Mä mistä löytäisin sut / S

[SiJaILali]

Nimi: Mä mistä löytäisin sut
Kirjoittaja: SiJaILali
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Remus ja Lily sekä heidän äitinsä
Vastuuvapaus: Rowling omistaa hahmot. Minä vaan kirjoittelen saamatta korvausta tuotoksistani.

A/N Sain idean tähän ficiin tästä kappaleesta: Mä mistä löytäisin sen laulun
        Kaipaan kommenttejanne!



Mä mistä löytäisin sut

Lily Evans, sievoisella ärrävialla siunattu 5-vuotias punahiuksinen tytön tylleröinen oli lähdössä hyvän ystävänsä Remus Lupinin syntymäpäiväkutsuille. Remuskin oli 5 vuotta, mutta punaisten pitkien hiuksien sijaan hänellä oli ruskeat lyhyet ja aina hieman sekaisin olevat hiukset. Jos tiedät minkä väristä on maukas toffee tai hiekka järven rannalla, niin tiedät minkä väriset hiukset Remuksella oli. Lilyn ja Remuksen äidit olivat työkavereita keskenään, ja siksi kaverukset tapasivatkin melko usein. Heidän äitinsä olivat floristeja.

Oli pääsiäinen, joten kutsuille saapuessa Lilyllä oli yllään soma vihreä lyhythihainen mekko, valkoiset sukkahousut sekä mustat kiiltävät pikkukengät. Remuksella oli ruudullinen kauluspaita, suorat ruskeat housut ja Robert-serkulta perityt tummat nahkakengät. Äidit jäivät portille halaamaan ja vaihtelemaan kuulumisia, mutta nuoret kaverukset halusivat jo päästä leikkimään yhteistä suosikkileikkiään - piilosta.

Muut kutsuvieraat eivät olleet vielä saapuneet, joten Lily ja Remus menivät leikkimään piilosta kahdestaan. Lilyn pari minuttia aneltua, hypittyä tasajalkaa ja vähän itkettyäkkin Remus suostui jäämään laskijaksi.
"Mene tuonne vajan seinän luo", opasti Lily.
"Okei, lasken kahteenkymmeneen", Remus ilmoitti.
Remuksen alettua laskemaan Lily pinkaisi juoksuun. Mutta hänen kengissään oli kovin sileät pohjat ja se kostautui hyvin nopeasti, sillä alta aikayksikön Lily oli polvillaan maassa. Ei se häntä lannistanut, mutta valkoisiin sukkahousuihin jäi polvien kohdalle vihreät ruohotäplät.
"Valmiina tai ei, täältä tullaan!" huusi kääntymäisillään oleva Remus.
"Ei oo valmista!" ilmoitti Lily ja hän saikin hieman lisäaikaa. Viimein Lily löysi sopivan piilon kompostin vieressä olevan puun oksalta. Kompostissa ei ollut ollenkaan kantta, joten siitä lähtevä haju oli sanoinkuvaamaton.
"Lemus, saa tulla!" huudahti Lily.
Remus aloitti etsinnät edeten järjestyksessä vajan luota kohti pihan oikeaa kulmaa, missä sijaitsivat komposti ja paksuoksainen lehtipuu. Lily joutui antamaan monta äänimerkkiä, eikä Remus siltikään löytänyt häntä. Lopulta Remuksen ollessa selin kompostiin päin väsyneen Lilyn ote puusta heltisi ja hän luiskahti suoraan kompostiin. Järkytys oli suuri Lilylle, sillä mullan ja löyhkän lisäksi kompostissa oli myös vielä maatumatonta ruokaa ja ällöttäviä hyönteisiä.
"Mä mistä löytäisin sut", rallatteli Remus huolettomasti.
"Mämmistä löytäisit mut!" vastasi Lily kurottautuen pois kompostista.

[Solembum]

Hyvää iltaa kommenttikampanjasta!

Tämä oli ensimmäinen lukemani ficci tällä "parituksella", ja vieläpä ilmeisesti jonkinlaista AU:ta, jos kerran Lilyn ja Remuksen äidit olivat floristeja. Olen siis juuri lukenut elämäni ensimmäisen Lily/Remus -ficin sekä Potter-AU:n.
Lily/Remusta en ole koskaan ajatellut mahdollisena parituksena sen syvällisemmin, mutta sopisivathan ne toisilleen oikeastaan ihan hyvin. Tässä ficissä ne tosin olivat lapsia, joten yritän hiljentää kieroutuneen parittajanmieleni ja ajatella, että vaikka ne ficissä olivatkin yhdessä, se ei välttämättä tarkoita sitä, että niistä tulisi koskaan mitään muuta kuin ystäviä. Ehkä hyviä ystäviä : )

Ficin idea oli ihan hauska ja kaikkitietävä kertoja sai kaiken kuulostamaan suloiselta sellaisella hieman humoristisella tavalla. Lucyn ärrävian korostaminen on hyvä esimerkki siitä. En löytänyt kirjoitusvirheitä ja teksti oli sujuvaa. Juoni tuntui kuitenkin katkeavan kuin seinään. Tavallaan pidin ficin lopetuksesta, mutta koska tämä oli niin lyhyt, olisin toivonut raapale-tyylistä lopetusta, joka jollain tavalla saa itsensä erottumaan muusta tekstistä ja melkeinpä näyttää stop-merkiltä. Sellaista, joka sanoo, että tähän tämä loppuu, elä sen asian kanssa.

Silti Remuksen rallattelu oli suloista, ja sen ohella tykkäsin erityisesti ruohotahroista Lilyn polvissa. Ne olivat suloisia yksityiskohtia ja saivat koko ficin kuulostamaan jollakin tavalla lapselliselta, kuten myös tämä virke, jossa Remusta verrataan hieman koomisestikin Lilyyn:

Remuskin oli 5 vuotta, mutta punaisten pitkien hiuksien sijaan hänellä oli ruskeat lyhyet ja aina hieman sekaisin olevat hiukset.

Tykkäsin, suloinen tilanteenpalanen.

[SiJaILali]

Uuu, kiitos! Oli mukavaa lukea kommenttiasi Yritin lisätä erilaisia yksityikohtia piristämään tekstiä. Itsekin ajattelin tuota ficciä kirjoittaessa, että sen olisin voinut lopettaa jotenkin muutenkin, kuten esim. että Remus auttaa Lilyn pois, Lily suree likaisia vaatteitaan, mutta Remus ottaa Lilyä kädestä kiinni ja he lähtevät kertomaan Lilyn äidille kuinka hassusti kävi.. Mutta päädyin kuitenkin tuohon lyhyeen ja asiat hieman epäselviksi jättävään lopetukseen, osittain laiskuuttanikin.

Mutta iso KIITOS kommenteista