Ikäraja: Sallittu
Genre: angst ja fluff
Paritus: Rose/Scorpius
Tiivistelmä: Niinhän se on; kaamean onneton on se joka ei saa rakastumaan itseensä, ei ainuttakaan. Voi sua, onneton, noinko vaikeeta se on? Kummaa miten et saa rakastumaan itseesi, et ainuttakaan, yhtään ketään. Miten säälittävää.A/N: Mä jostain syystä halusin kirjoittaa new generation -fluffyä, ja osallisena saattaa olla Lils ja Sylkemispeli.
Kiitos, muru!
Haasteet: Ystävänpäivähaaste III, Yhtyeen tuotanto -haaste (Maija Vilkkumaa) kappaleella
Noinko vaikeeta se on?
Niinhän se on
kaamean onneton
on se joka ei saa rakastumaan
itseensä ei ainuttakaan
voi sua, onneton
noinko vaikeeta se on
kummaa miten et saa rakastumaan
itseesi et ainuttakaan
yhtään ketään
miten säälittävääKuka paskiainen oikein keksi ystävänpäivän? Tai pikemminkin kuka päätti järjestää "ruusutempauksen" näin ystävänpäivän kunniaksi? Täällä? Tylypahkassa? Suoraan sanottuna ei ole mitään ideaa siinä että jokaisen pojan on annettava ruusu tytölle josta tykkää. Tai siis, entä jos tykkääkin kahdesta tytöstä? Veljelläni Hugolla on kyseinen ongelma. Minä ehdotin että hän katkaisisi ruusun ja antaisi puolet toiselle ja puolet toiselle tytölle. Hugo ei tainnut oikein innostua asiasta.
Okei, suurin osa kiukuttelustani johtuu siitä että olen mustasukkainen. James tykkää Norasta. Albus tykkää Sandrasta. Hugo tykkää Macmillanin kaksosista. Yksi puuskupuh tykkää Domista. Ja Luke tykkää Lilystä. Kukaan ei tykkää minusta, Rose "Hikke" Weasleystä.
Kuljen suutuspäissäni muodonmuutosluokasta suureen saliin. Kasaan lautaselleni summassa jotain ruokaa, vaikken edes ole nälkäinen. Ohitseni kulkevat sukulaiseni ja ystäväni toivottavat minulle hyvää ystävänpäivää. Yritän hymyillä jokaiselle, ja minua harmittaa kun kukaan ei jää juttelemaan sen enempää.
"Tuota, Rose Weasley?" kuulen ujon pienen äänen takaani ja käännyn ympäri nähdäkseni tumman ensiluokkalaisen luihuistytön, joka pitää kädessään verenpunaista ruusua. "Minun... minun käskettiin tuoda tämä sinulle. Minulle luvattiin siitä kaksi kaljuunaa."
Tyttö ojentaa ruusun minulle ja kipittää tiehensä ennen kuin ehdin sanoa sanaakaan. Katson ruususta roikkuvaa pientä valkeaa lappua.
Hyvää ystävänpäivää Roselle! Rakkaudella Scorpius.Vilkaisen luihuisten pöydässä istuvaa poikaa joka punehtuu katseeni alla. Hymyilen. Tosiaan, ei ystävänpäivä olekaan hullumpi idea.