Hetki ennen keskiyötä, S

[Dria]

Otsikko: Hetki ennen keskiyötä
Kirjoittaja: Dria
Ikäraja: S
Pari: Cho/Fleur, Fleur/Cedric
Genre: Romance, Angst

Yhteenveto: Hän ei halunnut nähdä kuvajaistaan, se kertoi todellisuuden, jota hän ei halunnut kohdata.
Disclaimer: HP ei ole minun, ikävä kyllä.
Haasteet: Femme10 vol.2, Vuosi raapalehtien vol. III, Kerää kaikki hahmot(Cho Chang)

A/N: Radiosta tuli sarja kappaleita, joita kuunnellessa mm. tämä syntyi. Otsikkoihin jätin vihjaukset siitä, mistä kappaleesta on kyse. Ensimmäinen on Duran Duran Jenni Vartiaiselta ja toisesta en tiedä.


Tältäkö se tuntuu? (Hetki ennen keskiyötä)


Sirot sormet punoivat lettiä korpinmustiin hiuksiin. Se oli vain tekosyy koskettaa Chon hiuksia, ja korpinkynsityttö tiesi sen. Cho salli Fleurin tehdä niin, sillä hän rakasti sitä kaikkea; Fleurin epäröivää katsetta, joka sanoi enemmän kuin sanat, hentoa korvanlehden tai niskan hipaisua ja etenkin Fleurin samettista aksenttia.

”Cho, ’aluatko, että minä letitän ’iuksesi?” Fleurilla oli tapana aloittaa.

”Haluatko sinä?” Cho kysyi sipaisten epävarmasti ranskattaren poskea, huulia. Hän katsoi suoraan Fleurin sinisiin silmiin, oikeaa varjosti yksi karannut hiuskiehkura.

”’Aluan.” Fleur vastasi hitaasti Chon sanattomaan kysymykseen.

Kun Cho nojautui lähemmäs kokeilevaan suudelmaan, hän mietti oliko rakkaus juuri tätä: hetki ennen kuin katoaa valottomaan keskiyöhön.



Päästää irti hiljaa (Ei mitään annettavaa)

Cho katsoi, kuinka Fleur ja Cedric keskustelivat. Hän vakuutti itselleen, että Fleur nauroi, koska Cedric oli kertonut vitsin. (Fleur vihasi vitsejä.)

Valhetta, itsepetosta, totuuden kieltämistä. Fleur ei enää hymyillyt säteilevää hymyään hänen seurassaan, hänelle. Cho epäili, että se oli ollut vain veelalumousta, unta, mutta tuska sydämessä väitti, että kaikki oli ollut todellista. Tyhjissä luokkahuoneissa iholle painetut suudelmat, salaiset tapaamiset keväisessä kuutamonvalossa ja hennot kuiskaukset aamiaispöydässä.

”Minä välitän sinusta.”

Karu totuus oli, että Fleur oli kiinnostunut hänen entisestä poikaystävästään. Komean ja hurmaavan Cedricin rinnalla Cho oli varjo, yhtä vaikea huomata. Cedric oli murtanut hänen sydämensä kerran, ja nyt poika aikoi tehdä sen toisen kerran.

Cho piiloutui Murjottavan Myrtin vessaan toiseen kerrokseen, missä aaveen nyyhkäykset peittivät hänen tuskansa, polttelevat kyyneleet. Miksi hän olikaan uskonut Fleurin lupauksia rakkaudesta?

Cholla ei ollut mitään annettavaa, joten Fleur oli siirtynyt seuraavaan olettaen ilmeisesti, että Cho päästäisi hänestä irti epäröimättä, tuntematta tuskaa.
 Fleurista jäi vain katkeransuloinen muisto.

**

[insatiable]

_{Kommenttikampanjasta iltaa!} Ajattelin kerrankin olla aktiivinen ja laittaa kommentin samantien! Wäw ja ehkä vähän siksikin, koska tämä oli aika söpsö fic! En ole femmen fani, mutta nyt toimi. Cho/Fleur tuntuu jotenkin semmoi paritukselta, että se ehkä voisi toteutuakin. Ne kun on nyt mitä on. Hmm, onpas pölinää.

