Umpikuja, S || Albus/Gellert, angst, oneshot

[Taki]

Nimi: Umpikuja
Kirjoittaja: Taki
Paritus: Albus/Gellert
Ikäraja: S
Tyylilaji: Angst, ficlet
Sana (FF100): #024, Perhe
Tiivistelmä: Enhän minä koskaan kuulunutkaan siihen perheeseen.
A/N: Osallistuu satashaasteen lisäksi Yhtyeen tuotanto - haasteeseen Velcran kappaleella Dead End Lane. Lyhykäinen ficlet, mutta mielestäni pidentely olisi hyvinkin voinut pilata tämän kokonaan.

* * *

Umpikuja


 He ovat minulle vain painolasti. Niinhän sinäkin sanoit, ja sinä olet aina oikeassa. On aika tiputtaa se lasti, niin voin lentää nopeammin. Minä en kuulu tänne, vain sinun kanssasi koen jotain todellista, ja nyt haluan saattaa sen loppuun. Ole hyvä, tee minulle mitä haluat, kunhan viet minut pois täältä, kotini kourien ulottumattomiin.

 Adrenaliini ja ekstaasi sekoittuvat veressäni, kun alistat minua vielä enemmän. Vähän aikaa saan olla vapaa kaikesta muusta, nyt kuulen vain huutoni ja huohotuksesi, en ollenkaan syyllistäviä haukkumasanoja.

 Ei, en halua enää pysähtyä. Vaikka en enää tunnista peilikuvaani, uhraan minkä tahansa osan itseäni kunhan katkaiset kahleeni. Minä tulen sinun mukaasi eikä ole väliä, mihin minut viet... Kunhan se vain on kaukana.

 Minä pyydän, lähdetään jo, sinä ymmärrät. Etsitään maa, joka voidaan vallata. Ollaan suuria ja vahvoja, johdata sinä minua niin minä rakastan sinua. Ole sinä minulle perheen korvike niin minä olen sinulle uskollinen. Kiihdytä lisää, kiihdytä, vaikka näen jo muurin johon tulemme törmäämään. Sillä ei ole väliä, saammehan hetken ajan kokea vauhdin hurman. On vain tuuli vasten kasvoja ja törmäyksen jälkeinen veri. Sittenkään en suostu vihaamaan sinua, vaan pidän kiinni kovempaa ja tahrin sinunkin paitasi siihen samaan yhteiseen vereen, olethan ainoa, mitä minulla on.

 Avada kedavra, Ariana, kidutu, Aberforth, mitä väliä! Minä en ole vastuussa mistään, enhän minä koskaan kuulunutkaan siihen perheeseen. En minä heitä tarvitse, minulla on sinut. On minun etuoikeuteni lentää sinun kanssasi joka yö, vaikka tiedän, että tämä tie on yksisuuntainen eikä johda mihinkään. Mutta miksi se olisi heitetty eteeni ellei minun olisi tarkoitus seurata sitä? Ei täältä ole enää paluuta, joten miksi katsoisin taakseni? Huono omatunto on heikkouden merkki.

 Olen olemassa vain, jos pystyn tuntemaan jotain. Jos pysähdyn hetkeksikin, lakkaan tuntemasta. On sinun tehtäväsi rakastaa joka kerta kovempaa; pistä minut tuntemaan, räjäytä mieleni pois tästä maailmasta. Eihän hän oikeasti kuollut, eihän mikään ole minun vikani. Kerro minulle että se olit sinä, leiki minulle pahaa niin että itse voin olla se hyvä, ota kaikki syyllisyydentunteeni ja epäilevät ajatukseni ja naura ne pois. Ei se mitään, vaikka kerran törmättiin seinään. Mennään etsimään uusi umpikuja ja ajetaan tällä kertaa kovempaa. Pää edellä.

 Lupaa, että seuraavaksi minulla on perhe, johon kuulun.

* * *


A/N2: Jos luit, kommentoithan?


Velcra - Dead End Lane


Tonight I wanna go, I wanna know how to flow, how to let go, how to lose control
Tonight I'm gonna walk the road of the pleasure domes lose myself in the noise in the neon glow
The thrill the chill the suspense the thrill the suspense the desire
Sensation most intense, so intense with my endless supplies

Tonight I wanna go, I wanna know how to flow, how to let go, how to lose control
Tonight I'm gonna raise my hands in the sky lose track of place and time
I'm going round round round
The thrill the chill the suspense the thrill the suspense the desire
Sensation most intense, so intense with my endless supplies

All the way down I'm driving the dead end lane
Away from the life that was never the truth about us
All the way down I'm driving the dead end lane
Cause everything I once had has been taken away so I drive all night and all the way

Now all of my desires are satisfied now all my of my tears
My lies swept aside and left behind. Far behind
I go deeper in the night, the other side where I can fly.
Reach the new hights I'm alright. Alright, tonight
The thrill the chill the suspense the thrill the suspense the desire
A sensation most intense, so intense with my endless supplies.

All the way down I'm driving the dead end lane
Away from the life that was never the truth about us
All the way down I'm driving the dead end lane
Cause everything I once had has been taken away so I drive with my best friend Charlie
With my endless supplies. I'm falling, falling through the night

Further out of reach

[Lunella]

Vau. Tämä ficci on todella upeaa Albus/Gellertiä, enkä tajua miksi tällä on vain yksi kommentti kun itse ficcikin on julkaistu jo vuonna 2009.
En oikeastaan ole lukenut Albus/Gellertiä varmaan ikinä ennen, mutta kirjoja lukiessani ajattelin, että tämä on kyllä mahtava paritus ja siitä haluaisi lukea enemmänkin. Tämäkin ficci iski ihan sattumalta silmään, kun etsin jotain kivaa luettavaa Iskunkiertokujalta. Ja iih, tämä on ihana!

Tykkäsin paljon Albuksen vallanhimoisista ajatuksista, halusta vallata maailma yhdessä Gellertin (tuntuupa hassulta käyttää etunimeä) kanssa, koska sellainenhan hän varmasti olikin nuoruudessaan canonin mukaankin, mutta itse olen tottunut siihen hyväntahtoiseen ja rakkaus-pelastaa-maailman Dumbledoreen. Tällainen hälläväliä asenne oli mielenkiintoista luettavaa Albukselta. Ja kuitenkin hän syvällä sisimmässään tunsi syyllisyyttä ja huonoa omatuntoa, jotka hän yritti hukuttaa Gellertiä kohtaan tuntemiensa tunteiden alle.

Sittenkään en suostu vihaamaan sinua, vaan pidän kiinni kovempaa ja tahrin sinunkin paitasi siihen samaan yhteiseen vereen, olethan ainoa, mitä minulla on.

Ehdottomasti lempikohtani, vaikka koko ficci oli hyvin upea niin tämä kohta pisti silmään. Tämä jotenkin kuvastaa niin hyvin sitä, että Albus tuntee hukkuvansa kaiken syyllisyyden alle ja pelkää sitä, mitä on tekemässä. Ja hän haluaa, että Gellert on yhtä syvällä tuossa sotkussa kuin Albus itse, koska Gellert on ainoa kuka ymmärtää ja on hänen luonaan tuossa tilanteessa.

Mulla ei ole mitään valitettavaa tästä ficistä, joten kiitän vielä lopuksi näin upeasta lukukokemuksesta. Tämä oli mahtava ficci! (: