Iltasatu (S, Harry/Draco, triplaraapale)

[Vendela]

Nimi: Iltasatu
Paritus: Harry/Draco
Ikäraja: S
Kirjottaja: Vendela
Tyylilaji: Arkisöpöstely
Pituus: 300 sanaa
Vastuuvapaus: Rowling omistaa, minä lainaan

Tiivistelmä: Harry odottaa Dracoa kotiin, niin että he voivat peitellä Lily-tyttärensä yhdessä nukkumaan.

Vapaa sana: Halusin fluffya, halusin korkata Aina eka kerta-haasteen omalta osaltani ja halusin kirjoittaa tästä kuvasta jonka sain carrowfanilta Inspiroidu fanartista -haasteessa. Joten niin syntyi tämä triplarapsu iltasatuna itselleni.
Teksti on oikolukematon, virheet ovat omiani.


Osallistuu haasteisiin: Aina eka kerta – esikoinen, Harry/Draco - kaikkien aikojen paritus #2, Inspiroidu fanartista – kuva, Vuosi raapalehtien ja FFF1000 sanalla 33. Perjantai

Iltasatu
300 sanaa

Kello läheni kahdeksaa ja oli Lilyn nukkumaanmenon aika. Draco ei ollut kuitenkaan tullut vielä kotiin, joten Harry yritti pitkittää iltapuuhia. Hänelle oli tärkeää, että he molemmat peittelisivät tytön sänkyynsä iltasadun jälkeen, minkä he myös lukisivat yhdessä.

”Anteeksi, tiedän että olen myöhässä”, Draco sanoi astuessaan ulos takasta ja karistaessaan tuhkat viitastaan, leijuttaen sen sitten naulakkoon.
”Ei se mitään”, Harry tuli lapsi sylissään vastaan. ”Pääasia, että olet nyt siinä.”
”Joko luitte iltasadun?” Draco kysyi löysäten kravattiaan.
”Emme vielä, mutta valitsimme kirjan.”
”Taasko tämä?” Draco naurahti tarkastellessaan jo lähes puhki luettua kirjaa.
”Taas”, Harry hymyili lämpimästi.

Yhdessä he istahtivat sohvalle, Lily Harryn sylissä, pehmolelu tiukasti kainalossaan. Sitten Harry avasi kirjan ja aloitti lukemisen ulkomuistista. Lily hihkui ja osoitteli kuvia aina sitä mukaa kun tarina eteni.

Jossain vaiheessa Harry pani merkille, että Draco oli oudon hiljainen, eikä osallistunut iltasatuun kuten yleensä. Myös heidän esikoisensa huomasi saman, ja kääntyi katsomaan Dracoa, joka oli nukahtanut ja kuorsasi nyt hiljaa.

”Isi on näköjään vähän väsynyt”, Harry sanoi hiljaa ja sulki kirjan. ”Minä vien sinut nukkumaan.”

Suukottaessaan tytärtään Harry tunsi tutun onnentunteen sisällään. Vaikka Draco olikin nukahtanut kesken sadun, ei Harry voinut olla tälle vihainen. Viime viikot olivat olleet kiireisiä ja Draco oli joutunut paiskimaan ympäripyöreitä päiviä uuden lakiesityksen kanssa. Tämä oli sanonut, että aikaraja olisi ensi viikolla ja sitten helpottaisi.

”Hyvää yötä kulta”, Harry silitti Lilyn pyöreää poskea ja katseli, kuinka tyttö haukotteli makeasti. ”Kauniita unia.”

Harry sammutti lastenhuoneen valon, jätti oven raolleen ja palasi olohuoneeseen.

”No niin”, Harry sanoi hiljaa Dracolle, ”viedäänpä sinutkin nukkumaan.”
”Anteeksi”, Draco mumisi räpytellen silmiään ja pyyhkien suutaan.
”Ei se mitään”, Harry toisti aikaisemmat sanansa ja veti Dracon seisomaan. ”Onneksi ylihuomenna on perjantai.”
”Onneksi”, Draco mumisi haukotellen leveästi.

He astelivat hiljaa Lilyn huoneen ohi omaan makuuhuoneeseensa, riisuutuivat ja kävivät sänkyyn.

”Hyvää yötä”, Draco mumisi kietoen kätensä Harryn ympärille.
”Öitä rakas”, Harry vastasi.

[Thelina]

Tässä oli niin lempeän rakastava tunnelma, ettei parempaa iltasatua voisi toivoakaan. Tuo linkkaamasi kuva on todella hieno! Kiinnitin huomiota kuvassa olevaan kirjaan ja siihen, että toinen kirjoittaja on nimeltään Lovegood Hauska yksityiskohta.

Tykkäsin kaikista suloisista yksityiskohdista, kuten Lilyn valitsemasta kirjasta (tietenkin taas sama, kuin aina ) ja Harryn onnentunteesta, kun hän peittelee tytön nukkumaan. Ja tottakai vie Dracon nukkumaan myös. Arkisöpöily onnkyllä parasta, varsinkin tämän kaksikon kanssa kiitos tästä ihanasta rapsusta!

[carrowfan]

Enkös mie joskus linkannu sulle ton kuvan ku kysyit inspii?

[Vendela]

Thelina, mukavaa, että tykkäsit tästä arkisöpöilystä, joskus se on kyllä niin ihanaa Itse en muuten ollenkaan huomannut tuota Lovegoodia, ja toinen taitaa olla Thomas. Nyt vähän harmittaa, kun Lunaa olisi ollut kiva sitoa tähän tarinaan! Mutta tämmöinen tästä nyt tuli, kivaa että tukkäsit ja kiitos paljon kommentistasi!

carrowfan, kyllä vaan! Kuva oli linkittämäsi tuohon "Inspiroidu kuvasta"-haasteeseen, jonne jo linkitin tämän tekstin Laitan vielä creditit tuonne alkuun. Kivaa kun bongasit tämän tekstin

[Pura]

Kommenttiarpajaisista hyvää huomenta! Onnea voitosta

Tiesin jo, että kirjoitat aivan ihanaa ja pehmoista drarrya, joten tämä oli ilmiselvä valinta. Jotenkin onnistuin taas päätymään kidficciin, ja vaikka kivenkovaan väitän edelleen, etteivät ne ole juttuni, nii pidin tästäkin taas hirmuisen paljon. Arkinen söpöily on aina ihanaa, ja tässä vanhemmuus ja lapselle iltasadun lukeminen vain lisäsi söpöyttä ja kotoisuuden tunnelmaa.

Sen pitkän jouluficin jälkeen oli hauskaa lukea tällainen paljon lyhyempi pätkä, ja vaikutuin siitä, miten onnistut näin lyhyessä pätkässäkin luomaan kokonaisen kuvan hahmoista ja heidän elämästään.

Draco ei ollut kuitenkaan tullut vielä kotiin, joten Harry yritti pitkittää iltapuuhia. Hänelle oli tärkeää, että he molemmat peittelisivät tytön sänkyynsä iltasadun jälkeen, minkä he myös lukisivat yhdessä.

Rakastan tällaisia arjen yhteisiä rutiineja, joissa näkyy läheisyys ja rakkaus. <3

Yhdessä he istahtivat sohvalle, Lily Harryn sylissä, pehmolelu tiukasti kainalossaan. Sitten Harry avasi kirjan ja aloitti lukemisen ulkomuistista. Lily hihkui ja osoitteli kuvia aina sitä mukaa kun tarina eteni.

Ihana pieni Lily <3 ja tosi realistinen yksityiskohta tuo, että lapsi haluaa kuulla aina vaan sen saman sadun, olin pienenä ihan samanlainen :'D Dracon nukahtaminen oli tosi söpöä, kuten myös se, että Harry päätyy pitämään huolta niin Lilysta kuin Dracostakin. Ihanaa, että joku on huolehtimassa silloin, kun työt uuvuttavat ja yksin ei jaksaisi.

”No niin”, Harry sanoi hiljaa Dracolle, ”viedäänpä sinutkin nukkumaan.”
”Anteeksi”, Draco mumisi räpytellen silmiään ja pyyhkien suutaan.
”Ei se mitään”, Harry toisti aikaisemmat sanansa ja veti Dracon seisomaan.

<3<3<3 tällainen väsyneen rento läheisyys on ihan parasta, ja kirjoitat sitä tosi luontevasti. Tykkäsin tästä kovasti ja tää jätti rintaan lämpöisen tunteen, kiitos siitä <3

[Vendela]

Kivaa kun valitsit tämän Pura vaikka kid!ficit eivät edellenkään ole sinun juttusi
Söpö ja pörröinen tämä kyllä oli, aivan kuten sanoitkin. Lisäksi tässä korostui vielä tämä lapsiteema aika paljon, kun koko idea pyöri sen ympärillä. Onneksi se oli kuitenkin riittvän suloista ja söpöä, ehkä tuo arkinen asetelma tosiaan lievensi niitä siirappisimpia kohtia Minullakin oli lapsena ne tietyt kirjat, jotka halusin kuulla uudestaan ja uudestaan! Luulen, että tässä tarinassa on paljon sellaista mihin lukijan on helppo samaistua ja peilata itseensä. Mukavaa, että pidit myös Harryn ja Dracon väleistä
Lämmin kiitos ihanasta kommentistasi, se ilahdutti suuresti ♥

[Sylikisu]

Etsin työpäivän käynnistämiseksi jotain kivaa ja söpöä piristämään aamua, kun aurinko paistaa ja on perjantaikin.  Tämä oli hyvä valinta. Tämä oli arkinen ja todella söpö. Harry tyttärensä kanssa lukemassa iltasatua. Hieman kävi sääliksi Dracoa kovan työputken jälkeen. Perhe-elämän ja työelämän yhteensovittaminen voi olla vaikeaa ja joskus on ne kiireajat, kun pitäisi vaan jaksaa. Harry oli ihana, kun suhtautui Dracoon suopeasti ja ymmärtävästi, vaikka Draco myöhästyikin ja sitten vielä nukahti. Arjessa se suhdekin koetellaan ja jos se siinä kestää niin se on se oikea, kun se ei arkeen kaadu tai niin voi romantikkona ajatella.  Joka tapauksessa kiitos tästä. Tämä oli oikein söpö aamupala ja tällä jaksaa käynnistää työt.

[Vendela]

Mukavaa, että tämä piristi perjantaitasi Sylikisu Arjessa on onneksi omat hellät puolensa, vaikka joskus sitä koetellaankin kiireellä ja väsymyksellä. Vaikka Draco olikin lopen uupunut, niin Harrylla onneksi riittää ymmärrystä. Kyllä se jossain vaiheessa Draconkin osalla helpottaa ja arki taas normalisoituu Ihanaa kun kommentoit tätä, ilahduin valtavasti kommentistasi!

[Fiorella]

Aika söpö fanart-kuva pohjaksi ficille. Mutta söpö oli kyllä tämä ficcikin!

”Taasko tämä?” Draco naurahti tarkastellessaan jo lähes puhki luettua kirjaa.
”Taas”, Harry hymyili lämpimästi.

Niin klassinen tilanne pienten lasten kanssa. Ei yllätä, että Dracon mielenkiinto ei jaksanut pitää miestä hereillä.

Aika hellyttävää, että Draco itse nukahti iltasatuun. Harry sai peitellä kummatkin rakkaansa unille. Mutta se tässä niin söpöä olikin. Harry pääsee tässä oikein elementtiinsä hellänä ja rakastavana huolehtijana ja oli myös ihanaa, ettei tässä ollut (Dracon työstressiä lukuunottamatta) minkäänlaista uhkaa tai ahdistusta vaan pelkkää kotoisaa olemista ja rentoilua. Vaikka selvästi Harry oli odottanut Dracon kotiinpaluuta ja yhteistä aikaa, siitä ei syntynyt kuitenkaan mitään nalkutusta tai syyttelyä, vaan väsyneelle miehelle oli vastassa pelkkää ymmärrystä ja huolehtimista, se oli ihanaa.

