Toisen silmin, S

[insatiable]

Title; Toisen silmin
Author; insatiable
Genre; Angst
Rating; S
Pairing; Harry/Ron
Summary; "Eihän hän tiennyt, että mietin iltaisin miten lähellä kävit taas tänään - muttet vieläkään koskenut". Raapalesarja Ronin äänellä kerrottuna. Ehm. Ronin näkökulmasta.

A/N; Wiih. Osallistuin Spurttiraapale II-haasteeseen ja ajattelin sitten kirjoittaa sarjan, koska oon aika onneton kirjoittaan vaan yksinäisen raapaleen. Mitä tulee ratingiin, niin tämä eka raapale on ihan S, mutta seuraavissa on korkeampi, ja enimmillään k-13, joten sen tuohon sitten luonnollisesti laitoin. Niin ja en tiedä mistä tää miun yhtäkkinen rakkaus Rarryyn syttyi, mutta itse en valita ^^ Ensimmäinen sana - joka siis luonnollisesti johti minut tähän ensimmäiseen- oli laulu.

*

Toisen silmin

1/7; 1oo sanaa

Päästä irti, älä tartu kiinni. Vastusta sitä voimaa, joka toisi kätesi omaani, vaikka et sitä koskaan tavoita. "Tiedät minun pettävän sinut taas kerran ja sitäkin enemmän".

Lupauksesi rikkoutuvat kuin kuiskaus tuulessa, joka ilman sanoja kuurolle huudetaan.

Minun sanani sinulle ovat kuin laulut vailla säveliä – onttoja ja särkyviä, seinillä kaikuvia kaipauksia. Älä kuuntele minun ääneni sointua, joka vain vahingoittaa sanojesi kaikua.

Jos voisin kertoa tuhannella kielellä, kuinka tahdon sinut sulkea syliini, en sitä tekisi. Sillä minulle riittää epävarma hymysi, joka ei katsettani aitona tavoita.

Meille ei suotu yhteistä rakkautta, siis kulje rinnallani

(– hiukan hymyillen)

Anna tuulen kantaa laulusi minulle ilman kaipausta.

*

A/N; ehäm, laitan tähän nyt tän toisenkin osan, (vaikken oo saanu kommenttia lolz) ! Tämän sana oli viikko. Melko tulkinnanvarainen osittain ja hyvin tajunnanvirtaista tekstiä.

2/7; 1oo sanaa

Katson kelloa, kuulen sormiesi rummutuksen vasten jo harmaantunutta puista pintaa. Katseemme harhailevat kaikkialle paitsi toisiimme.

Saatat sanoa jotain, mutta en tahdo kuulla – en nyt.


(älä syyllistä minua, olit sinäkin minun)


Pyytäisin huuliasi sulkeutumaan, mutten pysty olemaan viaton kuin eilen. Ehkä annat vain ajatustesi virrata ja minä kuulen ne vaikka väkisin – en tahdo, en tahdo.

Luon kysyvän katseen, vastaat äänellä, joka kertoo jälleen sen saman – seitsemän päivää ja yksi yö, anna jo olla.

Muistan meren aallot, himmeän kuun ennen kuin kosketin kättäsi ja sain katua, kun toit huokaisun huulilleni. Annoit itsesi tuntea minut kaikkialla itsessäsi, kun minä tahdoin kielesi vasten omaani.

*

[pihlajanmarja]

Oooh. Nämä ovat todella hyviä! Tykkään tästä tekstistä joka virtaa hienosti ja jossa on tosi kauniita kielikuvia. Osaat kyllä kirjoittaa. Jatkoa odotan mielenkiinnolla. En tiedä, tuleeko Ronin ääni tässä kovin vahvasti esille, mutta tämä on niin taidokasta tekstiä, ettei sillä oikeastaan ole edes väliä.

Jos voisin kertoa tuhannella kielellä, kuinka tahdon sinut sulkea syliini, en sitä tekisi. Sillä minulle riittää epävarma hymysi, joka ei katsettani aitona tavoita.

Voi, ihana, melkein kuin runo. <3

Pidin siis todella paljon. Kommenttikampanjasta olen, hyvä että linkitit tämän, en olisi varmaan muuten itse löytänyt. :> Luen ja kommentoin kyllä jatkossakin!

