Kirjoittaja Aihe: Vaahteran alla | S | Lily/James, tuplaraapale  (Luettu 2958 kertaa)

roxy

  • Vieras
Vaahteran alla | S | Lily/James, tuplaraapale
« : 20.01.2014 11:18:05 »
Nimi: Vaahteran alla
Kirjoittaja: roxy
Genre: Fluff
Ikäraja: S
Paritus: Lily/James
Summary: Tyttö tunsi jonkun hengittävän niskaansa ja hän tiesi täsmälleen kuka ripotteli varovaisia, mutta omistavia suudelmia pitkin hänen niskaansa.
Disclaimer: Lily ja James kuuluvat Rowlingille. Ficin juoni on omani, enkä saa tästä mitään korvausta.
A/N: Osallistuu Vuodenaika-haaste vol. 2 haasteeseen. Tässä on laskujeni mukaan 200 sanaa, joten tuplaraapaleeksi kutsuisin.



Vaahteran alla


Punaiset hiukset omistava kaunis tyttö käveli järven vierellä. Ruoho kutitti tytön paljaita jalkoja ja tämä käveli lähemmäs vettä, pois ruoholta. Järvi loisti kauniina heijastaen auringon säteet ja sen vieressä olevasta metsästä kuului satakielen laulua. Hiekka tarttui tytön jalkoihin tämän kävellessä kohti suurta vihreää vaahteraa. Aallot pyyhkivät hiekan välillä pois jaloista saaden sen tarttumaan paremmin märkiin jalkoihin. Tyttö istui vihreälehtisen vaahteran juurelle ja katseli ympärilleen. Aurinko paistoi kirkkaasti ja lämmitti tytön vartaloa. Hän joutui siristämään silmiään kirkkauden takia nähdäkseen. Tyttö tunsi jonkun hengittävän niskaansa ja hän tiesi täsmälleen kuka ripotteli varovaisia, mutta omistavia suudelmia pitkin hänen niskaansa. Vahva ja lämmin käsi poimi maasta liljan ja työnsi sen tytön kihariin hiuksiin. Tyttö käänsi päätään kohdaten tuikkivat silmät ja iloisen hymyn ja painautui pojan vartaloa vasten. Tyttö kiersi pojan sotkuiset hiukset sormensa ympäri, päästi ne vapaaksi ja toisti liikkeen. Viimeinkin he saivat olla kahden ilman vanhempia tai liikaa utelevia ystäviä. Vain he kaksi järven vieressä kasvavan vaahteran alla. Tyttö näki jättiläiskalmarin vilkuttavan yhdellä lonkeroistaan ja taikoi puun kuoreen nimikirjaimet L & J. Kirjoitus pysyisi puussa niin kauan, kuin he rakastaisivat toisiaan.

Kahdeksan vuotta myöhemmin heidän poikansa löysi sen ja se oli ainoa elävä muisto pojan vanhemmista, jotka oli murhattu, kun poika oli vuoden vanha.
« Viimeksi muokattu: 02.07.2015 03:01:56 kirjoittanut roxy »

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Vs: Vaahteran alla | K-7 | Lily/James, tuplaraapale
« Vastaus #1 : 20.01.2014 18:39:12 »
Iltaa, päiviä vaiko iltapäiviä! :D

Kivan kuuloinen pikku teksti :) Pidin tarinan lämminhenkisyydestä ja yksinkertaisuudesta, joka sopi tähän tekstiin tosi hyvin. Ja romantiikkaakin tässä oli, juuri sopivasti :3
Ehkä tässä oli hiukan tyttö- sanan toistoa, mutta toisaalta tarinan tyyli oli sellainen nimettömästi kerrottu, joten ymmärrän sen. Myös joitain pikkuvirheitä olin huomaavinani (huomioi tuo "olin huomaavinani" XD) mutta laiska kun olen en niitä nyt lähtenyt tähän kirjoittamaan :) Voi siis lukaista läpi, jos vaikka kielivirhevaistoni olisikin kehittynyt (ja se jos mikä olisi ihme x) )

Eääh, enpä taaskaan saanut mitään järkevää sanottua, halusin vain kertoa, että pidin tästä :)

Kiitos kovasti!

-DragonHeart58
« Viimeksi muokattu: 18.06.2014 16:08:31 kirjoittanut DragonHeart58 »

Dolls

  • ***
  • Viestejä: 2 079
Vs: Vaahteran alla | K-7 | Lily/James, tuplaraapale
« Vastaus #2 : 21.01.2014 16:58:17 »
K-kampanjasta iltapäivää!

Ensimmäisenä ficistä jäi mieleen epämiellyttävän näköinen ulkoasu. Olet ilmeisesti keskentänyt koko tekstin, jolloin teksti näyttää katkeilevalta. Otsikon voi totta kai keskentää, mutta ulkoasullisista syistä suosittelen pitämään tekstin ihan normaalisti vasempaa reunaa myötäillen.

Oi, pidän kesästä ja vuodenaikojen kuvailusta paljon (mikä käy ilmi kun olet mun haasteeseenkin osallistunut, jee!), minkä takia nappasin tän ficin luettavakseni. Tykkäsin yksityiskohtaisesta kuvailustasi; pienet yksityiskohdat kuten satakieli ja vihreälehtinen vaahtera olivat mukavaa luettavaa. Muutama asiavirhe tuolla kuitenkin oli, esim. kuinka alussa tyttö kävelee rantaviivaa, sitten hän on ruohikolla ja sitten taas kävelee kohti vettä. Rantaviivaksihan kutsutaan sitä kohtaa jossa maa ja vesi kohtaavat, eli se muuttuu aaltojen mukana.

Lily/James on paritus jota harvemmin luen. Itseasiassa en muista milloin olisin viimeksi koskenutkaan :'D Sait tässä kivasti tuotua Jamesin luonnetta esiin, juuri tuo liljan asettaminen tytön hiuksiin ja omistavat suudelmat (tosin jäin miettimään miten suudelma voi samanaikaisesti olla sekä omistava että varovainen?). Lily jäi aika etäiseksi mutta haitanneeko tuo, lyhyt pätkähän tää oli niin ei kaikkea voi saada mahtumaan. Lopetus oli hirveen kiva ja yllättävä, sait Harrynkin vielä mahtumaan tähän. Se, että hänen vanhempiensa rakkaus jatkui vielä hänen vuosiinsa oli hyvä lopetus.

Kiitos tästä (:
darling i'm a nightmare dressed like a daydream

Ales

  • Fanficcari
  • ***
  • Viestejä: 497
  • Ilo on sisäpiirin homma
Vs: Vaahteran alla | K-7 | Lily/James, tuplaraapale
« Vastaus #3 : 22.01.2014 17:29:47 »
Iltapäivää (:

En muista milloin viimeksi olisin lukenut ficciä/ficin jossa pääparituksena toimii Jily. Itselleni kyseinen paritus on jäänyt todella etäiseksi - enpä muuten oo sitä huomannu ku kirjoissa. Itseasiassa en ees kattonu tätä paritusta, vaan avasin tän otsikon perusteella, mutta hyvä tää oli silti!

Oot tosi kauniisti kuvaillu miljöötä - tää oli tosi kauniisti kirjoitettu teksti muutenkin! Rakastuin noihin ihaniin pieniin yksityiskohtiin, joita olet ujuttanut tekstiin mukaan, ne luo todella kauniin/herkän/suloisen tunnelman tähän tekstiin. Varsinkin tuo mielikuva tosta jättikalmarista vilkuttamassa järvestä x) Sai jotenkin hymyn huulille!

Ihanasti olet myös onnistunut saamaan Harryn tähän ficciin ja kertomaan saman asian, kuin J.K = James ja Lily rakastavat ikuisesti toisiaan ja omaa poikaansa. Nuo nimikirjaimet olivat aivan mainio yksityiskohta tähän tekstiin! Ah, nimikirjaimet puussa, jotka säilyy niin kauan, kuin parin välinen rakkaus säilyy, romanttista! Vai kenties ällösiirappista, ehkäpä?

Kiitokset tästä!
-A
« Viimeksi muokattu: 22.01.2014 17:33:57 kirjoittanut Ales »

© Raitakarkki

Daran

  • ***
  • Viestejä: 202
Vs: Vaahteran alla | K-7 | Lily/James, tuplaraapale
« Vastaus #4 : 05.02.2014 10:13:18 »
Heippaheippa…

Minäkään en kauheasti tätä paritusta lue. (No, en lue Jamesia, koska hän on… Ääliö joka ei tajua Severuksen lumovoimaa…? :D )

Kuitenkin, tämä oli oikein mukavaa kuvailua, itse taisin eniten pitää niistä "varovaisista, mutta omistavista suudelmista", ja ymmärrän kyllä hyvin että etenkin nuorella pojalla ne voivat molempia samaan aikaan olla :)

Minäkin pidin lopetuksesta, vain yksi asia vaivasi: jättiläiskalmarista päättelin, että tapahtuma sijoittui Tylypahkan maille, mutta aikavälillä L&J elossa -> 8v eteenpäin Harry ei ollut taikuudesta - saati tulevasta opinahjostaan - edes tietoinen. Vahinko vai taiteilijan vapauksia?

Vaikka osa lauseista olisi ehkä mielestäni pilkutusta enemmän kaivannutkin, ja tuon tekstin kovin tiivis asettelu teki tästä näin lyhyeksi hieman raskaan oloisen, niin tämä oli joka tapauksessa suloinen pikku teksti, kiitoksia tästä :)