Leppoisaa hyvänmielen luettavaa siis. Sai hymyn huulille.

[Vendela]

Kiitos paljon kommentista Fio Ilahduin kun huomasin, että olit lukenut tämän! Harry oli kyllä tässä elementissään huolehtiessaan kahdesta hänelle tärkeästä ihmisestä Hyvin ymmärrettävää, että Draco oli uupunut työpäivän jälkeen, aina ei voi jaksaa vaikka haluaisikin. Ja tuo juuri, ettei Harry lähde syyllistämään Dracoa, vaan ymmärtää tätä. Ihanaa kun kommentoit tätä, lämmin kiitos vielä!

[Elfmaiden]

Voi miten ihana iltasatutuokio!!!

[Angelina]

Naaawww mikä yösatu mulle ❤ Tää oli jotenkin niin seesteisen arkinen slice of life, mutta just sen takia tästä tuli niin hyvä mieli! Ei tarvinnut mitään erikoisia kikkailuja tai hienouksia, vaan Harry, Draco ja Lily-vauva yhdessä ja olin ihan myyty :3 Tykkäsin kovasti tuosta, miten Draco nukahti kesken kaiken ja toit sen avulla esille myös kaiken väsymyksen ja kiireen, mitä elämässä normaalistikin on työkiireiden ja vauva-arjen keskellä.

Kiitos tästä <3

[Vendela]

Kiitos teille Elfmaiden ja Angelia ♥
Ihanaa, että tykkäsitte tästä! Joskus tämmöiset slice of life-hommat on mukavia kirjoittaa ja kivaa, että toimivat myös lukijoille

[Waulish]

Etsiskelin Hunajaherttuasta jotain lempeää iltalukemista ennen nukkumaanmenoa, ja mikäs sopisikaan paremmin kuin teksti, jossa käsitellään iltasadun lukemista ja merkitystä! Minusta on ihanaa ajatella, että iltasadusta on muodostunut koko pienen perheen yhteinen rutiini, jonka toteutumista varten voi vaikka vähän joustaa tavanomaisesta nukkumaanmenoajasta. Jotenkin tällainen yhteinen tekeminen tuntuu minusta vahvistavan ja ilmentävän kauniisti perheenjäsenten välisiä sidoksia. Iltarutiinin voisi kuvitella myös olevan lapselle tärkeä asia, hetki jonka saa jakaa yhdessä kummankin vanhemman kanssa vaikka toinen onkin välillä myöhään töissä.

Tässä tarinassa on kokonaisuudessaan ihastuttavan levollinen tunnelma, kun pitkän päivän päätöspisteenä on oma turvallinen ja rauhallinen koti ja viikonloppukin siintää jo pikkuhiljaa. Dracon nukahtaminen kesken kaiken on sympaattista ja hyvin ymmärrettävää, ja on ihanaa, ettei Harry mitenkään pahastu siitä, vaan häneltä riittää ymmärrystä Dracon raskasta työarkea kohtaan. Ihanan rakastava pieni perhe, voi että.

”Joko luitte iltasadun?” Draco kysyi löysäten kravattiaan.

Viehätyin jotenkin tosi paljon tästä kohdasta, lyhyestä ja arkisesta mutta niin paljon välittävästä kuvauksesta. Kravatin löysääminen puheen lomassa on helposti kuviteltavissa, ja siitä henkii heti sellainen kotiintulofiilis, kun ei tarvitse enää ylläpitää siistiä työolemusta vaan saa rentoutua oman kodin rauhassa.

Kiitos tästä ihanasta iltasadusta, tämän tyynnyttämänä on kiva mennä itsekin vällyjen väliin! -Walle

[Vendela]

Walle, olipa ihanaa että tämä pieni tarina sopi iltasaduksesi Nämä ovat kyllä pieni söpö perhe, ja tuollainen iltarutiini on varmasti kaikille mieleinen homma. Toivottavasti muuten kävit kurkkaamassa tuon kuvan mikä oli koko tarinan inspiraationa Tosi kivaa kuulla että pidit tästä, lämmin kiitos kommentista ❤️