[insatiable]

pihlajanmarja; Jee, kiitos! ^^ Mitää OH NO!! Ei tuossa pitänyt lukea Ronin äänellä, voi luoja nyt kyllä typosin (onko tuo oikea sana?). Ehäm. Pitääpäs korjata. Mutta hei ihanaa, ettei se häirinnyt siltikään Whii, mahtavaa kuulla, kun joku käyttää sanaa taidokas tekstistäsi, naww ^^

Hih, kiitos! ^^ Hienoa kuulla, että pidit paljon ja huomasin, että kampanjasta olet <; Jeeee, sain siis lukijan, ihanaa! Kiitos miljoonasti kommentistasi! <3'

xoxoxo ins

[insatiable]

A/N; Ehah, 3.+4. tässä, jiiih. Ehkä tämä yrittää jo nousta tuohon k-13 saakka näissä, tiedä häntä!
xo, ins

*

3/7; 1oo sanaa

Ja yöllä me kaksi jäämme alakertaan – istumme sohvalle, joka on korallinpunainen. Sinun poskesi hehkuvat sen väreissä.

'Naiset nukkuvat taas, ne ei koskaan jaksa valvoa.'

Minä tahdon vain nyökätä sanoillesi, mutten voi olla kääntämättä katsettani huuliisi. Tahdon tuntea niiden pehmeän pinnan vielä edes kerran omillani.

Näet ajatusteni lävitse ja tartut niskaani samalla vetäen minut päällesi repien hiuksiani. Kiskon paitaasi pois päältäsi enkä välitä koralliin jäävästä repeytymästä, kun heität minut lattialle ja viskaat paitani takan reunukselle.

Silmiesi haluava katse syö minut sisältäpäin ja tiedän, ettei tämä ole viimeinen kerta. Kun huulesi kulkevat alaspäin, en edes yritä taistella vastaan.

Tahdomme jatkaa sairasta peliämme.

*

4/7; 1oo sanaa

Näen peilistä huuleni, jotka olet purrut rikki niin monta kertaa kanssani. Selässäni tuoreet haavat aukenivat, kun entiset olivat ehtineet ehkä parantua.

Sormeni tuntevat edelleen ihosi ja tekemäni haavat niskassasi.

Kun astun pöytään ja istut siellä kahden naisemme välissä, tiedän sinun katsoneen jälleen peiliin vailla minkäänlaista syyllisyyttä, koska otat aina sen minkä tahdot. Jos olenkin hiljaa ja välttelen katsettasi, ei se auta pitämään poissa ajatusta yöstämme – öistämme.

Ne kaksi ovat taas kuin tietämättömiä, vaikka eivät ole koskaan.

Tunnen veren maun suussani enkä tänäänkään voi ottaa paitaa pois tai käydä suihkussa. En jaksa vastata kysymyksiin ja valehdella, vaikka kysyjä tietää totuuden.

*

[pihlajanmarja]

Oi, pidän tästä vieläkin! Nyt tulee kyllä tyhmä kommentti, koska en oikeesti osaa sanoa mitään muuta ku että tykkään. No, yritetään edes. Tässä on hyvin kuvattu Ronin syyllisyys ja jotenkin pidän tuosta miten puhutaan "meidän naisemme", jotka esittää niin kuin ei tietäisi mitään, vaikka oikeasti tietääkin. Äääh, en mie osaa sano mitään. Mutta pidän edelleen, ja odotan mielenkiinnolla, mitä tässä tapahtuu seuraavaksi! :>

[insatiable]

OMG vastaus, ihanaa! Kiitos siulle kauheasti ja laitan jatkoo kunhan pääsen omalle koneelle! Pikapika vastaus tämä, mutta mahtavaa kuulla, että pidit! Tykkään aina ajatella - jotenkin se on vain iskostunut päähän - että naiset huomaa aina kaiken, mutta ei aina kuitenkaan avaa suutaan. Ja miun fanonissa Ginny on Harryn kanssa osittain vain sen takia, koska Harry on kuuluisa ja rikas. Olisiko järkeä lähteä pilaamaan suhde?

(Todella modemainen asiallinen vastaus, huhhuh kun omatunto kolkuttaa ) Jätteoffaus tuli tällä kertaa.

xo, ins

[Merrrí]

Tulenpa kommentoimaan tähän, vaikka ajattelin jo vuonna yksi ja kaksi tulla kommentoimaan tätä. Mutta nyt Merrrí on saapunut selittämään jotain järkevää - eiku mitä?

Ensinnä täytyy sanoa: ihanaa, että olet alkanut kirjoittamaan Rarrya, mine tyksin paljon [♥] (etenkin kun en ole ehtinyt lukemaan kaikki niitä kliseisyyksiä).  Ja mitäs muuta... Meni muuten tosi kauan, ennen kuin tajusin, mikä tässä on ideana ja ymmärsin kaikki ne piilomerkitykset! Ai minäkö hidas? Koskaan ollutkaan.

