Teetä matolla [Remus/Sirius, K-11, one-shot]

[lurikko]

nimi: Teetä matolla
kirjoitettu: 20.8.2009
paritus: Sirius/Remus
ikäraja: K-11
genre:  slash, one-shot

A/N: Ehkä HBP:n näkeminen leffana innosti, koska jostain syystä kirjoitin ficin! Hämmentävää, mutta palautteesta tykätään joka tapauksessa! Ai niin, kertojan inspiraationa on yksi luku Kapteeni Corellin mandoliinin alusta (josta en olekaan lukenut kuin pari lukua, mutta ei välitetä siitä).

*

 
Teetä matolla

Ai mitkä astiat keittiön pöydältä? Niin se muki, mutta siinä on vaan kahvia ja minä kyllä ajattelin juoda vielä tänä iltana. Ei se näytä sotkuiselta, se näyttää vaan siltä että täällä eletään, et kai sinäkään halua antaa muunlaista vaikutelmaa. Ei, minä en aio jättää sitä siihen, minä vaan tiskaan sen vähän myöhemmin. Ihan totta Remus, sinä olet kyllä joskus aika rasittava.

Ja minä olen sitten ihan oikeasti tätä mieltä. Älä pyöritä silmiä, minä olen ihan tosissani. Sinä tykkäät siivota vähän liikaa. Ei se mitään jos asuisit yksiksesi mutta tässä tilanteessa tuo nyt on vaan aika epäkohteliasta. James olisi ihan takuulla samaa mieltä. Ai Lily? Lily onkin nainen. Ja mattojen puhdistaminen on ihan turhaa, eihän niissä edes näy mitään. Et sinä voi olla pölylle allerginen, sehän on vähän kuin tiivistynyttä ilmaa. Mitä sinä naurat, lopeta jo.

 No suoraan sanottuna tekee kyllä vähän mieli miettiä, minkä takia minä edes pyysin sinua tänne asumaan. Ai en pyytänyt, se ei kyllä nyt ole oleellista. Minä varmaan pyysin eleettömästi. Mutta joka tapauksessa sinä pidät tämän paikan ihan liian siistinä, minusta alkaa tuntua kuin asuisin jonkun toisen kämpässä. Viitsisitkö sinä millään olla juomatta teetä, kun minä puhun sinulle? Ai et. No kaada minullekin. Ei minä en tykkää teestä, yritän vain hoitaa parisuhdetta. Joo joo, parisuhdetta. Älä viitsi näyttää siltä että sinua naurattaa.

Voi paska, katso nyt tuota mattoa. En minä välitä pölystä, mutta sen jälkeen kun sinä muutit tänne, teetä on ollut ihan jokaisella matolla. Eteisen matollakin on kaksi läikkää, tajuatko? Toinen on sitä sinistä teetä, jota sinä juot silloin kun olet järkyttynyt. Se oli varmaan se yksi ilta. Ei se ollut riita, pieni erimielisyys. Minä saan hemmetti suuttua mistä minä haluan! Ja sinä tulit sitä paitsi puoli kahdelta etkä yhdeltä, ja minä olin valvonut KAKSI TUNTIA odottamassa sinua. Minä olisin voinut nukkua sen ajan! Mitä sinä siinä naurat, pää tukkoon ja juo sitä teetä. Äläkä kaada loppujakin matolle. Hei ei se ole minun vikani jos sinä näytät tuollaiselta.

Älä nyt viitsi puhua kertomisesta. Kyllä James tajuaa. Hitto etkö sinä nähnyt hänen ilmettään, kun hän kävi täällä viimeksi? Minä en tajua, miksi ihmeessä hän kommentoi sitä sänkyjuttua. Siis niin kuin minä muka en voisi vaan yksinkertaisesti pedata sänkyäni. Joo joo, ei minulla yleensä ole tapana pedata sänkyä ennen aamuyhdeksää, mutta ei se kuitenkaan tarkoita, etten minä olisi nukkunut siellä. Ja kyllä minä saan mennä omaan keittiööni ilman paitaa jos minua huvittaa. Melkein sama asiahan se on mennä ilman housuja. Ai miten niin tajuat mistä James järkyttyi, minusta se virnuilu oli kyllä ihan turhaa.