Idea oli tässä aika kiva! En ole tähän aiemmin törmännyt, joten ihanaa vaihtelua. Olen mieltänyt Fleurin aina melko epämiellyttävänä hahmona, enkä lainkaan yllättyisi, että hän olisi tehnyt ihan canonin mukaankin tällä tavoin. Ja Cedric on myös miulle aina semmoi 'tyhjänpantti nättipoika' (hih), joten voisin kuvitella, että hän lankeaisi Fleurin mukaan. Cho on ollut miulle aina melko angstinen hahmo, joten kävi tähän mielikuvaan tässäkin ficissä! Ihanaa oli muuten, että Myrttikin oli mukana, haha!

Teksti oli mukavan ehyt ja soljuvasti kirjoitettu. Tykkäsin kokonaisuutena tuosta selvästä jaosta kahden kappaleen välillä. Toi pienen levähdyksen, jonka jälkeen kaikki onkin aivan toisin. Miun mielestä tämä oli todella kaunis pätkä ja tykkäsin varsinkin lauserankenteista tosi paljon. Ne oli tosi selkeitä eikä tullut semmoi 'mitähäh, pitää lukee uudestaan'-oloa kertaakaan. Myös yleisen jaottelun ansioista tämä teksti oli helppo sisäistää jo ensimmäisellä kerralla.

Kun Cho nojautui lähemmäs kokeilevaan suudelmaan, hän mietti oliko rakkaus juuri tätä: hetki ennen kuin katoaa valottomaan keskiyöhön.

Tää oli ehdottomasti miun lempikohta koko tekstissä! Tässä oli jokin semmoi tunne, joka oikeesti kulki koko kehon läpi. Hmm. Ehkä se oli epävarmuus. Koska juuri tuo kokeileva - sana nousi sieltä sinänsä aika paljon esille. Wäws ja on tuo muutenkin aivan totaalisen suloinen kohta! Tykkäsin muuten myös hirmuisesti siitä, kun alussa kuvasit Fleurin katsetta epävarmaksi. Jau, ehkä hänkin on inhimilinen! Ja lisäksi sen veelasukuisuuden, kun olit tuonut myös mukaan, niin mahtavaa! Tuntuu, että usein se jätetään/unohdetaan kokonaan taka-alalle, kun Fleurista on kyse.

Yksi kohta;

Sulkiessaan silmänsä Miksi hän olikaan uskonut Fleurin lupauksia rakkaudesta?

Tästä tuntuisi puuttuvan jotain...?

Hmm. Näin tähän loppuun voisi koota, että tykkäsin tästä pätkästä paljon ja olit onnistunut luomaan femmestä ei-niin-outoa jopa tällaiselle lähes femme-neitsyelle. Vaikka idea itsessään on ehkä hiukan klisee, niin jotenkin se ei lukiessa ollenkaan tuntunut siltä. Pointseja siis paljon tästä! Kovasti kiittelen lukukokemuksesta ja toivottelen intoa kirjoittamiseen! Varmasti eksyn/hakeudun fikkiesi luokse jatkossakin! ^^

xo, ins

p.s. toivottavasti kommentti ei ole liian tyhjäpäinen?

p.p.s. ficin nimi on aivan mahtava!

[Dria]

Kiitos virhebongauksesta ja ihanasta kommentistasi, ins! Itse pidän Fleurista juuri Fleurmaisuuden vuoksi ja minulla on mmuutamia juttuja, jotka yleensä kirjoitan mukaan. Yksi on veelamaisuus, koska siitä saa keksittyä vaikka mitä. Tässä hän on inhottava, vaikka mieluummin "rikon" hänet, eli siis tuon mukaan jotain ihmismäistä.

 On helpotus kuulla, että tämä vaikutti uskottavalta. Cedricin määritelmäsi on aika hyvä, samoin Cho:n Kappalejako tuli tosiaan siitä, että kuulin radiosta kappaleita ja sain niistä inspiraation kirjoittaa Cho/Fleuria, ja kelpuutin nämä kaksi vielä myöhemmin. Halusin pitää kappaleiden nimet mukana.

Kliseitä on välillä kiva kirjoittaa, vaikka vaarana on klisemäisyys. Hyvä, ettei se häirinnyt enkä jättänyt painajaismaista kuvaa femmestä.

Kiitos vielä kommentista ja kirjoitusintoa sinullekin