BEING FAMOUS COMES ALONE
Author: enni
Raiting: S
Fandom: Twilight
Genre: songfic, drama
Paritus: -
Disclaimer: Kaikki kunnia Meyerille, lainaan vain hänen hahmojaan enkä hyödy rahallisesti.
A/N: Jenkeissä satuin jossain kuulemaan tämän biisin ja sainpas idean kirjoittaa siitä tämänaiheinen fic. Kommenttia otetaan vastaan kaikissa muodoissa! Ja biisi jonka pohjalta tämä songfic on tehty on siis Miley Cyruksen Ordinary Girl.
Don’t get me wrong
I love who I am
I don’t wanna be ungrateful
Supermallin elämä ei ole helppoa. Tietysti se, että olen vampyyri auttaa, sillä minun ei tarvitse nukkua, pysyn laihana ilman dieettejä ja minulla on kyky, pystyn muuttamaan ulkonäköäni.
Ehkä olisi parempi, jos kerron itsestäni ja kyvystäni hieman lisää. En tiedä kuka minut muutti, mutta herätessäni uuteen elämääni tajusin, että jotain oli tapahtunut. Olin erilainen kuin aiemmin.
Ruoka tuoksui ja maistui vastenmieliseltä ja pian huomasin, että ihoni kimalteli auringonvalossa. Tajusin, että minun täytyy häipyä ihmisten ilmoilta, painua maan alle.
Aloin elää metsässä.. Törmäsin peuraan, joka jostain syystä tuoksui erittäin hyvälle, ja ennen kuin tajusinkaan, join sen kuivaksi. Löysin uuden ruokavalioni. Aluksi ajatus eläinten veren juomisesta tuntui vastenmieliseltä, mutta pikkuhiljaa totuin siihen.
Kahdenkymmenen vuoden ajan elelin itsekseni ja jonkin ajan kuluttua huomasin, etten vanhene. Jossain vaiheessa tajusin, että pystyn halutessani muuttamaan ulkonäköäni, mutta vain hieman, niin että näyttää siltä että ikääntyisin. Kerran vuodessa pystyn muuttamaan ulkonäköni täysin.
Eräänä sateisena päivänä vuosi sitten, kun olin kävelemässä New Yorkin kaduilla, törmäsin vahingossa erääseen naiseen, joka myöhemmin paljastui Rita Jonesiksi, Elite Modelsin johtajaksi. Hän sanoi, että ulkonäössäni oli sitä jotain. Eikä aikaakaan kun olin hänen mallitoimistonsa listoilla.
Vuoden aikana ehtii tapahtua paljon. Olen noussut mallimaailman huipulle, yhdeksi maailman halutuimmista malleista.
It probably sounds strange
I really love the role I play
Minä rakastan elämääni, mutta joskus tuntuu, että tämä on liikaa. Vampyyrina olemisen huono puoli on se, että auringonpaisteella täytyy pysyä sisällä ja minun täytyy koko ajan salata asioita itsestäni.
But with all the fame
The things that seem so simple
Suddenly so far out of reach
Minulla ei ole ystäviä. Ironista, eikö? Maailmankuulu supermalli, jolla ei muka ole ystäviä. Totuus on, että ihmiset haluavat vain hyötyä minusta, en kiinnosta heitä oman itseni vuoksi, vaan rahani ja maineeni vuoksi. Asiaa ei myöskään auta se, että olen vampyyri.
Vampyyriksi muuttumisen jälkeen en ole ollut ihmissuhteessa. Ihmisen kanssa seurusteleminen olisi paitsi vaarallista, myös huolimatonta ja typerää.
Wish that they could see that underneath
I’m just an ordinary girl!
Ihmiset eivät tajua, että loppujen lopuksi kuuluisatkin ihmiset ovat vain ihmisiä. Sama pätee vampyyreihin.
Elinvuosieni aikana olen törmännyt muihin vampyyreihin, mutta he eivät ole ymmärtäneet ratkaisuani elää ihmisten keskellä, vieläpä supermallin elämää. On kuulemma typerää pysytellä otsikoissa ja ylipäätään elää ihmisten keskellä. Se on myös vaarallista, ei ainoastaan minulle, vaan myös muille vampyyreille.
Kaikesta huolimatta minä rakastan elämääni. Saan matkustella ympäri maailmaa ja vapaa-ajallani opiskelen. Tällä hetkellä puhun englannin lisäksi sujuvaa ranskaa, espanjaa ja suomea. Seuraavaksi haluan opetella saksaa.
Olen myös hankkinut itselleni lakimiehen pätevyyden ja tuhat muuta asiaa.
Ainut toiveeni on, että joskus saisin liikkua ilman, että ihmiset tunnistavat minut. Saisin olla tylsä ja tavallinen Bella Swan sen sijaan, että olen maailmankuulu supermalli Isabella Swan.
Sometimes I’m lady
I get bored
I get scared
Ihmiset eivät tajua että julkkiksetkin ovat vain ihmisiä - tai minun tapauksessani vampyyrejä - eivätkä he ole täydellisiä. Minulla on omat huolenaiheeni ja pelkoni ja ne ovat samanlaiset kuin muillakin.
Erityisesti ihmissuhteet ovat paljon vaikeampia kun on kuuluisa. Media seuraa jokaista askelta ja yleensä huomaa pienimmätkin asiat. Jos uutisotsikoita ei tule, ne keksitään.
I feel ignored
I feel happy, I get silly
I choke on my own words
Jos jotain epämieluista tapahtuu minulle, se tuntuu paljon isommalta mitä se oikeasti on, koska kaikki ongelmat ja sydänsurut ovat lehtien leviteltävinä koko maailmalle. Minulla ei ole yksityisyyttä. Tuntuu, että kaikki mitä sanon päätyy lehtiin jossain vaiheessa, joten minun täytyy harkita sanojani pitkään.
I make wishes, I have dreams
And I still want to believe
Anything can happen in this world
Usein toivon, että minulla olisi joku. Joku johon voin luottaa, joku jonka luokse tulla kotiin. Joku jota voin rakastaa ja jolta saan vastarakkautta.
Toivon, että löytäisin jonkun, jonka kanssa voin jakaa kaiken. Se on suurin unelmani ja toiveeni, mutta tällä hetkellä sen toteen käyminen ei ole todennäköistä.
Luulin, että vampyyrejä on olemassa vain tarinoissa, mutta nyt minä olen itse elävä todiste siitä, että vampyyrejä on oikeasti olemassa. Niinpä minulla riittää uskoa siihen, että mitä tahansa voi tapahtua tässä maailmassa.
Ehkä vielä jonain päivänä saan onnellisen loppuni.