Mistä minä puhuin? Ai niin, ei hänelle tarvitse kertoa. Minua ei oikeastaan kiinnostaisi kertoa kenellekään. Älä koske minun olkapäätäni tuolla tavalla, se on vähän herkkä. Remus! Minun pitää mennä kohta töihin! Minä en voi ruveta tähän nyt, ihan totta! Kädet pois, älä ääääh viitsisitkö olla liikkumatta? Jep, minua kutittaa, mitä ihmeellistä siinä on? Ei en minä tarkoittanut -

Voi luoja. Minä en saa henkeä. Ihan totta Remus, sinä vielä tapat minut. Minä en saa henkeä. Minä en pysty edes puhumaan. Älä naura, nyt pitää hengittää. Sinä voit kertoa Jamesille jos haluat, anna minun nyt vaan hengittää rauhassa. Ja Peterille, okei. Kai se pitää ennen pitkää tehdä. Voi luoja että minun selkääni sattuu. Huomasitko sinä sitä taulua? Minä en kyllä tajunnut yhtään mitään. Kyllä ne voivat odottaa vielä puoli tuntia. Ei minulla ole kiire minnekään. Ai miten niin pitäisikö sinun myydä asuntosi? Etkö sinä vielä myynyt sitä? Mihin sinä sitä muka enää tarvitset? Minulla on paljon tilaa täällä, ei hitto Remus, minä en ihan totta pysty hengittämään -

Sinulla on kivat lapaluut. Ai teetä matolla, kuka hitto siitä välittää?

[Sisilja]

Hymyilen leveästi vielä toisellakin lukukerralla. Tämä todella on teksti, jota voidaan nimittää hyvänmielenficiksi! Pidän Sirius/Remuksesta valtavasti ja tästä parista kirjoitetaan kiitettävän paljon. Vaikka olen lukenut monia ficcejä näistä kahdesta, tässä oli jotain kerrassaan omaperäistä, viehättävää kekseliäisyyttä, nimittäin tämä kerrontatyyli! Aivan ihana, humoristinen ja elämänmakuinen, en muista koskaan aiemmin törmänneeni tällaiseen. Yksinkertaisesti rakastuin.

Lisäksi käsittelit tässä molempia, sekä Siriusta että Remusta, mielestäni oikein uskottavasti ja varsinkin hauskasti. Pystyin kuvittelemaan mielessäni selkeästi, kuinka Remus virnistelee teemukinsa takaa Siriuksen yrittäessä kiemurrella pois totuuden kertomisesta ja suhteen julkiseksi tekemisestä. Pikkuiset yksityiskohdat, kuten Lilyn mainitseminen (niin, sehän on nainen, totta kai se ymmärtää siivoamisen päälle!) tai Remuksen sininen järkytyksenlievitystee, olivat minusta parasta. Toki teksti oli ehyt ja selvästi yhden teeman ympärille rakennettu kokonaisuus, mutta minä ihastuin pieniin kekseliäisyyksiin.

Sitten vielä täytyy erikseen hihkua, kuinka suloinen tämä oli! Niin ihanan suloista arkikuvausta, mutta mikään ei silti veny siirappisuuteen asti. Oi, pidin tästä ja paljon. Kiitos!

[FlowerLadies]

oi, aivan iiiihhhana! minä tykkään siisisisiisiis ihaihaihaihan hirveänä tästä kirjotustyylistäsi! teksti oli niin sujuvaa ja ihanaa, ja tuo Siriuksen monologi, AH!!! ihana Remus! <3

 kiitos tästä ihanuudesta! 

