Georgette [K-11, one shot]
« : 17.04.2013 07:44:14 »
Nimi: Georgette (Is This Wrong Or Am I Just Different?)
Kirjoittaja: Gwenhwyfar
Ikäraja: K-11
Beta: révolution - suuri kiitos hänelle (:
Paritus: Adriana/Georgette
Genre: Femmeshlash, Fluff, (Deathfic)
Haastee: "And Bob's Your Uncle!" - Kirjoitushaaste Englanniksi.
Summary: She had a dream about her fictional crush. In the dream her name was Georgette.
Varoitukset: Maininta seksistä.
A:N Ensimmäinen tekstini englanniksi finfanfuniin. En ole aikaisemmin kovin tällaisisessa tarinamuodossa englanniksi kirjoittanut. Suuri kiitos révolutionille betailusta!


Georgette

Once upon a time, there was a princess. She was beautiful, no, more than beautiful, and she had long, red hair which she usually kept on a high ponytail. Her eyes were like pure gold: their yellow was so warm that it melted hearts from thousands and thousands of men. And the heart of one woman.

But she was shy and usually locked herself into her room. The princess, her name was Adriana, wrote. She wrote and wrote and wrote till her hands were black from the ink of her quill. Princess Adriana wrote about a girl. The girl was an ordinary country girl who dreamed about a princess, her princess, not a prince. Princess Adriana made the girl to be so beautiful from the inside that she fell in love with this character. Loving a fictional girl was okay for Adriana, but not for her father, the king. So Adriana kept those stories hidden in a locked box under her bed and hoped that no one would ever know about what she had written.

“Go to bed, Deary.” The King said after he had knocked on the door and opened it.
“Yes, dad.” Princess Adriana answered with a big smile.
“Good night.” The King said and gently kissed Adriana on her forehead.
Adriana took the candle that was quietly burning at her wooden desk and put out the flame. She crawled into her unmade bed and fell asleep in a second.
She had a dream about her fictional crush. In the dream her name was Georgette. She had a light brown bob haircut, almost frighteningly light eyes that had a hue of blue in them, and pale skin. She was tall, but not that skinny. Georgette had the most wonderful voice. It wasn’t a regular girl voice, but nice and low like the purr of a kitten. In the dream they kissed, Adriana and Georgette. It felt so real that when Adriana woke up, she was able to smell Georgette’s sweet and sour scent in the air.

Knock to the door.

Princess Adriana got up and walked to the door very, very joyfully because of the dream and Georgette.
“Morning.” She said to the servant behind the door.
“Morning, Princess. I’m here to take you to dress up.” The servant said.
“For what?” Adriana asked.
“For the proposal ceremony, of course.” The servant answered. Adriana’s happiness was gone in a blink of an eye. She had forgotten that today she was meant to choose her future husband.
“Oh… Alright.” Adriana said sadly. She didn’t love any man. She loved Georgette.

The servant and Princess Adriana walked to the huge dressing room. There were dozens of servants to make her ready, but one of the girls caught her attention. The girl beckoned for her to come and try the dress in a smaller room. Just Adriana and the girl, who looked just like Georgette.
“Thank you.” Adriana said when the girl opened the door to the smaller dressing room.
“You’re welcome, your highness.”
“Call me Adriana.” Adriana said and looked the girl directly into her eyes.
“Georgette.” The girl said and smiled to Adriana.
Adriana’s heart skipped a beat. The girl, whose name was Georgette, looked just like the Georgette in Adriana’s dreams and stories. They looked at each other for a while. They both knew one another, even though they had never met. Something found its place in Adriana’s heart. The same thing happened to Georgette, and they kissed.
It started gently, but little by little it turned into a passionate kiss. The door was locked and no one was looking for the two lovers. Adriana and Georgette made love just before Adriana was meant to choose her husband.

