Kirjoittaja: kvall83
Ikäraja: K-11
//: Arte muokkasi ikärajaa Finin uusiin sääntöihin vastaaviksi.Genre: Draama
Päähenkilö: Remus Lupin
Tiivistelmä: Tylypahkassa järjestetään tanssiaiset. Parin löytäminen ei vain ole kaikille helppoa...
Varoitukset: Rumaa kielenkäyttöä
A/N: Tämä ficci osallistuu sekä
aakkoshaasteeseen että
vitutus-haasteeseen. Betaamaton, joten pahoittelut virheistä.
Maailma ei tietenkään ole minun, vaan J.K.R:n... Kommentit ovat erittäin tervetulleita.
Gynofobiaa"Voi vittujen vittu!"
"Noh noh, kuinkas se meidän kultapoikamme käyttääkään tuollaista kieltä" vitsaili James, joka oli astunut viidesluokkalaisten Rohkelikkojen makuusaliin juuri sopivasti kuullakseen Remuksen puuskahduksen. Kun sänkynsä reunalla istuva poika ei reagoinut mitenkään, James vakavoitui ja käveli ystävänsä eteen.
"Mikä nyt on hätänä?" hän kysyi.
"Ne saamarin tanssiaiset, ne tässä ovat hätänä!" oli Remuksen vastaus. Samassa salin ovi aukeni ja Sirius asteli sisään kasvot loistaen.
"Peter ei suostunut lähtemään kirjastosta, joten jätin hänet sinne", Sirius kuulutti hilpeästi, mutta nähdessään Jamesin ilmeen hänkin vakavoitui ja istuutui Remuksen viereen sängylle.
"Mikä Kuutamolla on hätänä?" hän kysyi Jamesilta.
"Poikaparka jännittää tanssiaisia."
"Jännittää? Tuo on kyllä vuosisadan vähättely!" Remus ei voinut enää pysyä paikoillaan vaan nousi ja alkoi harppoa edestakaisin sänkyjen välissä.
"Viitsisitkö kiukuttelun sijaan kertoa, mikä oikein on ongelmana?" James pyysi liioitellun kärsivällisesti.
"Ongelmana on se, että niihin helvetin tanssiaisiin pitäisi pyytää PARI, eikä minulla hitto vie ole aavistustakaan, ketä pyytää", ärähti Remus vastaukseksi.
"Eihän meilläkään ole", aloitti Sirius mutta vaikeni Remuksen vimmastuneen katseen osuessa häneen.
"Ai ettei ole? James pyytää Lilyä, joka valitettavasti suostuu, ja olen melkein varma, että ketä tahansa leidiä sinä pyydätkin, vastaus on myöntävä. Jopa Peterillä on pari, sillä jostakin kumman syystä Lilyn ystävä Olivia pitää häntä söpönä ja varmasti suostuu hänen parikseen."
"Joten?" uskalsi Sirius kysyä.
"Joten - hemmetti vieköön - minä olen jumalauta ainoa meistä jolla ei ole paria!"
"Voithan sinä pyytää vaikka Abigailia", ehdotti James.
"Tai Veronaa", jatkoi Sirius.
"Tai Kerriä..."
"Tai Sheilaa.."
Tässä vaiheessa Remus näytti siltä, että räjähtäisi kohta, joten James ja Sirius katsoivat parhaaksi vaieta.
"Ettekö te saatanan idiootit ole huomanneet, että minä EN vietä aikaa tyttöjen kanssa?"
"No, siis... tuota..."
"Eihän se... kai... uskoisin..."
"Kyllä, se on ongelma. Minä en vietä aikaa tyttöjen kanssa, koska minä en osaa puhua niille. Tai niiden kanssa. Ihan miten vain."
"Eihän se ole este", oli Siriuksen vastaus. "Minä voin pyytää jotakuta tyttöä tulemaan pariksesi. Varmasti joku suostuu."
"Niin mutta kun minä en HALUA mennä niihin typeriin tanssiaisiin typerän tytön kanssa!"
"Jää sitten pois", oli Jamesin ehdotus.
"En voi. Täysikuu on edellisen viikon lopussa. Minä en voi olla koko hiton viikkoa poissa, se herättäisi kysymyksiä."
Sekä James että Sirius vaikenivat mietteliäinä. Ongelma oli selvästi jossakin muualla kuin tanssiaisissa, mutta kumpikaan ei aivan saanut kiinni siitä, missä se oli. Remus väsyi harppomiseen ja lysähti mahalleen Siriuksen sängylle. Tyynyjen välistä kuului kiukustunutta mutinaa, josta pojat erottivat sanat:
"...typerät tytöt typerine puheineen vaatteista ja meikeistä..." Samassa Siriuksella välähti.
"Kuutamo pelkää tyttöjä! Kuutamo PEELKÄÄ TYTTÖJÄÄ!"
Remus ponkaisi istualleen niin nopeasti, että Jameskin tajusi Siriuksen osuneen oikeaan.
"Sinäkö - ihan oikeasti - pelkäät tyttöjä?"
"En helvetissä!" tiuskaisi Remus, mutta vakavoitui sitten.
"Ehkä vähän. Lapsena minulla ei ollut kuin yksi tyttö leikkikaverina, serkkuni Opal, joka oli neljä vuotta vanhempi, ja piti minua lapsellisena. Ja sitten minulla ei oikeastaan ollut ystäviä, ennen kuin tulin tänne, ja - ÄLKÄÄ NAURAKO!" hän karjaisi Jamesille ja Siriukselle, jotka tärisivät äänettömän naurunpuuskan kourissa. Meni tovi, ennen kuin nämä olivat tyyntyneet sen verran, että saattoivat puhua.
"Onhan tuo nyt hassua. Sinä olet viisitoista ja pelkäät tyttöjä kuin pahainen kahdeksanvuotias."
"Odotahan, kun Peter kuulee tästä", sanoi Sirius yrittäessään pysyä vakavana.
"Mitäköhän Lily sanoo" pohti James puoliääneen.
"Peter EI kuule tästä, eikä Lily sano mitään, koska te ETTE piru vie kerro!" oli Remuksen kiukkuisen katseen siivittämä vastaus. James ja Sirius nyökkäilivät vakavina, mutta kummankin silmissä oli katse, jonka Remus tunsi liiankin hyvin. Tuota pikaa pojat lähtivät omille teilleen mutistuaan ensin hädin tuskin uskottavat selitykset ystävälleen. Remus mittaili hetken lattiaa, kunnes luovutti ja rojahti sängylleen huokaisten:
"Minä olen ihan vitun pulassa..."