Author: Crywell
Fandom: Avatar the Last Airbender
Pairing: Toph/Zuko
Genre: fluffy, angst
Raiting: Sallittu
Disclaimer: en saa mitään, tekijät Michael Dante DiMartinon ja Brian Konietzkon, sarjan tuottanut Nickelodeon ja kun minä näistä jutuista tiedä mitään niin listaanpa ajankulukseni heidät kaikki.
Summary: Toph miettii, onko hän sokeudestaan huolimatta tarpeeksi Zukolle
A/N: Halusin kirjottaa näistä kahdesta ja jotain lyhyttä, ja tälläinen pätkä siitä tuli. Ajattelin sijoittuvaksi muutamien vuosien päähän sarjan loppumisesta.
I can never look into your eyes
Sitä halusi potkia kiviä, repiä maan auki ja nostattaa ja murskata vuoria. Joku olisi voinut sanoa sitä vihaksi, puhtaaksi, kiehuvaksi raivoksi, mutta ei mun kohdallani. Mun kohdallani se oli jotakin muuta.
Se oli sitä, kun maattiin vierekkäin hänen leveässä sängyssään, hänen kädet lanteitteni ympärillä ja minun kädet hänen kasvoillaan. Sitä kun peitto oli kirkkaanpunainen, muttei minulle. Sitä kun hänen silmänsä tuikkivat takassa palavan tulen valossa, mutteivät minulle. Sitä kun hän katsoi silmiini, mutten voinut vastata katseeseen.
“Ei sillä ole väliä.”
Tottakai sillä on väliä.
Kun me seisotaan yön pimeydessä korkealla kalliolla, ja tuuli suhisee mun pitkissä hiuksissani, meri aukeaa edessäpäin tyynenä, heijastaen kaikki taivaan tuhannet ja tuhannet tähdet. Muttei mulle, mä en näe sitä mitään, enkä mä näe hänen kasvojaan, en nyt enkä koskaan.
“Anteeksi, etten mä voi ikinä katsoa sua silmiin.”
“Ei sillä ole väliä.”
Tottakai sillä on väliä.
Ja mä pelkään. Haluan nostattaa vuoria, murskata vuoria, repiä maahan kilometrejä syviä railoja ja järisyttää maata niin että taloja sortuu, sitä se on, minun pelkoni. Enkä osaa purkaa sitä itkemällä, vapisemalla tai mitenkään muuten. En osaa purkaa sitä valvomalla öitä tai painautumalla hänen kylkeensä, että hän voi paijata pelon minusta pois. Puran sen aggressiivisena riehumisena, tuhoan asioita niin kuin toivon että voisin murskata pelkoni. Pelkoni, että jokin päivä sillä on hänelle väliä.