***

So the day came. The wedding day of Adriana and prince Sebastian. Adriana was blue. She did not love the Prince, she loved Georgette. She didn’t dare tell the king that she had an affair with a girl, a servant girl, so kindly and silently she walked to the altar wearing the most beautiful wedding dress ever seen. Prince Sebastian loved her, and he thought that Adriana felt the same way. He was handsome. Anyone else would have loved him, but not Princess Adriana.
Slowly Adriana walked, and everyone watched her. All of the girls on the court were jealous, except Georgette. She was angry and blankly watched her girl get married from the back of the church.
“I do.” Prince Sebastian said with a smile. Then was Adriana’s turn to say ‘I do’, but she didn’t. It was so quiet that you could almost hear Adriana’s heart beat. She did not know what to do. She didn’t want to get married, not with a man. Georgette’s and Adriana’s eyes met. They watched one another for a while, till Georgette did a tiny, nearly invisible nod.
“I don’t.” Adriana said with an audible voice.
“What?” Asked Prince Sebastian. He couldn’t believe his ears.
“What is going on, Adriana?” The King asked angrily.
“I don’t love him.” She started. “I love Georgette.” Adriana pointed her finger at Georgette, who smiled.
Nobody talked.
“What?!” The King finally shouted. “But she’s a girl!”
“I know, but it doesn’t matter.” Adriana said.
“Burn her.” The King said blankly while pointing her finger at Georgette.
“What? No! No, you can’t!” Adriana screamed. Two strong guards took Georgette and dragged her to the bonfire. They tied Georgette to a wooden pole and lighted up two torches.
“No! You dare do that and I swear I will kill you with my bare hands!” Adriana shouted and ran to Georgette. She tied herself to the pole. She took her by the hand. 
“You don’t burn anyone, or you burn us both.” Adrina said with determination. She was sure that now they both could live.
“Burn them.” The King said.
“What? You are going to kill your own daughter?” Georgette shouted angrily.
“She is not my daughter.”
The guards set the pole on fire. The flames licked the pole and the girls till there was only a pile of ash left of the two girls who loved each other. That’s how the story goes, the story of the different princess.

The end.
« Viimeksi muokattu: 10.05.2015 08:44:22 kirjoittanut Pyry »

Funtion

  • Vieras
Vs: Georgette [K-13, one shot]
« Vastaus #1 : 22.04.2013 19:18:15 »
Oon yrittänyt opetella lukemaan enemmän englanninkielisiä tekstejä, koska sen kielen taito on hyvä olla olemassa tuoreessa muistissa. Tosin yleensä luen näitä tekstejä vaan muualle netissä, en juurikaan Finissä, koska musta on vaan jotenkin hölmöä kirjoittaa suomenkielisille foorumille enkuks, jos osaa suomea... mutta kullakin on syynsä tähän ja kehittäähän se kielitaitoa. Suhtaudun kuitekin vähä nihkeästi tähän, yhtä kaikki, eiköhän tämän niele!

“Go to bed, Deary.” The King said after he had knocked on the door and opened it.
“Yes, dad.” Princess Adriana answered with a big smile.
“Good night.” The King said and gently kissed Adriana on her forehead.

Tää kyllä vähän pisti silmiini... koska ne replat kuuluis kirjottaa tyylillä: "Yes dad," princess Adriana answered with a big smile. Joten joo, tässä oli kielioppivirheitä näiden replojen suhteen.

The same thing happened to Georgette, and they kissed.
Oho, sepäs kävi nopeaa. :DDD

It was so quiet that you could almost hear Adriana’s heart beat.
Heartbeat on luullakseni yhdyssana ja luulen myös, että sitä haettiin tässä.

