Kommenttikampanja tervehtii!
Minua jäi Potter-kirjoissa kovasti vaivaamaan, että mikä kumma lopulta käänsi Lilyn vihanpidon rakkaudeksi, ja on kiva kun siihen tartutaan fikeissä muutenkin kuin väittämällä, että "rakkaudesta se hevonenkin potkii.." Vaikka tässä käytiin läpi suuria tapahtumia muutamilla virkkeillä, niin tuntui todelliselta, että jostain pienestä tapahtumasta jää mieleen itämään, että josko sittenkin. :)
Hihi, tykkäsin tuosta kirjan nimestä, ja voin niin kuvitella kuinka Lily juoksee kirja päänsä päällä ja ilme valahtaa, kun hän näkee Jamesin. Salaliitto ja 'kumma veto' olivat myös kivoja sanavalintoja.
Pari kirjoitusvirhettä tähän oli lipsahtanut. Sanassa 'enää' oli lopussa ylimääräinen n-kirjain, ja toisekseen Rohkelikko tuvan nimenä kirjoitetaan isolla, joskin kyllä rohkelikko merkityksessä 'tuvan jäsen' pienellä. Mutta eikös muuten sieppiä etsivä huispausjoukkueen jäsen ole etsi
jä? Mut täytyy tunnustaa, että että 'etsivä' tässä merkityksessä kuulostaa äärettömän söpöltä!
Vaikka Lily yrittää näyttää välinpitämättömältä hän kuitenkin tunsi kummaa vetoa tuota sittenkin inhimillistä poikaa kohden.
Tässä kaiketi olisi loogisempaa, jos myös
tuntee olisi preesensissä. ^^
Jamesista oli kiva nähdä inhimillinen puoli tuollaisen pelon kautta, jota suosituinkaan poika ei pysty hallitsemaan. Onneksi Lily sattui samaan katokseen, kun muuten ei kai olisi Harrya. :D