Ja koska jaksan taas kirjoittaa jotain schaissea (en muista miten kirjoitetaan) syvällistä:

1/7 Oli jotenkin omituista lähteä lukemaan tällaista rääpäle raapale hommaa, ei osannut silleen suhtautua tähän. Ja siksi ensimmäinen reaktio oli tyyliin "mitä kettua?" Anyways, hieno alku oli, liian ihana, ja Merrríltä sulaa ensimmäisenä ajatukset. Paljon sellaisia hienoja korulauseita, jotka saavat juuri aikaisemmin mainitun reaktion aikaan.

Jos voisin kertoa tuhannella kielellä, kuinka tahdon sinut sulkea syliini, en sitä tekisi. Sillä minulle riittää epävarma hymysi, joka ei katsettani aitona tavoita.

Olisin odottanut tuolle ensimmäiselle lauseelle lopetusta tyyliin Ron sanomassa tahtonsa kymmenellä eri kielellä. Mutta tuo viimeisin lause korvasi kaikki ajatukset, mitä tuli mieleen.

2/7 Tajunnanvirta kelpaa aina! Ehkä siksi, koska se on jotain aidoimmillaan, ja sen myös huomasi tästä raapaleesta. Jotain sellaista kyllästymiseen viittaavaa ajatusta tulee tuosta Harryn käytöksestä (siis jos oli edes se) ja niin. Pään tyhjentävä vaikutus. En siis osaa sanoa mitään tästä, loppu oli vain sellainen, joka on hieman toiveikas, mutta ei kuitenkaan. Ähm, miksi en osaa sittenkään sanoa mitään!

3/7 Askel, joka näkyy - ja varmasti tuntuu. Muutama hämäryys jäi vaivaamaan muutaman kerran lukemisen jälkeen, jotka kuitenkin aukenivat. Tavallaan tosi ihanaa tämän kaksikon puuhat, mutta kuitenkaan en osaa vielä sulattaa sitä. Kerronta kuitenkin oli juuri tuollainen nams. ♥ Samoin sellaiset pienet asiat kuin korallin värin repeäminen sohvassa ja sama väri poskilla.

4/7 Ensimmäisenä on pakko ottaa lainaus, joka oli kaikessa yllättävyydessään tosi ihana:

Kun astun pöytään ja istut siellä kahden naisemme välissä, tiedän sinun katsoneen jälleen peiliin vailla minkäänlaista syyllisyyttä, koska otat aina sen minkä tahdot.

Ihana kohta, joka luo uuden piirteen Harrylle. Ja tästä nyt tulee mieleen uusin ficcini, saman tyyppinen siinä oleva Harry. Anyways, jotenkin omanlaistansa huomata, että Hermione ja Ginny eivät tiedä, vaikka eivät tiedä - jotenkin tulee mieleen, että he haluavat sulkea silmänsä totuudelta. Jälleen kerran, muisto ihon tunnusta sormissa ja loppulause saivat henkäisemään syystä z. Tästä pystyy tuntemaan Ronin syyllisyyden yön, öiden, tapahtumista. Ja ehkä se, miksi tykkään tämän raapalesarjan Ronista.

Taas muistutus siitä, miksi tykkään aina yhtä paljon kirjoituksistasi, ja miksi jään aina janoamaan jatkoa eri teksteihin. Odottelen siis innolla kolmen viimeisen raapaleen saapumista tänne - ja joiden jälkeen tämän epämääräisen kommentin kirjoittaja löytyy taas lattianraoista sulaneena.
Kiitos ♥
~Merrrí

[insatiable]

Merrrí; Miten multa menee nykyään kaikki kommentit ohi?? Ööö. Näinköhän tähän aikaan olen kykeneväinen vastaamaan mitään järkevää? Haha, mut joo ihanaa kuulla, että tykkäät kun olet alkanut Rarryilla! Ahaha, hitaus on ihanaa! Samoin kaikki scheisse! ^^

Haha, tunkaisin noin nyt tuohon, mutta hyvä, että tuo korvasi ajatuksesi - ei ehkä ollut täysi pettymys? Ja ajatuksenvirta on kyllä jiiiii! Mitähän muuta koskaan kirjoitankaan - eivaa! En itsekään osaa sisäistää muuten näiden jätkien puuhia, koska jotenkin miulle on edelleen aika tabu ajatella nämä toistensa kimpussa siinä mielessä, hmm. Ihanaa, että oli nams kerronta! ^^ Äää, ihanaa kuulla, että tykkäät tästä Ronista! Ehkä yritän tehdä siitä vähän herkemmän ja alistuvamman, emmätiä