Tää oli tyystin erilainen tyyliltään kuin se sun toinen jota kommentoin, uskoisin kielen vaikuttaneen asiaan. Tässä tää kieli tosiaan oli yksinkertaista, hyvin, mutta se ei haitannut sillä tää on ihan kuin joku lastensatu. Tosi simppeli ja aika opettavainen. :DD Jotkut replat oli aika kuluneita ja ennalta-arvattavia (tai sitten mä oon vaan lukenut liikaa), mutta toisaalta sellainen sopii lastensatuihin. Anteeksi jos tätä ei saisi kutsua lastensaduksi, siltä tää vaan kuulosti. Joltai nykyajan lastensadulta, jossa kerrotaan lapsille et kaikki seksuaaliset suuntautumiset on ihan okei. Jee. :DD

En oikein osaa kommentoida tätä muuten... kielen simppeliys ois vaivannut mua (enemmän), jos aihe ois ollut toinen. Tässä tää nyt toimiki ihan jees. Tykkäsin tästä myös siks paljo enemmän ku edellisestä, kun tässä mä oikeesti tajusin mitä tapahtuu! Se oli hienoa.

Kiitos tästä! : )

Gwenhwyfar

  • cinderella
  • ***
  • Viestejä: 478
Vs: Georgette [K-13, one shot]
« Vastaus #2 : 22.04.2013 19:39:50 »
Hah, kiitos :D en voinut itselleni mitään ja naurahdin tuossa lopussa. Hyvä että nappasit lastensatuideam, siihen pyrinkin. Idea siis oli juuri tämä, että kirjoitan Grimmin satu -tyyppisesti, mutta loppu on vähän erilainen. Kiitos kritiikistä, ja heartbeat kyllä kirjoitetaan yhteen. Anteeksi virheeni.. Kiva jos tykkäsit, ja kiitos ylipäätään lukemisesta (:

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 843
Vs: Georgette [K-13, one shot]
« Vastaus #3 : 07.06.2013 17:03:16 »
Kommaan nyt tätä, vaikka lupauduin kommentoimaan sitä toista, mutta jotenkin sen kommentoiminen tuntui niin vaikealta. Joten otin sitten kuitenkin tämän. Anteeksi tällainen säätö ja viivästys. Kesä saa meikäläisen niin laiskaksi :D mutta joo, asiaan.

Tää oli suloinen. Yksinkertainen, joo, ja aika nopeatempoinen, mutta sadut on sellaisia, joten sellainen annetaan helpommin anteeksi. Oikeastaan tästä löytää just ne saduille tyypilliset ainekset, joten jos havittelit Grimmin satu -tyyliä niin siinä onnistuit kyllä ihan nappiin. Siellä oli klassinen "olipa kerran" ja henkilöhahmojen kauneutta kuvailtiin lähes ylivertaiseksi. Ja sitten oli julma, ymmärtämätön isä ja unelma, joka muuttuu todeksi.

Loppu tuntuu kyllä sadullekin vähän hutiloidulta. Olisin kaivannut sinne jotain enemmän. Vaikka tyttöjen viimeiset sanat toisilleen, Adrianan ajatuksia, jotain, mikä liikauttaisi lukijan sydämessä jotakin. Vaikka heidän kohtalonsa olikin traaginen, se ei oikein tuntunut siltä. Asia kerrottiin, mutta siinä ei ollut tunnetta. Ymmärrätkö? Itse asiassa viimeinen virke havainnollistaa täydellisesti sitä, mitä yritän sanoa:
Lainaus
That’s how the story goes, the story of the different princess.
Tykkään tuosta pilkun jälkeen tulevasta puoliskosta. Se on hyvä lopetus, mutta sitä ennen oleva toteamus, että näin tämä tarina menee, herättää sellaisen mielikuvan, että kirjoittaja väsähti ja päätti lopettaa tarinan vaikka väkisin. Lopputulos on ristiriitainen ja itselle ainakin jäi sellainen fiilis, että olisit pystynyt parempaakin.

Mutta söpö ja herttainen tämä kokonaisuudessaan oli. Kielirakenteissa ei kyllä mitään temppuja tehty, mutta satumaisessa kerronnassa se toimii :)