Joku on nyt täällä kovassa ristiaallokossa.
Pakko tunnustaa nyt jo heti alkuun että lievänä lukihäröisenä (häiriöisenä
) luin ensin otsikon Atlantiskompleksiksi ja ajattelin heti jotain suuntaansa tällaista: "No onpas siinä mielikuvitusta käytetty." Pahoitteluni siitä.
Sekä myöskin siitä, että en voi henkilökohtaisesti sietää Artemis/Hollu paritusta. Nyt tuli sekin julki, ja minua saa tulla vaikka yksäriin herjaamaan, jos siltä tuntuu.
Suuren AF- valaistuksen koin joskus ala-asteella ja silloin luin kaikki siihen asti ilmestyneet kirjat kauhealla vauhdilla. Sitten sitä oltiin ihan huuruissa ja voi Niph-parkaa (jolle täysi kunnia siitä, että minut siihen maahan houkutti). Olin kamalan ihastunut Artemikseen ja Holly oli kirjallisuuden lempihahmojani (ja on edelleen). Jossain vaiheessa Artemis sitten katosi minun elämästäni (yhyy) ja en tuntenut häntä kohtaan enää mitään henkilökohtaista, vaikka sillä tavalla niinkuin jotain vanhaa ystävää ajatellen rakas hahmo hän on minulle edelleen.
Se siitä nyt kuitenkin. Olin aivan innoissani, että joku uusi nimimerkki on ottanut tämän fandomin talliinsa, kun finin AF tarjonta on surkuteltavan suppea. Kone päätti kerrankin olla lagaamatta ja avasi tämän linkin ruudulle suhteellisen nopeasti. Ja ensimäinen ajatukseni oli: "Hyi, mikä fontti!"
(Olenpas minä kamalalla päällä tänään.) Lähdin kuitenkin lukemaan, ja hyvä että lähdin sillä samanmoista fiiliksiä en ole kokenut vähään aikaan.
Tykkäsin älynä Hollyn Foalyn kiivaanpuoleisesta sananvaihdosta, vaikka jälkeenmainittu oli ehkä vähän liin pirullinen. Hollyn läheisenä ystävänä olisisin odottanut häneltä edes jonkinlaista ymmärrystä.
Pidän siitä
miten kirjoitat, mutta en siitä
mitä. Jännä tunne tosiaan. Olla vaihtelevassa tilassa awituksen, oksennuskohtauksen, kylmien väreiden, närkästyksen, ilon ja vaivaantuneisuuden välillä. Samoin kuin hahmot olivat suhteellisen ic:t, mutta tilanne ei; minulle. Jännittävää.
Lukijoiden väliset tulkintaerot, jos mitkä ovat mielenkiintoisia.
Koko finihän on periaatteessa kirjojen tulkinnasta johtuvia miellehäiriöitä.
On samaa lajia ja sitten toista ihan vastakohtaa. Hihi, joku nauttii nyt kovasti olostaan täällä ruudun takana, kun saa pohdiskella ihan olan takaa. Tai no, saa ja saa. Sinä olet varmaankin hekilökohtaisesti erittäin riemuissasi tällaiasesta määrästä s***tiä kommentointipalstallasi. Anteeksi siitä.(kin)
Holly tuntui punastelelevan joka välissä, joka oli hetken melko häiristevää, eikä toistuvassa käytössä kovin hollymaista. Tällainen lisäys vielä tähän väliin.
Ja ah, olen niin pettynyt viimeiseen kirjaan.
Oli siellä hetkensä, mutta kokonaisuus ei toiminut. Vaikutelma oli omasta mielestäni (jota rakas ystäväni ei voi kasittää) jotenkin
Linnunratamainen ja jotenkin lapsikerrontatyylinen; kun tapahtuu asioita naps-naps-naps vaan ja, noh, siis kuunnelkaa jonkun vieraan lapsen selitystä jostain aiheesta x niin saatatte saada ehkä vähän käsitystä siitä mita tarkoitan.
Superkiitosta siitä että autoit minua löytämään polun tielle takaisin Artemiksen luo. Kun luen kirjat varmaan tossa loppukeväästä uudestaan, toivotaan, että rakastavaiset päätyvät takaisin yhteen.
(Säälin sinua jo nyt, Niph.)
With love & take car(e); Wild Child