Uudet vuodet, S, Lucius || Drama, deathfic, ficlet

[Kupla]

Nimi: Uudet vuodet
Kirjoittaja: Kupla
Genre: Drama, deathfic, ficlet
Päähenkilö: Lucius Malfoy
Ikäraja: S //zougati muokkasi ikärajan uusien ikärajojen mukaisiksi
Vapausvastuu: En omista tässä tekstissä mainittuja henkilöitä, paikkoja tai muita asioita. Ne kuuluvat J. K. Rowlingille. En saa tästä rahallista korvausta. Vega Aurora on oma hahmoni, joten hän kuuluu minulle.
Tiivistelmä: Uudet vuodet olivat piilottaneet vääntyneet raajat ja aivan liian elävät silmät. Se olikin ainoa syy, miksi Lucius ylipäätään juhlisti vuosien vaihtumista.
A/N: Uusi vuosi, uudet kujeet. FF100:an tämäkin menee. Prof. S. o. Pyörylälle kiitokset Vegan puvun värin valitsemisesta!
Sana: 095. Uusivuosi.



Uusi vuosi muutti vanhan olemattomaksi, näkymättömäksi. Se käveli sen yltä, syntyi sen kohdusta ja kuristi sitten hitaasti syrjäytetyksi. Vanha vuosi muuttui muistojen herkäksi kudelmaksi. Yhä uudet vuodet repivät vanhat ohuemmaksi, hauraammaksi. Ne vyöryivät sen yli, kadottivat muistot. Joistakin se oli hyvä, toisista paha asia.

Lucius Malfoy kallistui seitsemännentoista ikävuotensa jälkeen ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Oli joulu, lomaa koulusta. Lucius oli juuri saapunut kotiin, kun hänen hieman vanhempi sisarensa Vega Aurora, tai kuten Lucius häntä kutsui, Vera, dramaattisuuteen taipuvaisena päätti yllättää veljensä. Kauniina kuten aina Vega pukeutui kihlattunsa ostamaan samettipukuun, veti käsiinsä uudet pitsihansikkaat ja jalkoihin muodikkaasti numeroa liian pienet kengät. Puku oli liian pitkä ja olisi vaatinut lyhennystä, mutta Vega ei välittänyt. Hänen kihlattunsa oli määrä saapua Luciuksen vanavedessä, ja tämä varmastikin ilahtuisi nähdessään Vegan tuossa viiniin vivahtavassa puvussa.

Laskeutuessaan lapsuudestaan tuttuja kotikartanonsa portaita alas Vega levitti kätensä ja syleili ilmaa, ilmeisestikin Luciusta näin tervehtien ja viestittäen sisarusrakkautta. Vahingokseen Vegan helma livahti hänen kauniin silkkikenkänsä alle, aiheuttaen erittäin dramaattisen käänteen. Naisenalku olisi siitä varmasti pitänyt, ellei se olisi johtanut ikäviin asioihin hänen kannaltaan. Hämmästystään huudahtaen Vega putosi nuo portaat alas ja vierähti velttona veljensä jalkojen juureen.

Miltei kaksikymmentä vuotta myöhemmin Lucius ei enää nähnyt sisarensa punehtuneita kasvoja ja täydellisen pyöreää mutta äänetöntä suuta miettiessään Vegan lyhyttä, mutta dramaattista elämää. Uudet vuodet olivat piilottaneet vääntyneet raajat ja aivan liian elävät silmät. Se olikin ainoa syy, miksi Lucius ylipäätään juhlisti vuosien vaihtumista. Jokainen peitti yhden pienen yksityiskohdan (pää retkotti aivan liikaa vasemmalle), ajatuksen (miksi hän ei nouse?) tai jotain muuta.

Sillä unohtaminen kasvatti sydämen haavat umpeen.
   

[Sädekehä]

Kommenttikampanjasta huomenta! (:

Lucius on mulle kirjoista ja elokuvista tutuksi tullut hahmo, mutta ficcejä olen hänestä lukenut tosi vähän, ja erityisesti miehen nuoruusvuodet ovat aivan täysi mysteeri! Siksi olikin jännittävää lukea hänestä nuorukaisena ja  erityisesti pidin siitä, miten olit rajannut tekstisi kuvaamaan nimenomaan hänen siskonsa kuolemaa ilman sen suurempia selittelyjä ja tai kertomuksia tunnesiteistä, joita saattoi sitten rivienvälistä lukea miehen myöhemmästä muistelusta. Uusi vuosi oli teemana hyvä, ja on jotenkin hyvin luciusmaista ajatella, miten vuodet vievät palan surua pois ja sen juhlistaminen on siksi niin tärkeää. En tiedä, mulle Lucius on ikuisesti sellainen välinpitämätöntä esittävä mies, joka joskus, synkkinä hetkinä itsekin uskoo olevansa kylmä ja piittaamaton ihminen.

Kuvailusi oli ihanaa! Nuo lausekäänteet ja tavat ilmaista asioita olivat hienoja, ja tykästyin muutenkin tyyliisi; tosi taitavaa. Aloitus oli tosi vahva ja tuo ensimmäinen kappale oli täynnä herkullisia sanaleikkejä, jotka hyvin pohjustivat siihen, mitä Lucius sitten myöhemmin ajatteli. Vega oli myös kutkutteleva hahmo, vaikka hän esiintyikin hyvin pienessä, sitäkin tärkeämmässä osassa. Puhdasverinen glamour tuli hyvin esiin samettipuvussa, ja pidin myös siitä, miten kuvasit sisaren dramaattiseksi. On helppo kuvitella, miten Luciuksella oli itseään huomattavasti räväkämpi sisar, joka mahdollisesti aiheutti nuorukaiselle myös päänvaivaa, ja joka saa miehen muistelemaan dramaattista kuolemaa vielä vuosienkin takaa.

Todella hieno fic, ei voi muuta sanoa! Olet todella taitava kirjoittaja ja pidin tästä kovasti. Kiitoksia!! (: