Nimi:Miksi hän ei vastaa kun kutsun häntä?
Kirjoittaja: nekku
Ikäraja: K-11
Varoitukset: itsemurhan yritys
Paritus: Bellatrix/Voldemort ja lievä Bellatrix/Rodolfus
Pimeyden lordi oli poissa, eikä Bellatrix voinut sisäistää sitä. "Minä en usko sitä, en usko! Minä löydän hänet!" Bellatrix oli vannonut. Mutta mistä etsiä kun vihjeitä ei ollut?
Nainen seisoi korkealla meren yläpuolella kallion reunalla. Merituuli riepotteli hänen mustia hiuksiaan ja jos joku olisi mennyt katsomaan naista olisi hän huomannut kyyneleet tämän silmissä ja epätoivon kasvoilla.
Miten voi kaivata kaikkia niitä sanoja ja kosketuksia, joita ei koskaan edes ollut? Katseita oli kyllä, mutta miksei hän tule ja katso minuun niin kuin ennen? Missä hän on? Miksi hän ei voi olla vain minun ja minä hänen? Miksi herrani lähti ja jätti minut yksin? Miksei hän vastaa kun kutsun häntä?
Bellatrix kykeni haistamaan suolan ilmassa, hänen oli kylmä mutta sillä ei ollut nyt väliä. Millään ei ollut enää väliä. Hän seisoi jo aivan liian lähellä kallion reunaa. Kivi hänen jalkojensa edessä mureni, putosi alas ja huuhtoutui mereen.
Jos hän on todella....poissa, niin miksi en seuraisi häntä? Olen uskollisin ja hän palkitsisi minut lopulta.
Tuuli tuntui yltyvän ja maailma näytti naisen silmiin entistäkin synkemmältä.
Miksi elää jos ei ole mitään minkä vuoksi? Kuka muka jäisi kaipaamaan minua, murhaajaa, hirviötä? No, Cissy ehkä, mutta hän pääsisi siitä yli. Tiedän sen.
Kyyneleet sumensivat naisen silmät ja tämä pyyhkäisi ne hihaansa. Bellatrix kuuli linnun laulavan läheisellä puun oksalla. Nyt oli aika, hän tiesi sen. Bellatrix sulki silmänsä ja hengitti syvään.
Se on vain tehtävä, minä pystyn siihen, ei ole mitään mitä en voisi tehdä!
Naisen rintakehä kohoili hermostuneesti ja vaikka kalliolla oli jäätävän kylmä silti hikipisara vieri alas hänen selkäänsä. Hän oli kauhuissaan, mutta jos Bellatrix Lestrange oli päättänyt jotain se myös tapahtui.
Olisi pitänyt hyvästellä Narcissa.
Maailma tuntui pysähtyvän. Hän sulki silmänsä ja hyppäsi. Tukeva maa katosi naisen yläpuolelle. Hetken hän tunsi lentävänsä, mutta hetki oli lyhyt. Bellatrixin ruumis iskeytyi lujaa kylmään aallokkoon. Vesi värjäytyi punaiseksi naisen pään osuessa kiveen.
*****
Bellatrix raotti varovasti silmiään. Hänen päätään särki ja se oli sumentaa järjen, hänen vartalonsa oli ruhjottu ja luita oli murtunut, mutta hengissä hän yhtäkaikki oli.
"Mitä sinä oikein ajattelit?!" Rodolfus karjaisi hänen viereltään.
Kaikki tämä turhaan.
Pudotus ja aallot eivät olleet tarpeeksi tappamaan pimeyden lordin uskollisinta kannattajaa. Rodolfus oli etsinyt Bellatrixia kauan ja lopulta löytänyt vaimonsa rannalta puolikuolleena. Nyt Bellatrix makasi sairaalassa.
"Minä löydän hänet vielä, lupaan sen", Bellatrix kuiskasi Rodolfuksen korvaan ja vaipui syvään uneen.