Kirjoittaja Aihe: You Made Me Love You | one-shot, K11, Fenrir Greyback  (Luettu 3947 kertaa)

SeverusSnape

  • ***
  • Viestejä: 52
  • Suuri on kaipaus ikuinen
Ficin nimi: You Made Me Love You
Kirjoittaja: SeverusSnape
Genre: Chan-het, Drama[?], Romance
Ikäraja: K-11
Päähenkilöt: Fenrir Greyback ja Saphira Moonrider (OFC) (nimeä ei kuitenkaan mainita)
A/N: En ole nyt ihan varma tuliko oikeeseen paikkaan tämä ficci, mutta. Tässä ihka ensimmäinen (ja viimeinen?) ficcini :D Idea tuli siitä, kun äidinkielen tunnilla kuuntelin musiikkia ja tuli sit Avril Lavignen ''How Does It Feel'' kappale vastaan :) En nyt ole ihan varma minkälainen tämä on teidän mielestänne, mutta toivon että tykkäätte ;) Ja tästä nyt ei sentään tullut raaka ollenkaan, mitä ajattelin kun rupesin tätä suunnittelemaan kunnolla, kun olihan nyt rakkaasta Fenriristä kyse ;);) Mutta pidemmittä puheitta, saanen esitellä ensimmäisen ficcini:

You Made Me To Love You


Sinä juokset pois, yrität päästä pakoon minua. Ehkä se on helpompaa, kun en ole ihmissusi muodossa, mutta silti se on turhaa. Minä janoan lihaa, verta ja tuskaa, kuulla sinun huutosi, kun huudat kivusta, se, se on musiikkia korvilleni, kuin suden ulvonta. Jotain niin kaunista ja surullista. Et voi taaksesi katsoa, pelkäät minua liikaa, niin kuin kaikki muutkin. Juoksette aina pakoon, mutta ette koskaan tarpeeksi. Kompuroit koroissasi juurakoihin, kaunis musta mekkosi likaantuu mudassa ja neulasissa, se liehuu kauniisti tuulessa, mukautuen sulavasti vartalosi kanssa.
En voi olla ajattelematta sinua nyt, kun juokset pakoon. Olen jahdannut sinua jo monta sataa metriä, naapurusto on jo kaukana takanamme. Et juoksisi minua nyt pakoon, jos olisit suostunut menemään sen lentävää  moottoripyörää ajavan musta tukkaisen pojan kyytiin. Olet pukeutunut juhlavasti jotakin varten, en tiedä miksi, mutta itse asiassa en välitä. Tunnen kuinka adrenaliinini nousee, suteni on levoton, se kiertää ympyröi ja haluaisi jo päästä hyökkäämään kimppuusi. Pitkä hyppy päällesi ja veri maalaisi  kauniin ihosi punaiseksi.
Ihosi olisi hajalla, paljon syviä naarmuja, ympäri kehoasi. Paljon verta päälläsi, kaunis maalaus, niin kaunis, valmis kukoistamaan enkelten kuorossa. Mutta en pysty tekemään sitä. Tappamaan, maalaamaan ihosi punaiseksi rautaisesta verestä. En sinulle.
Miksi jahtaisin sinua enää? En edes haluaisi tappaa sinua. Ei, minun täytyy. Pimeyden Lordi on sanonut minulle, että minun täytyy tappaa ja luoda kauhua velhojen joukossa. Toisaalta en minä tästä paljoa hyödy edes. Tapan vain ihmisiä eikä kukaan uskalla tulla lähelleni eivät kuolonsyöjät, olenhan pelätty muidenkin keskuudessaan, vaikka eivät he sitä myönnä. Minä aistin pelon heidän keskuudessaan aina, kun näen heidät.
Mutta nyt tämä odottelu saa riittää. Hyökkään päällesi yhdellä isolla hypyllä ja olet jo maassa. Kaadut suoraan maahan, mekkosi repeytyi jonkin verran, mutta se ei minua haittaa. Käännän sinut ympäri, kasvot kohti minua.
Kyyneleet valuvat pitkin poskiasi, itket yhä vain enemmän, pitäen silmiä kiinni. Silitän tuuheita, sotkuisia, mustia hiuksiasi. Ihosi on jo maalautunut punaiseen vereen kasvoista. Ei paljoa, mutta silti. Tuo kaunis, maukas veri, niin ihanaa, kun sen maku pääsee suuhun.
Kun aukaiset silmäsi näen paljon tuskaa, nuo kauniit kirkkaan vihreät silmäsi. En voi, kuin katsella niitä, kyynelillä täyttyneitä silmiäsi. En minä sinua halua tappaa, en todella enää.
Tutkit minua katseellasi. Ehkä miettien mitä aion. Nousen pois päältäsi ja nostan sinut ylös jaloillesi. Olet aikeissa paeta, mutta en anna sinun juosta pakoon, tarttuen käsivarteesi, ilmiinnytän meidät takaisin mistä lähdin jahtaamaan sinua. Katson sinua suoraan silmiin, otan takkini pois ja laitan sen sinun harteillesi, koska huomasin, että palelet.
Pyyhin kyyneleet pois poskiltasi. Katselet minua kummaksuen oilla kauneimmilla silmillä, mitä olen koskaan nähnyt. En voi tälle tunteelle mitään. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä. On parasta, että lähden ennen kuin joku näkee minut. Olen juuri aikeissa kääntyä pois, kun otat minusta kiinni ja suutelet minua, suoraan huulille.
Niin lyhyt kuin se olikin, en haluaisi enempää tai vähempää. Otan hiuksia pois kasvojesi edestä. Kuiskaan korvaasi ‘’Minä rakastan sinua’’. Ja lähden pois.
Kääntämättä katsettani, jatkan matkaani ajatellen teinkö oikein jättäessäni sinut henkiin tai edes jättäessäni sinut yksin seisomaan tuonne? En tiedä enää yhtään mitään, mutta tiedän, että tein oikein kummassakin. Jättäessäni sinut henkiin ja mitä muut olisivat ajatelleet nähdessään sinut munin kanssani. Tiedän, että rakastat minua, jotenkin. Ja tiedän, että minä rakastan sinua. Koska, sinä sait minut rakastamaan sinua.
« Viimeksi muokattu: 22.03.2017 09:53:21 kirjoittanut Neiti Syksy »
Unholaan jää surut ja murheet,
kunnes kuulen ulvonnan niin läheisen ja tutun vain. Kaipaus on niin suuri, suuri menetys ja tunteiden virta.

Ulvonta läheinen, sua täysikuu vie kauemmas ja kauemmas, sua menettää taas tahdo en.

Sä luotani juokset pois, kunnes jäljelle jää vain tuska ja murheen kyyneleet, mut' unhoittaa sua saa mä en.

Eulalia

  • Herkkusienijumbo
  • ***
  • Viestejä: 237
Vs: You Made Me To Love You
« Vastaus #1 : 14.02.2011 22:57:14 »
Otsikko ainakin on ficin sisältöön sopiva, mutta tuo "to" ei kuulu kyseiseen lauseeseen, vaan se on pelkästään "You Made Me Love You". Jos siellä on se "to", niin otsikko kääntyisi suomeksi: "Sait minut rakastua sinuun". Muutenkin ehkä hieman kyseenalaistan englanninkielistä nimeä suomenkieliselle ficille, koska nimi olisi suomeksikin ihan toimiva "Sait minut rakastamaan sinua", mutta se on kai makuasia, joista ei pidä kiistellä.

Ficistä kyllä huomaa, että se on ensimmäisesi, ja että olet vielä melko kokematon kirjoittajana. Virheitä oli aika paljon, ja kappalejakokaan ei ollut ihan täysin onnistunut: kannattaa lyödä Enterillä ihan kunnon tyhjät rivit kappaleiden välille, niin niiden vaihtuminen selkiytyy. Suosittelen myös virheitä ajatellen jatkossa ainakin itse lukemaan kirjoittamasi vielä ennen julkaisua kerran tai kaksi rauhallisesti läpi, ja ehkä lukemaan vielä ääneen - olen kuullut, että näin pystyy itse aika hyvin huomaamaan omat virheet ja viimeistelemään ficin ulkoasun ennen julkaisua. Toisena vaihtoehtona on tietenkin betan hankkiminen, sillä konstilla saa sitten ulkopuolelta apua ja vinkkejä kirjoittamiseen.