Wäää, ja mie tykkää sun kommenteista, koska ne on aina yhtä ihania! Tykkään kyllä teksteistäsikin, ei sen puoleen! Mutta kuten tiedät, olen maailman laiskin kommentoija. Mut heei, kiitos kun kommentoit ja oot ihana! Ainii ja nyt tulee jatkoo!

xo, ins


A/N; Jooo. 5-7 sitten tässä, tunkaisen nyt kerralla, koska tää prosessi hiukan venyi. Kaikki nämä on aikalailla tajunnanvirtaa ja tullut vain sen hetkisen tunteen avulla purettua. Taisi muuten olla toiveajattelua, että tämä nousisi k-13 asti, oonpas pölhö. Sanat järjestyksessä; mietelmä, kulma ja nurmikko.

*

5/7; 1oo sanaa

Mietin, jos jätän rakkautesi taakseni, löydän sen vielä joskus. Ajattelin, että saan huomenna mahdollisuuden koskettaa sinua muiden nähden, jos en tee sitä tänään.

Minun päässäni sinä olit kilpajuoksun timanttinen palkinto, jota vain voittaja saisi hetken koskettaa. Minun unissani sinä olit varjo valojen joukossa, etsimässä tietä piiloon. Minä saisin olla piilo, muttet koskaan löytänyt minua.

Jos odotan viisi minuuttia seuraten kellon viisaria hiljaa, voin kymmenen minuutin päästä painaa pääni viereesi.
Kun taas avaan silmäni ja pääni tyhjenee ajatuksista, jää jäljelle vain kuva. Verkkokalvoilleni piirtynyt hymysi, joka täyttää mieleni
jälleen, enkä voi luovuttaa.

Mietin aina, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

*

6/7; 1oo sanaa

Pitelin sateenvarjoa kädessäni miettien seuraavaa askeltani. Olin matkalla luoksesi, mutta sanoin itselleni älä mene. Se oli ensimmäisen selkeä ajatukseni moneen hetkeen – niitä hetkiä en enää jaksanut edes laskea.

Pisara, toinen, kolmas ja neljäs putosivat tien varteen enkä jaksanut enää kääntää päätäni taaksepäin. Tiesin kuitenkin, minne jalkani minut veisivät ja se oli kulman väärä puoli.

Etsisit joskus ympyrää, siitä puuttuvat ongelmat.

Mitä sitä turhaa puuttumaan oman sydämen asioihin? Se tekee niin kuin on tarpeen enkä ole koskaan antanut sille neuvoa.
Mieleni saa olla hiljaa ja itkeä yksin nurkassa.

Sinne sinäkin joudat, likainen sydämensärkijä. Häpeä himojasi ja vedä käteen.

Kukkarossani on kuvasi.

*

7/7; 1oo sanaa

Me löysimme kesän kauan sitten, kun talvinen hanki kimalsi ilta-auringon loisteessa.

Sinä potkit kengälläsi maata ja tuijotit metsään. Minä katsoin käsiäsi, jotka sinersivät kylmyydestä. Olisin tahtonut ottaa ne omiini, mutta näin naisten katselevan kaukaa.

Milloin teistä tuli noin kaukaiset toisillenne, oli minun Hermioneni kysynyt.

Jos tietäisin vastauksen, voisin antaa sen ehkä huomenna tai myöhemmin, mutta en kuitenkaan koskaan tänään.

Kun kenkäsi vihdoin osui kiinteään maahan, laskimme kummatkin katseemme. Ruoho ei ollut vihreää eikä ruskeaa. Emme nähneet sen väriä kunnolla.

Kun Ginny kaatoi kaakaota Hermionen lahkeelle, sain mahdollisuuden olla taas hetken onnellinen.

Hipaisit kättäni ja hymyilit.

Kyllä sinä tiedät, kuiskasit hiljaa.

*

[Natural]

Oii, kun oli kaunista tekstiä!

1/7
Tykkäsin tästä todella paljon. Rakastan kuvailua ja tämä paritus on kiva .
Erityisesti tässä luvussa, pätkässä, mikä lie, pidin tästä kohdasta:

Meille ei suotu yhteistä rakkautta, siis kulje rinnallani

(– hiukan hymyillen)

Pidin kovasti siis!

2/7
Pidin tästäkin paljon(yllätys?).  En oikein osaa sanoa yhtään mitään. Kuvailu oli kiva ja silleen.
Olen erittäin pitkälti samaa mieltä kuin Merrrí.

