Korttitemppuja // [Astoria/Draco, S, raapale.]

[Aapo]

Sinä olet minun oma taikurini

Kirjoittaja: annicamaria
Ikäraja: S
Genre: Romance & fluffy
Paritus: Astoria/Draco
Osallistuu Het10 haasteeseen!
A/N: sain vaan tän idean, en oikeen tiedä itsekään, mistä se pulpahti. Tämmönen siitä syntyi :-)
en omista J.K Rowlingin hahmoja, tai paikkoja, enkä saa sen puoleen hopesirppejä, kuin kultakaljuunoitakaan kirjoituksistani. Elkää lähettäkö räyhääjiä.


Korttitemppuja

Istuit tunkkaisen baarin nurkassa. Päässäsi sinulla oli silinterihattu, vaaleat hiukset kehystivät mystisiä kasvoja.

Siinä sinä olit, unelmani, samaan aikaan kiehtova, ja tavallinen. Olit riski, mutta silti luotin sinuun. Eräänlainen vaara, josta halusin ottaa selvää.

Olit salaisuus, jota en lausunut ääneen. Arvoitus, jota en itsekään halunnut ratkaista. 

Olit niin paljon, ja silti niin vähän. Olit vain sinä.

Kädessäsi oli korttipakka, päällimmäisenä patakuningatar. Tiesin sen olevan minä. Olin sinun valtiattaresi.

Et sanonut sanaakaan, kun istuin pöytääsi. Ojensit korttipakkaa minulle, otin yhden. Hymyilit ja minä sulin. Jälleen kerran. 

Herttaseiska.

”Rakkauden risti.” Sinä sanoit. En ymmärtänyt, minun ei kuulunutkaan.

Sinä olet minun oma, ihana, taikurini.

[kanelimarja]

Rehellisesti sanoen en ole aiemmin lukenut Draco/Astoriaa ollenkaan, sillä minun omassa fanonissani poika on niin umpihomo, etten saa sitä taipumaan heteroparitukseen.

Olin sinun valtiattaresi.

Tästä kuitenkin pidin, ehkä siksi, että tämän saattoi tulkita niinkin, että Astoria ajattelee Dracon syntyneen viihdyttämään ihmisiä, kuten vaikka häntä, eikä mitenkään elämänkumppanina.

Itselleni tulee ainakin taikureista aina sellainen mystinen vaarantunne, vaikken ajattelisikaan heitä mitenkään romanttisessa mielessä. Tästäkin onnistuin löytämään ficistä viittauksia, vaikka joku toinen, joka on samaa mieltä canonin kanssa luultavasti lukee seuraavan kohdan aivan toisin.

Siinä sinä olit, unelmani, samaan aikaan kiehtova, ja tavallinen. Olit riski, mutta silti luotin sinuun. Eräänlainen vaara, josta halusin ottaa selvää.

Olit salaisuus, jota en lausunut ääneen. Arvoitus, jota en itsekään halunnut ratkaista.

Draco oli tässä minun mielestäni tietenkin keimaileva viihdyttäjä, taikuri ja esiintyjä, jolla on tapana flirttailla kauniille naisille, sillä se kuuluu toimenkuvaan.

”Rakkauden risti.” Sinä sanoit. En ymmärtänyt, minun ei kuulunutkaan.

Ainoastaan viimeinen lause

Sinä olet minun oma, ihana, taikurini.

ei ihan mätsännyt oman tulkintani kanssa, vaan edusti enemmänkin tuota hettilinjaa, mutta se tosiaankin oli vain yksi lause ja pystyn ehkä elämään sen kanssa

Kaiken kaikkiaan tämä oli oikein kiva pieni teksti, taidan lähteä selaamaan muitakin kirjoittamiasi ficcejä.

Kiitos tästä
~kaneli

[Aapo]

kiitos kanelimarja! Olin vähän kahden vaiheilla, kehtaanko julkaista tämän, mutta päätin kuitenkin. yleensä suosin itsekin lähinnä H/D:tä, mutta joku Dracon mystinen puoli sai minut kirjoittamaan hänestä heterotaikurin.

Toki tuon viimeisenkin lauseen voi kuvitella vain Astorian mielikuvana, että hän halusi omistaa mystisen taikapojan, mutta kukin ajatelkoon sen, miten haluaa (:

Olen erittäin ERITTÄIN iloinen kommentistasi! Toivottavasti pidät muistakin kirjoituksistani:)