Tämä oli aika mielenkiintoinen. Myönnettäköön heti tähän alkuun, että en Harry/Ginnystä pidä, joten siinä suhteessa tämä asetelma oli varsin sopiva.
Tosin en Harry/Dracoakaan kovin usein lue, koska sitä on nykyään niin paljon, mutta tässä se kyllä toimi varsin virkistävänä lisänä.
Tämä oli jotenkin aika aidonkin oloinen teksti perheen rikkinäisyydestä, kaikesta siitä mitä elämä voi olla kun kaikki ei menekään niin kuin aluksi olisi toivonut. Se oli hienoa miten tässä Potterien perhe yritti kuitenkin peittää sitä kaikkea kipua mitä perheen sisällä oli. Mutta tottahan se on että ei oikein mikään ikuisesti kestä kulisseista huolimatta, ja niinhän siinä kävi että perhe päätyi lopulta eroon, vaikka se varmasti tuntuukin vaikealta. Jotenkin kävi lapsia sääliksi, nämä kun tuntuivat olevan vähän hukassa osittain eivätkä oikein tienneet mitä tapahtuu. Ja onhan se varmasti lapsista hämmentävää, varsinkin jos ei ole ihan kaikista perheen sisäisistä asioista perillä, niinkuin joskus voi olla.
Sekin oli kyllä mielenkiintoista miten Harry päätyi aina Dracon luo. Ehkä heillä oli ollut juttua jo pidemmän aikaa, mutta suhteen vaikeuden vuoksi kumpikaan ei siihen aluksi pystynyt, ja Harry joutui Ginnyn kanssa naimisiin. Lopulta se ei sitten kuitenkaan kestänyt ja Harryn oli pakko palata Dracon luo kaikesta huolimatta, vaikka se onkin saattanut särkeä monen elämän. Ja kai se onkin niin, että ei sitä koko ikäänsä jaksa elää kulisseissa. Joo tämä nyt oli vähän tätä omaa tulkintaani ja spekulointia, enkä tiedä onko lähelläkään sitä mitä olet itse tätä kirjoittaessasi ajatellut.
Mutta pitää nyt vielä mainita, että toisaalta olisin ehkä vähän kaivannut pohjustusta sille, että miten Harry ja Draco ovat yhteen päätyneet kaiken jälkeen, vaikka tietenkin kun lyhyemmästä tekstistä on kyse, niin sille ei kyllä paljon jää varaakaan. Ja sitten taas tällaiset lyhyet tekstit ovat kivoja juuri siksi että lukijalle jää jonkun verran sitä omaakin tilaa ajatella, joten ehkä tuosta nillittäminen loppujen lopuksi sitten kuitenkin on turhaa. Olen vaikea.
kummit huolehtivat lapsista särkyneen kodin eikä Harry voi pyytää enempää.
Jos nyt sitten jotain olevinaan rakentavaakin. Tämä kohta omaan korvaan vähäsen särähti, tai lähinnä tuo
lapsista särkyneen kodin. Ymmärrän kyllä että sitä on haluttu käyttää tehokeinona ja niin, mutta kun se oli aika poikkeavaa muun tekstin seassa niin se vähän pomppasi sieltä silmille. Itse olisin ehkä ennemmin käyttänyt ihan tavallista sanajärjestystä tuossa kohtaa. Mutta niin, ehkä makuasioita nämäkin.
Kirjoitustyylistä sanottakoon vielä sen verran, että pidin siitä. Se oli sopivan yksinkertaista, kertoi kaiken oleellisen turhia kiertelemättä, mutta oli siitä huolimatta kaunista. Minuun upposi ainakin. Tällaisia tekstejä on kiva lukea, jotka ovat kauniin kertovia niin, että lukeminen ei kuitenkaan vaadi suurta aivopohdintaa siitä mitä jokainen sana mahtaa tarkoittaa. Jos nyt ymmärrät pointtini. Samaten tykkäsin pienistä yksityiskohdista ja vertauksista jotka sopivat tekstiin tukien ideaa, kuten vaikkapa nuo prinsessasadut. Ehkä sekin oli osa sitä, mikä tuki kulissia, vaikka pienen Lilynkin maailma oli rikki kaikista niistä riidoista. Pidin myös paljon tuosta miten kuvasit Dracon silmiä
jääsohjosilmiksi. Hih.
Mutta kiitokset vielä tästä, tämä oli oikein virkistävä pieni pätkä näin aamusella!