Tarinan päähenkilö on ihastuttavan kammottava Fenrir Harmaaselkä, aika rare hahmo, josta on kirjoitettu aika vähän, ja josta ainakaan minulla ei ole mitään kovin selkeää mielikuvaa, mitä nyt pidän häntä aika karmaisevana ja pahaa tahtovana henkilönä. Plussaa siis hahmovalinnasta, ehdottomasti. Juoni on myös aika kiinnostava, joskin olisit voinut käyttää hieman enemmän aikaa sen hiomiseen ja toteuttamiseen - hieman enemmän pituutta ei ainakaan olisi ollut pahitteeksi ihan vain senkin takia, että tarinan hektinen tempo olisi hieman laantunut. Toisaalta tässä kyllä oli takaa-ajotilanteesta kysymys suurimman osan aikaa, joten siinä mielessä kiivas rytmi on kyllä erittäin onnistunut ja hyvä asia. Ficci jättää aika paljon avoimeksi, alkoi kiinnostaa esimerkiksi, miksi Fenrir jahtasi naista - vain siksikö, että Voldemort tahtoi niin? Lisäksi minua jäi vaivaamaan, tunsivatko nainen ja Fenrir toisensa jo etukäteen, vai tapahtuiko rakastuminen ihan tuon yhden ajojahdin perusteella? No, tulkinnanvaran jättäminen on ihan hieno juttu, mutta ihan vähän enemmän olisit ehkä asetelmaa voinut pohjustaa.

Hmmm... Kommenttini on ehkä hieman kriittinen, ja nyt tahdon painottaa, etten missään tapauksessa tahdo lannistaa kirjoitusintoasi. Minusta tämän ficin perusteella voi sanoa, että olet lahjakas, ja kokemuksen karttuessa tulet varmasti kirjoittamaan loistavia ficcejä. Tässäkin tarinassa on jo paljon hyvää, ja se on vasta ensimmäisesi. Kannattaa siis ehdottomasti jatkaa edelleen ja laittaa näytteille - tsemppiä jatkoon :D

Lia

SeverusSnape

  • ***
  • Viestejä: 52
  • Suuri on kaipaus ikuinen
Vs: You Made Me Love You
« Vastaus #2 : 15.02.2011 14:58:11 »
Eulalia Kiitos oikein paljon palautteesta (: Ja niin, päätin laittaa otsikon englanninkieliseksi, koska se kuulosti omasta mielestäni jotenkin oudolta suomeksi :D Ja olen tietenkin ajatellut betan hankkimista, siinä suhteessa jos nyt tulee tarpeeksi aikaa ja intoa ruveta kirjoittamaan ficcejä. Ja korjasinkin tuon otsikon virheen. :D

Fenrir on tietysti aika karmaiseva henkilö, mutta ehkä juuri siksi pidänkin hänestä :D
Juoni jäi avoimeksi, ja se oli tarkoituskin, jättää jonkin verran lukijan oman pään tulkinnan varoihin. Mitä juoneen tulee olisin voinut kyllä käyttää edes jonkin verran enemmän aikaa ja lukea sen pari kertaa, kylläkin.

Kriittinen kommentti ei tietenkään haittaa missään suhteessa, on aina hyvä saada palautetta, niin hyvää kuin sitä kriittistäkin (:  Ja jos aikaa ja intoa riittää, niin totta kai rupen kirjoittamaan lisää ficcejä, jos taas vaikka tulisi kirjoitettua Fenriristä ;) Ja kiitän vielä kerran oikein paljon kommentistasi.

SeverusSnape
Unholaan jää surut ja murheet,
kunnes kuulen ulvonnan niin läheisen ja tutun vain. Kaipaus on niin suuri, suuri menetys ja tunteiden virta.

Ulvonta läheinen, sua täysikuu vie kauemmas ja kauemmas, sua menettää taas tahdo en.

Sä luotani juokset pois, kunnes jäljelle jää vain tuska ja murheen kyyneleet, mut' unhoittaa sua saa mä en.