Title: Kohtalon ivallinen nauru
Genre: angst
Author: hymykuoppa
Paring: Draco/Hermione
Raiting: S
Warning: Vihjaillaan kaunistellusti kuolemaan.
Summary: Viholliset ovat aina vihollisia. Kun vihollinen saapuu liian lähelle, omat tukijoukot tulevat hätiin – halusit sitä tai et.
A/N: Miulla on tällanen ajatus uiskennellu päässä, joten iskin sen sitten ihan sanalliseen muotoon myös. Ehkä vähän samanlainen kun kaikki miun angstiraapaleet, mutta eipä paljon haittaa :')
Kohtalon ivallinen nauru
Hyytävä tuuli syleili häntä illan hämärässä. Kietoutui ympärille kuin pyytäen nousemaan ja jatkamaan matkaa. Vaan hän ei halunnut nousta ja jatkaa.
Hän halusi palata.
Palata takaisin eiliseen. Päivään, joka oli paljastanut hänen suurimman heikkoutensa. Hetkeen, joka oli määrittänyt toisen ihmisen kohtalon - takaisin suudelmaan. Hiljaisuuden ivallinen nauru täytti hänen korvansa. Se nauru huusi pojalle: ”Mitä minä sanoin! Miksi et kuunnellut?”
Kyynel vierähti viileälle poskelle. Kehosta vapautuva kaipuu jatkoi matkaansa leualle, poika ei estellyt sitä. Joka henkäyksellä kaulan ympärillä oleva solmu tuntui kiristyvän, jokainen henkäys sai hänet toivomaan kuolemaa. Maassa makaava kuraverinen oli ollut hänen saavuttamaton unelmansa, vastarannan prinsessa.
Ja suurin heikkous.