A/N: Heippa ja hyvää joulukuun ensimmäistä kaikille!
sain vihdoin luvun valmiiksi ja pahoittelen, ettei tullut pitempää! Kiitokset jälleen betalleni,
Rixuttimelle Lämpöistä joulunodotusta toivottaa:
Malfoy..aww5. Päänvaivaa ja pettymyksiä
Hermione lähti Suuren salin edessä tapahtuneesta välikohtauksesta suoraan kohti liemien luokkaa, siis niin pian kun oli toipunut Malfoyn kiireellisestä poistumisesta. Hänen askeleensa olivat kevyet ja mieli toiveikas. Kenties hän saisi vastakaikua tunteilleen.
Luokan ovelle päästyään Hermione alkoi vilkuilla missä Malfoy on, muttei nähnyt ensimmäistäkään luihuista. Suurin osa rohkelikoistakin oli tullut, Harry ja Ronkin saapuivat muutaman minuutin kuluessa.
”Herm, missä ihmeessä olet ollut?” Ron hämmästeli kun hän ja Harry olivat lähempänä tyttöä.
”Nukuin pommiin.. Paljonko kello on? Eikö tunnin pitäisi jo alkaa?” Hermione vastasi etsien katseellaan Kalkarosta.
”Wou, jollain taitaa olla kiire oppitunnille! Tuskinpa se rasvaletti on koskaan myöhästynyt omilta oppitunneiltaan. Oppilaiden kiusaaminen on Kalkaroksen lempipuuhaa, kaikkihan sen tietää!” Ron tokaisi, eikä aikaakaan kun Kalkaros saapui paikalle kaavun helmat liehuen koko käytävän leveydeltä.
”Potter, Weasley, lakatkaa vitkastelemasta, luokkaan siitä vauhtia.” Kalkaros käskytti.
Rohkelikkojen valuessa luokkaan raahustivat luihuiset kaikessa rauhassa käytävää pitkin.
Kaikkien istuuduttua ja professorin aloitettua opetuspulinansa ehti Hermione vilkaista paikallaolijat ja todeta syväksi pettymyksekseen Malfoyn olevan poissa. Hän alkoi mielessään jo hiukan hätääntyä, mutta rauhoitteli sitten itseään: ”Myöhässä, niin sen täytyy olla. Hänhän lupasi tulla, lupasi että näkisimme oppitunnilla”. Kalkaroksen terävä rykäisy sai Hermionen pois omista ajatuksistaan.
”Kysyin sinulta miten valmistetaan turpoamisliemi? Missä mielenne oikein seikkailee neiti Granger?”
”A-anteeksi professori, minä.. minä.. En voi kovin hyvin.” Hermione valehteli ja otti kasvoilleen tuskaisen ilmeen.
”Hyvä on sitten.. Mene matami Pomfreyn vastaanotolle, hän vilkaiskoon mitä voi tehdä.” Kalkaros sanoi viitaten ovea kohti kädellään. ”Potter, tiedätkö sinä vastauksen?” hän jatkoi kelmeästi hymyillen pojalle, jolle oli kysymyksensä osoittanut. Harry jäi änkyttämään vastaustaan, kun Hermione laittoi tavarat laukkuunsa ja poistui naamaa väännellen luokasta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän oli lähtenyt kesken oppitunnin! Mikä häntä oikein vaivasi?
Matami Pomfreyn vastaanotolla ei ollut juuri ketään, vain eräs toisluokkalainen, joka oli satuttanut jalkansa ja istui nyt silmät itkusta punertuneina vuoteen reunalla.
”Matami Pomfrey? Kalkaros käski minun tulla tarkastuttamaan itseni tänne. En voi kovin hyvin.” Hermione sanoi matami Pomfreylle, joka aloitti heti kyselemisen ja tutkimisen. Hetkisen kuluttua Hermione todettiin terveeksi, mutta häntä kehoitettiin lepäämään tämä päivä ja tulemaan huomenna uudestaan, jos oireet pahenisivat. Hermione kiitti ja huokaisi helpotuksesta lähteissään. Onnekseen hänen ei huomattu valehtelevan, eikä hän joutunut takaisin oppitunnille.
Helpotuksen tunne ei kestänyt kauan, sillä lähes heti hänen mieleensä palasi Malfoy. Draco. Oli käsittämätöntä, että hän oli noin vain ihastunut tuohon poikaan, jonka kanssa oli kiistellyt ensitapaamisesta lähtien. Siksi tilanne tuntuikin toivottomalta; eihän sellainen vihanpito voisi vain kadota, eihän? (Toisaalta hän oli kyllä lukenut jostain teinityttöjen lehdestä, että vihan ja rakkauden viiva oli toisinaan hyvin häilyvä.)
Muutama kyynel karkasi Hermionen silmäkulmista, ennen kuin hän ehti estää niitä. Hänen oli joudutettava askeleensa lähes juoksuksi, jotta ehtisi makuuhuoneisiin ennen kyyneltulvaa.
”Sokerimisteli” tyttö lausui kooten itsensä Lihavan leidin edessä.
”Astu peremmälle, urhoollinen rohkelikko!” kuului Lihavan leidin vastaus. Sisään tultuaan Hermione suuntasi askeleensa kohti rappusia, mutta kääntyi vilkaisemaan olkansa yli luullessaan nähneensä valon välähdyksen. Ilmoitustaululle oli tosiaan laitettu juliste, jossa ilotulitukset purkautuivat räikeinä valopläjäyksinä Tylypahkan yläpuolella. Uteliaana Hermione lähestyi tuota julistetta ja luki:
”Tylypahkan Joulutanssiaiset!
Opettajat ja valvojaoppilaat ovat yhdessä järjestäneet suuret Joulutanssiaiset!
Tanssiaiset järjestetään tämän viikon perjantaina iltakahdeksalta! Tulkaa juhlimaan yhdessä ennen joululomalle lähtöä!
Pikkunaposteltavat tarjoaa koulun keittiö ja opettajat järjestävät iltamyöhään ilotulituksen!
Valvojaoppilaat vastaavat musiikista, räiskyvimmät hitit tiedossa!””No niin! Tämä se vielä puuttuikin. Toivottavasti Ron tai Harry suostuu partnerikseni.. ”Hermione tuhahti, mutta päätti mennä vaikka ilman seuralaista. Hän tarvitsi jotakin piristystä ja ehkä hän voisi tavata Malfoyn siellä. Kenties hän pääsisi tanssimaan uuden ihastuksensa kanssa! Hermione nappasi yhä olalla kiikkuvasta laukustaan muistilehtiön ja alkoi suunnitella asuaan, jonka tulisi olla täydellinen, jotta Draco huomaisi hänet!
A/N: Kiitos lukijoille!
Kaikki kommentit kelpaa risut, ruusut, rakentavat ja kaikki siltä väliltä