[RoastedGarlic]

Olipas herttainen. Kirjoitustyyli oli loistovalinta juuri tähän tarinaan ja tähän ficciin. (En ole lukenut Kapteeni Corellin mandoliinia, joten en osaa tätä vaikutteiden ottamista kommentoida millään tavalla.) S/R nyt tietenkin on mulle OTP, joten olen onnellinen, kun heistä kertovassa ficissä on jokseenkin kaikki kunnossa. Tykkäsin juuri tarinan arkisuudesta ja miten kaiken valituksen läpikin se onnellisuus paistoi läpi.
Minun mielessäni kertojanääni kuulosti enemmän Remukselta ja olisi helpompi kuvitella tässä roolit toisinpäin, mutta kukin taaplaa tyylillään.
Kiitoksia sunnuntain piristämisestä, RG leikkii nyt palaavansa lukemaan niitä tenttikirjoja...

[Suskiih]

En yleensä kommentoi ficcejä ainakaan kännykällä, mutta nyt on vaan ihan pakko tehä poikkeus! Koska tää ficci on ihan uskoattoman mahtava ja oot ihana kun kirjotat mun lempiparituksella tällästä ihanaa Tää kirjotustyyli toimii hienosti ja tää oli uskomattoan söpö ficci. Voin hyvinkin kuvitella Siriuksen tuohtuneena siitä, ettei Remus ota häntä vakavasti Ficci päättyi supersöötisti ja mua alkaa sattua käsiin ja en taida tosiaankaan rakastaa kännykällä kommentoimista. Kiiiiitos ficistä, oli suuri ilo lukea <3

[lurikko]

Onpa kiva saada pari vuotta sitten kirjoitettuun ficciin kommentteja! Pääsee itsekin tarkastelemaan sitä vähän uudesta vinkkelistä näin pitkän ajan jälkeen


Mustalupiini, kiitos! Hih

Susimus, kiitos! On aina kiva kuulla jos on onnistunut kirjoittamaan jotain, öööh, kepeää, ilman liikaa siirappia, se on niin häilyvä raja Nyt kun luin tämän uudestaan, mietin että mistä ihmeestä se Remuksen sininen tee oikein tuli. En itse juo kauheasti teetä mutta jotenkin musta ajatus sinisestä teestä tuntuu äärimmäisen epäluonnolliselta, eikös tee yleensä ole ruskeaa No, ehkä taikamaailmassa on asiat toisin.

FlowerLadies, kiitoksia Remus on aina ihana, ottaisin poikakaveriksi jos se ois todellinen ihminen.

RoastedGarlic, kiitos Hmmm, luulen että itse ajattelen kertojaääntä Siriuksena sen takia, että kertojasta tulee mulle melkoinen häslärimielikuva sekä kertoja höpöttää aika lailla, ja varsinkin tällaisessa kepeämmässä genressä itse ajattelen helposti Siriuksen häslääjäksi ja Remuksen rauhalliseksi. Toisaalta nää on aina niin mielipidekysymyksiä, ja jos rupean oikeasti pohtimaan mikä mun Siriuksen kertojaäänestä tekee muka niin Siriusta, en enää oikein löydä selkeitä vastauksia. Ehkä myös jotenkin koen Remuksen kertojaäänen helpommaksi kirjoittaa, Siriuksen kanssa se on enemmän sellaista että koitan vähän sohia sinne päin ja toivoa parasta

Suskiih, huippua että nyt kommentoit! Kännykällä kommentoiminen kyllä kuulostaa urhoolliselta, itselläni on niin vanha puhelin ettei sellaisesta voi ees haaveilla Ja ihanaa että tykkäsit ficistä, mun mielestä koko tarinaa kuvaa aika mukavasti se mitä sanoit, se että Sirius on tuohtunut koska Remus ei ota häntä vakavasti

[nnora]

Luulin aluksi, että tämä on Remuksen näkökulmasta mutta sehän olikin Sirius! Tykkäsin todella kirjoitustyylistä, jotenkin todella hauska ja erikoinen kirjoitustyyli, oon lukenut monenlaisia ficcejä mutta tämä tyyli on ihan uusi mulle. Nice!

Ajatukset olivat jotenkin niiin Siriuksen tyylisiä vaikken itse olekaan näitä tajunnut ajatella. Tämä oli jotenkin niin aikuis-Siriusmaisesti kirjoitettu eikä mitään sängystä sänkyyn-liitelyä, kevyttä elämää, naurua ja kelmeilyä niin kuin monesti. Tässä Sirius on Sirius silti vaikka Aikuinen isolla aalla. Mä tykkäsin siitä.

Voin hyvin kuvitella Siriuksen kommentoimassa Remuksen liiallista siivousta(mikä on ihan ymmärrettävää, Sirius on Sirius ja Remus... no, Remus ja voin kuvitella hänen siivousintoilijaksi. Tervetuloa vaan siivoamaan munkin huone asumattoman näköiseksi. Se todella näyttää asutulta ) ja valittamassa teeläikistä matoissa. Mä kylllä vähän ihmettelen, miten ne läikät sinne mattoihin onkaan saatu, vaikea kuvitella, että Remus ihan yksinään sitä teetä sinne matolle niin paljoa läikyttelisi. Mutta toi sininen tee on kyllä vähän hämäävä. >)

Mutta tämä on ihanan suloista tekstiä, tykkäsin todella paljon! Kirjoitusvirheitä en löytänyt ja teksti soljui sujuvasti eteenpäin. Ja loppu... ah. Tykkääntykkääntykkään tästä! (:

Lempikohtiani:

Ai Lily? Lily onkin nainen. Ja mattojen puhdistaminen on ihan turhaa, eihän niissä edes näy mitään. Et sinä voi olla pölylle allerginen, sehän on vähän kuin tiivistynyttä ilmaa. Mitä sinä naurat, lopeta jo.

Vai tiivistynyttä ilmaa... No, mäkin otan tuon syyksi sitten, kun pitää seuraavan kerran siivota.

Ai miten niin tajuat mistä James järkyttyi, minusta se virnuilu oli kyllä ihan turhaa.

No, mäkin saatan kyllä ymmärtää vaikkei Sirius ymmärtäisikään

Kiitos tästä, hyvää uutta vuotta!

[planeettabaletti]

Tämä oli aivan ihana. Pidän hirveästi sun tyylistäsi kirjoittaa, se on kevyttä mutta kuitenkin tarpeeksi vakavaa ja sun huumori on myös tosi ihanaa. Olen lukenut jotakin muitakin sun ficcejä ja ne on kaikki olleet yhtä mahtavia.

Olen vähän vielä uusi tämän kommentoinnin kanssa, enkä muutenkaan usko, että tarvitsisit rakentavaa palautetta, joten -

Sirius/Remus on loppuun asti lempiparitukseni ja mun mielestä tässä korostuu juuri ne niiden kummankin parhaat luonteenpiirteet. Tästä tuli ehdottomasti hyvä fiilis, mukava olo.

[Midnight]

Ihan mielettömän ihana!

Tää oli mun mielestä  ihan sairaan upea! Sirius oli just sellanen oma itsensä, niinkuin oli Remuskin.
Tää todellakin sai paremmalle mielelle ja muutenkin vaikka lukisi jo kolmatta(toista) kertaa niin silti jaksaa nostaa hymyn huulile!
Muutenkin mä tykkäsin siitä tee-aiheesta mikä tässä tuli hyvin esille. On helppo kuvitella tilanne, jossa Sirius koittaa selvittää poikien yhteisiä "sotkuja", mutta Remus vaan juo teetänsä. Niin, ja koittaa olla nauramatta. 

[FractaAnima]

Haha, tosi hauska.
Ihan mieletön idea kirjoittaa vastaavaan tyylilajiin. Tuli hinku itsekin kokeilla.
Ja Sirius/Remusta pidän ihanana parituksena, ja uskon vakaasti, että he kuuluvat toisilleen, mutta en tiedä olenko juurikaan aiemmin sitä lukenut. Nyt olen ja pidin siitä. Ja muutenkin, tämä on jotenkin vaan niin ihana. Hauska ja iskevä.

Me like a lot.
-Frac

[Mustekehrääjä]

Koska olen avannut jo sanaisen arkkuni kerran, niin avataan se toistekin.

Aivan ihastuttava ficci. Tämä oli mukavasti rakennettu, etenkään kun tällaista harvemmin pääsee lukemaan, kivaa vaihtelua. Hahmot tuntuivat luontevilta ja uskottavilta, propsit siitä, etenkin kun kyseessä on yksi lemppariparituksistani. Remus ja tee... <3 Sirius ja sen monologi. <3 Aivan ihastuttava ficci, tästä tuli kivasti hyvälle mielelle, kun oli reilun tunnin lukenu ruotsin sanoja. Kiitos tästä lukukokemuksesta. (:

[Fidea]

Tästä ficistä tulee niin hymy! Oon tainnu lukee tän aikasemmin mut silti tää ficci sai mua virnistelemään näytölle Sirius oli niin suloinen tuollainen höpsö. Remus yllätti mut aika hyvin, kun hänkin hihitteli Siriuksen jutuille. Juu taisit varmaan jo tajuta, että pidin?

[haryu]

Yritin lievittää Remus/Sirius-nälkääni ja onnistui kutakuinkin hyvin
Näin aika sanattomana lainailen muiden kommentteja. Esimerkiki Sisiljan kommentissa oli paljon selasta mitä halusin sanoa tässä kommentissa. Iysekin tykästyin kamalasti näihin pikkuasioihin, siniseen teehen, Remuksen nauruun.. Luetellaan sitten vähän lisää näitä hauskoja kohtia. No ihn ekana tämä kahvikuppi. Se oli vaan jotenkin niin ihanasti laitettu tähän Joo, se on ärsyttävää että kaiken täytyy olla niin justiinsa, ihan niin kuin talosta käytäisiin vain viikottain pyyhkimässä pölyt, muuta elämää ei olisikaan. Hihitin ihan jatkuvasti, kun teksti oli niin sanarikasta ja sujuvaa (naureskelin hieman ärtyneenä sille, että Lily on nainen --> eivät n kaikki naiset siivousintoilijoita ole o/) Viimeinen kappale sai mut repeämään täysin Sirius-raukkaa, kun tuli hieman tukalat oltavat Ja viimeinen lause oli jotenkin Siriusmainen Ihanaihana ficci <3
Oho, en mä nyt ihan sanaton ollut..

-Ways

[Jannice]

Tämä oli jotenkin niin ihana ja ihanan Siriusmainen. Koko tekstin aja oli ihan vaan pakko hymyillä ja ton viimeisen lauseen kohdalla sulin lopullisesti täysin. Kirjoitus oli sujuvaa, paritus oli yksi ihanimmista, enkä edes löytänyt virheitä. Sirius on ihana. ( Ai miten niin toistelen sanaa ihana? No koska tämä on ihana. )

[Thelina]

Etsin Vuosi vuodelta -kommenttihaasteeseen vanhoja Sirius/Remus -suosikkejani ja löysin tämän aarteen. Olen lukenut tämän vaikka kuinka monta kertaa ja joka kerta naurattaa tuo Siriuksen kertojanääni, miten Remus nauraa hänen jutuilleen ja miten Siriuksesta on melkein sama mennä keittiöön ilman housuja kuin ilman paitaa Tämä on hauskasti toteutettu niin, että pysyy kartalla muistakin hahmoista, vaikka ainoastaan Siriuksen näkökulma ja kerronta ovat käytössä. Toimii hyvin tällaisena lyhyenä ficcinä, pidemmän päälle voisi olla raskasta lukea tähän tyyliin. Tykkään myös siitä, miten Siriuksen silmien kautta kuvataan hauskasti näiden parisuhdetilannetta ja arkea sekä tietenkin sitä, pitäisikö muille kertoa vai ei. Loppu on ihana - varsinkin tuo kommentti sinulla on kivat lapaluut. Ihan ymmärrettävää, ettei enää ole väliä, vaikka matolla olisi vähän teetä.