(älä syyllistä minua, olit sinäkin minun)

Olen itse huomannut, että yleensä joissain teksteissä on joku lause, pätkä tai jokin vastaava, mikä on mielestäni todella kaunis,hyvä tms, vaikken edes kunnolla tiedä siihen syytä, miksi juuri se lause(tms) joo mieleeni. Siis tuo kohta jotenkin sopi tähän ja pidin siitä paljon.

Lopusta pidin, tiedä sitten miksi. Plääh, en osaa kommentoida raapaleita!
Tässäkin teksti oli sujuvaa, enkä virheitä huomannut. Pidin tästä todella paljon.

3/7
Tästäkin pidin. Kerronta oli mukava ja kuvailu hyvä. Pidin tuosta lopusta.
Pidän siitä kuinka Ronin syylisyys on tullut esille. Ronista ja Harrystä on tullut paljon uusia puolia sinäsä esille. Tykkään!

4/7
Pidin tästäkin aivan älyttömästi. Tässä tulee mielestäni tunnetta esille. En oikein osaa selittää miten, mutta silti, tässä tunnelma ja ajatukset tulee kivasti esille. Ja tykkään toosi paljon tuosta kerronnasta.

Kun astun pöytään ja istut siellä kahden naisemme välissä, tiedän sinun katsoneen jälleen peiliin vailla minkäänlaista syyllisyyttä, koska otat aina sen minkä tahdot. Jos olenkin hiljaa ja välttelen katsettasi, ei se auta pitämään poissa ajatusta yöstämme – öistämme.

Tämä kohta oli jotenkin sellainen mikä tässä luvussa iski minuun. Tässä oli mielestäni kiva tunnellma. Siis, en osaa selittää, mutta kuitenkin, tykkäsin tuosta kohdasta.

5/7
Tästä luvusta en oikein osaa sanoa mitään. Pidin paljon ja silleen, mutta jotenkin minun sanavarastoni ei pysty kuvailemaan tätä.
Pidin tuosta mielikuvasta, kun Ron (olenkohan edes ymmärtänyt roolit oikein? ) on ajatellut Harryn palkinnoksi ja silleen. Sopi loistavasti tähän.

6/7
Tämäkin luku oli hyvä. Tässä tuli myös jotenkin hyvin esille tuo pieni syylisyys tai siis, en osaa selittää(ei ole uutta?).
Kaikki tässä luvussa oli jotenkin kivasti kuvailtu ja silleen. Siis plääh, voisin joskus vaikka opetella selittämään. Tykkäsion luvusta ja sen kuvailusta!

7/7
Minä luvin tätä innoissani ja nyt sitten tämä viimonen luku tuli jo tähän.'
No jaa, siis pidin kovasti kuvailusta. Tuo loppu oli jotenkin kiva, kun salaa hipaisivat toistensa käsiä, kun ei muut katsoneet.
Tämä koko sarja oli mielenkiintoinen. Tykkäsin tästä tunnelmasta ja silleen. En osaa taaskaan selittää.

Kun Ginny kaatoi kaakaota Hermionen lahkeelle, sain mahdollisuuden olla taas hetken onnellinen.

Tästä kohdasta pidin erityisesti!

Kiitän kaikista luvuista! Kaikki olivat ihania! Ja pahoittelen tyhmiä kommentteja .'

Kiittäen, kumartaen ja hattua nostaen,
Natural

[insatiable]

Natural; Ihihih, äw, ilahduin taas kauheasti, kun huomasin, että siulta on tullut kommentti, jee! ^^ Haha! Paritus on todellakin kiva! Ööö. En osaa kommentoida oikein mitään takaisin. Yleisesti voisin sanoa, että ihanaa, että tunnuit tykkäävän tästä ja kiitos kun jaksoit kommentoida jokaista erikseen! Ja joo, olet ymmärtänyt roolit oikein <;

Hihi, tykkään itsekin tuosta kaakao-kohdasta. Se oli niin ajatuksenvirtaa kuin olla voi, koska join sillä hetkellä itse kaakaota ja se jotenkin tulvahti tuohon hetkeen! Se oli mielestäni söpö juttu ja se oli pakko tunkaista tuohon! Ja pyh siun kommentit ole mitään tyhmiä - itse sen sijaan häpeän tätä turhaa mössötystä nyt tähän.. Ja haha, en itsekään osaa koskaan kommentoida raapaleita, joten on ihan ymmärrettävää, jos tuntuu olevan vaikeaa!

Kiitos siulle jälleen kerran kommentistasi, olet ihana! ♥

xo, ins